YLE: PUOLUEKANNATUS- KYSELY MAALISKUU

YLE:

PUOLUEKANNATUS-

KYSELY MAALISKUU

Kirjoitus numero 1.426

5.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Kannatustilastoni kattaa nyt 55 puolue- kannatuskyselyä (YLE ja HS)12.10.2023 lähtien.

En kommentoi politiikkaa. Jokainen voi itse sanoittaa oman tarinansa. 

Suomen taloustilanne huomioiden on varsin mielenkiintoista miten eri puolueet aloittavat "taloustalkoot" vaalien lähestyessä. Sitä varmaan kaikki odottavat. 

Nyt sovittuun alustavaan vaalikauden tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi VM:n talven 2025 ennusteen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan noin 8–11 miljardin euron yhteenlaskettua julkisen talouden vahvistamista vuoteen 2031 mennessä. 

Velkajarrusopimus toi "saksia" uusien puolueiden käsiin. Vasemmistoliitto jäi sen ulkopuolelle; miten se tulee vaikuttamaan kannatuslukuihin? 

Oheisessa linkissä on kaksi grafiikkaa katsottavaksi. Kuuntele samalla rauhoittavaa pianomusiikkia:

https://youtu.be/JHRTS0RCSUk

YLE-KYSELY:KANNATUS JA MUUTOS 

YLE-KYSELY: SUURET PUOLUEET

YLE-KYSELY PIENET PUOLUEET:

KAIKKI KYSELYT: HUOMAA YLEN JA HESARIN MITTAUSTEN ERILAISUUS

ALLA ENNUSTEITA: SYÖTÄN DATAN ChatGPT:hen, VAROITUS SIITÄ . VOIT ITSE MIETTIÄ ONKO ENNUSTEISSÄ "ÄLYÄ" JA SUUNTA OIKEA.

Ennustetyypit:

• Yhtenäinen viiva = toteutuma
• Katkoviiva (-----) = Holt (trendipainotteinen)
• Pisteviiva (......) = Mean reversion (paluu pitkän aikavälin keskiarvoon)

YHDYSVALTOJEN JA ISRAELIN ISKU IRANIIN: KORKOJEN KEHITYS

YHDYSVALTOJEN JA ISRAELIN

ISKU IRANIIN:

KORKOJEN

KEHITYS (päivitys 4.3. klo 07.00)

Kirjoitus numero 1.425

4.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Näin olen kirjoittanut bligissani viikkoraportin yhteydessä:

"Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari".  Käytän päivittäin hetken aikaa"kuumeen mittaamiseen”.

Nyt Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys näkyi 2.3.2026 voimakkaana nousuna ja kehitys jatkui tänään.

Seuraan tilannetta päivittäin.

28.2.2026 tapahtuneen geopoliittisen eskalaation jälkeen suunta muuttui nopeasti. 2.–3.3. nähdään selvä ja samanaikainen nousu lähes kaikissa maissa. Nousu viittaa inflaatio-odotusten ja riskipreemioiden kasvuun – erityisesti energiahintariskin kautta – sekä siihen, että markkinat arvioivat rahapolitiikan kevenemisen voivan siirtyä myöhemmäksi.

27.2.–3.3. välisenä aikana korkoindeksien nousu oli maasta riippuen noin 3,1 – 6,2 %, mikä kuvastaa nopeaa markkinareaktiota. Ratkaisevaa jatkon kannalta on, jääkö nousu tilapäiseksi reaktioksi vai alkaako uusi pidempikestoinen korkojen nousuvaihe.

NÄIN KIRJOITIN LAUANTAINA28.2.2026

Näillä oletuksilla pitkät jälkimarkkinakorot ovat laskeneet ja pysyvät aiempaa matalammalla tasolla - ellei uusi inflaatio-, talous-, tai riskishokki muuta näkymää ja esimerkiksi keskuspankkien ennakoitua linjaa.

ÖLJYN HINTA NOUSUSSA

ÖLJYN HINTA

NOUSUSSA 

Kirjoitus numero 1.424

12.1.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Yhdysvallat ja Israel hyökkäsi Iraniin.

Öljymarkkinoilla hinta on nousussa.

Hinta päivitetty 4.3.2026 klo 4.19

Hinta barrelilta 82,37 dollaria.

Lähde: Nordnet

VELKAJARRUTYÖRYHMÄ

VELKAJARRU-

TYÖRYHMÄ

Kirjoitus numero 1.423

2.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä sopi julkisen talouden ylivaalikautisesta tavoitteesta vuosille 2027–2033

Julkisyhteisöjen EDP-alijäämä (-) / EDP-ylijäämä (+), suhde BKT:hen % VUODESTA 1975

Jotta ymmärtää mistä on kysymys niin täytyy selvittää historia.

Alla EDP vuodesta 1975 ja samaan grafiikkaan lisäsin verlkajarrutyöryhmän prosentteja jotka ovat - 2,0 % - - 3,0 % tasolla.

Työryhmä on sopinut, että EU:lle toimitettavaan keskipitkän aikavälin suunnitelmaan haetaan sopeutuskauden pidennystä neljästä seitsemään vuoteen.

Työryhmä sopi myös ylivaalikautisen tavoitteen vuosille 2027–2033 sekä alustavan vaalikauden tavoitteen vuodelle 2031.

Nyt sovittuun alustavaan vaalikauden tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi VM:n talven 2025 ennusteen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan noin 8–11 miljardin euron yhteenlaskettua julkisen talouden vahvistamista vuoteen 2031 mennessä. Laskelmiin liittyy huomattavaa epävarmuutta ja ne päivittyvät useaan otteeseen ennen vuotta 2027. 

Ylivaalikautinen tavoite 2027–2033

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on sopinut, että ylivaalikautinen tavoite vuosille 2027–2033 on noin -3,0 % valtion- ja paikallishallinnon yhteenlasketulle rahoitusasemalle suhteessa BKT:hen.

Alustava vaalikauden tavoite vuodelle 2031 

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on sopinut, että alustava vaalikauden tavoite vuodelle 2031 on -2,0- -2,5 % valtion- ja paikallishallinnon yhteenlasketulle rahoitusasemalle suhteessa BKT:hen. 

Kukin hallitus päättää toimista vaalikauden rahoitusasematavoitteen saavuttamiseksi ja EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattamiseksi.

KULUTTAJIEN LUOTTAMUS HELMIKUU

KULUTTAJIEN

LUOTTAMUS 

HELMIKUU

Kirjoitus numero 1.422

2.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa -10,5, kun se oli tammikuussa -8,7 ja joulukuussa -7,3. Vuotta aiemmin helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon -9,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,8. 

Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–17. helmikuuta 1 201 Suomessa asuvaa henkilöä.

Oma ja Suomen talous

Helmikuussa kuluttajien kuva taloudesta kokonaisuudessaan heikkeni tammikuuhun verrattuna. Arviot oman talouden nykytilasta ja myös odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat helmikuussa hyvin huonot.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyivät helmikuussa ennallaan ja melko synkkinä.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Kuten jo pitkään, ajankohtaa pidettiin helmikuussa erittäin huonona lainanotolle ja nyt myös säästämiselle.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Helmikuussa ajankohtaa pidettiin yhä erittäin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain 14 %:n mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

HENKILÖAUTOJEN REKISTERÖINTI 2025

HENKILÖAUTOJEN

REKISTERÖINTI

2025

Kirjoitus numero 1.423

2.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 Manner-Suomessa rekisteröitiin uusia henkilöautoja 71 890, mikä oli 3 % vähemmän kuin vuonna 2024. Kaiken kaikkiaan vuonna 2025 rekisteröitiin 124 340 uutta ajoneuvoa. Ensirekisteröinnit vähenivät 4 % vuoteen 2024 verrattuna.

Vuosi 2025 vaisu ajoneuvojen ensirekisteröinneissä.

Ajoneuvojen ensirekisteröintimäärät ovat olleet laskussa 2020-luvulla ja vuosi 2025 oli niin ikään vaisu uusien ajoneuvojen rekisteröintien suhteen. 

Vuonna 2025 Manner-Suomessa rekisteröidyistä uusista henkilöautoista 37 % oli täyssähköautoja, niitä rekisteröitiin 26 748 eli 22 % enemmän kuin vuotta aiemmin. 

Ladattavien hybridien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli 20 %, niitä rekisteröitiin yhteensä 14 520 eli 2 % vähemmän vuoteen 2024 verratuna.

SUOMEN BKT KASVOI VUONNA 2025 NIUKASTI

SUOMEN BKT

KASVOI VUONNA 2025

NIUKASTI

Kirjoitus numero 1.421

1.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

LÄHDE:Katsaus 27.2.2026 | Kansantalouden neljännesvuositilinpito 2025, 4. vuosineljännes

Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,2 % vuonna 2025. Vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt kasvoi 0,4 %. 

Talouskasvua loka-joulukuussa vauhdittivat investointien sekä yksityisen kulutuksen kasvu.

Yksityinen kulutus kasvoi loka-joulukuussa samoin kuin edellisellä neljänneksellä.

Menot kestäviin kulutustavaroihin kääntyi kasvuun loka-joulukuussa.

Ennakkotietojen mukaan Ruotsin bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia ja EU-alueen 1,6 prosenttia.