keskiviikko 11. lokakuuta 2023

LAUKAAN TALOUSAHDINKO

LAUKAAN

TALOUSAHDINKO

768.

11.10.2023

22.11.2018 varoittelin Laukaan päättäjiä alla olevassa kirjoituksessa yhtiöityksestä ja liian suurista investoinneista:


https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/2414420




Liika pois 

”Liika pois, sanoi laukaalainen.” Liekö vanha sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se varmaan tiedetään ja sitä toistellaan kun käydään talousarviolukuja läpi. 

Esittelyaineistossa kerrotaan, että Laukaan taseessa on 5–10 miljoonan euron puskuri ilmeisesti tappion tasaukseen. On ennustettu, että tappiota on tulossa melkein seitsemän miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019. Se on ilmeisesti aikomus kattaa vuonna 2015 tehdyn kunnan sisäisen vesilaitoskaupan ylijäämällä. 

Tällaista tuloa kutsutaan Aku Ankka -rahaksi. Rahoja siirrettiin taskusta toiseen. Mainostettu ”tasepuskuri” perustuu tähän – tyhjän päälle kuntakonsernia ajatellen. Lisäksi rahoituslaskelman mukaan kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on miinuksella 34 miljoonaa euroa 2017–2021. Tämä kertoo liian suurista investoinneista, huonosta tuloskehityksestä.ja lisävelan tarpeesta.

Toivottavasti laukaalainen kansanviisaus otetaan valtuustossa käyttöön.

Kari Halttunen

Jyväskylä




tiistai 10. lokakuuta 2023

VALTION BUDJETTI 2024

VALTION BUDJETTI 2024

767.

10.10.2023


https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2024&lang=fi&maindoc=/2024/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:143:



ALUSTAVA VERSIO ......  PÄIVITTYY………


OSAN LUVUISTA ON MINUN TAULUKKOLASKENNASSA JA PÄIVITTYY MYÖS…..


KLIKKAA KUVAT SUUREMMIKSI:


1. BUDJETIN loppusumma on 87,9 miljardia euroa. Budjetin kasvua selittävät muun muassa ensi vuoden lakisääteiset ja sopimusperusteiset indeksitarkistukset, korkomenot sekä muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa.


2. VALTION tulot ovat 76,3 miljardia euroa, eli velkaa otetaan noin 11,5 miljardia euroa. Ensi vuoden lopussa velkaa on 163 miljardia euroa, ja ensi vuoden korkomenoiksi arvioidaan 3,2 miljardia euroa.


VUOSI SITTEN JOTKUT KANSANEDUSTAJAT VÄHÄTTELIVÄT KORKOJA...

NYT HE NÄKEVÄT MIKÄ ON TILANNE.  MISTÄ KORKOJEN MAKSUUN OTETAAN RAHAT:

SOSIAALIMENOT, KOULUTUS YM. YM.






maanantai 9. lokakuuta 2023

perjantai 6. lokakuuta 2023

VENÄJÄ, VENÄJÄ, SAKSA KOMMENTTI JO 18.3.2016

NYT PUHUTAAN

FORTUMISTA

JA VENÄJÄRISKISTA

18.3.2016 KIRJOITIN NÄIN



ARVOSTELIN INVESTOINTEJA VENÄJÄLLE.

NYT SIELTÄ TULEE TAPPIOITA 5 MILJARDIA.


18.3.2016 ARVOSTELIN BLOGISSANI FORTUMIN OSINKOPOLITIIKKAA:

”Ennättävätkö suomalaiset sijoittajat, valtio mukaan lukien, saamaan lisäosinkoja yhtiöstä ennen kuin eurot kuluvat vaikka Intian tuulimyllypuistoihin tai Venäjän riskisijoituksen tukemiseen?”




37. 

Kelpaisiko yli pari miljardia?

18.3.2016

Valtion omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä. Hän on julkisuudessa kertonut, että Valtionkonttorin ja Solidium Oy:n hallinnoimissa omistuksissa on, häntä siteeraten, ”paljon laiskaa rahaa”. Alko Oyj, Fortum Oyj, Neste Oyj jne. ovat kaikille tuttuja yhtiöitä. 


Mielestäni laiskaa rahaa valtion kannalta on esimerkiksi Fortum Oyj:ssä, josta valtio omistaa 50,8%. Konsernin omavaraisuus 31.12.2015 on 61%, kassassa on 8,2 miljardia euroa ja emoyhtiössä on 5,4 miljardia voitonjakokelpoisia varoja, josta hallituksen osinkoesitys on vain miljardi euroa.


Fortumin kassavarat kasvoivat vuonna 2015 ennätyssuuriksi ja se johtui pääosin Ruotsissa tehdystä sähkösiirtoliiketoiminnan myynnistä. Usein omistajat vaativat tällaisissa tapauksissa lisäosinkoa yhtiökokouksessa, mutta sitä tuskin valtio tai edes eläkeyhtiöt tulevat vaatimaan. Miksi Valtionkonttorille ei lisäosinko kelpaa, kun sitä olisi saatavilla miljardikaupalla?


Ennättävätkö suomalaiset sijoittajat, valtio mukaan lukien, saamaan lisäosinkoja yhtiöstä ennen kuin eurot kuluvat vaikka Intian tuulimyllypuistoihin 


tai 


Venäjän riskisijoituksen tukemiseen?


KOMMENTTI 22.9.2022: RAHAA POLTETTIIN VENÄJÄLLE - 5 MILJARDIA JA SAKSAAN/UNIPER!!!!!- 6 MILJARDIA=

11 MILJARDIA!!!


torstai 5. lokakuuta 2023

YLEN PUOLUEKANNATUSMITTAUS 10/2023

YLEN 

PUOLUEKANNATUS-

MITTAUS 10/2023

765.

5.10.2023


Ylen kannatusmittauksessa kärki vaihtui syyskuussa, kun kokoomus kiilasi SDP:n ohi suurimmaksi puolueeksi.


Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, kokoomusta äänestäisi 21,5 prosenttia ja sosiaalidemokraatteja 20,8 prosenttia suomalaisista.


Kokoomus onnistui nostamaan kannatustaan 0,3 prosenttiyksikköä, kun taas SDP:lle tuli takkiin 0,6 prosenttiyksikön verran.


Perussuomalaisten kannatus laski prosenttiyksikön edellisestä mittauksesta, ja 17,5 prosentin suosio riitti kolmossijaan.


Huomionarvoista on se, että perussuomalaisten kannatus on laskenut jo neljä kuukautta peräkkäin.








tiistai 3. lokakuuta 2023

HYVINVOINTIALUEITA VÄHENNETÄÄN

HYVINVOINTIALUEITA

VÄHENNETÄÄN

(ENNUSTUS)

764.

3.10.2023


Hyvinvointialueiden määrää ajettiin kuin käärmettä pyssyyn: 21 kpl.  Nyt on selvä, että alueita tullaan vähentämään ja palvelupisteitä tullaan karsimaan.



TWIITTASIN asiasta.





TALOUSKATSAUS: SUOMEN TALOUS KUVINA

TALOUSKATSAUS:

SUOMEN TALOUS KUVINA

764.

3.10.2023


Aika ajoin kerään yhteenvedon eri lähteistä:Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa… siitä vaan lukemaan.


KLIKKAA KUVAT SUUREMMIKSI!!











VALTION VELKA



lauantai 30. syyskuuta 2023

TÄTÄKÖ SE POLITIIKKA ON?

TÄTÄKÖ SE POLITIIKKA ON?

763.

30.9.2023


Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on ensimmäinen allekirjoittaja välikysymyksessä, jonka keskusta jätti sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta.









perjantai 15. syyskuuta 2023

EKP OHJAUSKORKO LIIKEPANKKIEN OHJAUSKORKO 4%

EKP

14.9.2023

LIIKEPANKKIEN 

OHJAUSKORKO 4%

762.



EUROOPAN keskuspankki (EKP) päätti torstaina kiristää rahapolitiikkaa ja vihjasi samalla koronnostojen olevan näillä näkymin ohitse.


Rahapolitiikasta päättävä neuvosto arvioi nykyisten tietojen perusteella, että ohjauskorot ovat nyt saavuttaneet tason, jolla ne edesauttavat tuntuvasti inflaation hidastumista kahden prosenttiin tavoitteeseen ”kohtuullisen ajan” kuluessa.


Päätös nostaa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä tarkoittaa, että tärkein ohjauskorko eli liikepankkien talletuskorko kohoaa 4,00 prosenttiin. Talletuskorko ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä korkealla.