HYVINVOINTIALUEEN JOHTO SALAPOLIISEINA

HYVINVOINTIALUEEN JOHTO

SALAPOLIISEINA

Kirjoitus numero 930

18.5.2024

Keski-Suomen hyvinvointialue on käynnistänyt kyselyn, jossa selvitetään kuka tai ketkä henkilöt antoivat tietoja ennakkoon palveluverkkosuunnitelmasta (KSML 18.5.)

Uutisessa kiinnitti huomiota se, että kyselyn toteutti sisäinen tarkastus.  

Tarkastaako se myös sitä kuka ja ketkä aiheuttavat sen, että alueen taloussuunnitelmiin ei voi luottaa.

Vuoden 2024 talousarviossa tulostavoite oli TAPPIOLLA 50,4  milj. euroa. Nyt tappiota on tulossa vielä lisää 53 miljoonaa. Tappiota tulee yli 100 miljoonaa ja on ilmeistä, että tämäkään ei pidä paikkaansa. 

Hyvinvointialueen johto: mitä tapahtuu jos ennuste taas pettää?

Mistä siis johtuu vakavat puutteet alueen talouden ennustamisessa ja raportoinnissa? 

Kuvakaappaus: KSML

JYVÄSKYLÄN SÄHKÖ- JA VESIYHTIÖ ALVAN HINNOiTTELU

JYVÄSKYLÄN

SÄHKÖ- JA VESIYHTIÖ

ALVAN HINNOITTELU

Kirjoitus numero 929

16.5.2024

Kunnalliset vesi- ja energiayhtiöt ovat päässeet suotuisien sähkön markkinahintojen takia kylpemään euroissa.

Näin myös Jyväskylässä.  Kuluttajahinnoissa se ei näy vaikka kompensaationa muihin hintoihin.

VALITETTAVASTI JOUDUN ENNUSTAMAAN, ETTÄ SÄHKÖMARKKINAN ”MOUKANTUURI” VOI KÄÄNTYÄ JA SILLOIN SUOMALAISET MAKSAVAT TAPPIOT MM. VEDEN HINNOISSA JA SÄHKÖN SIIRTOHINNOISSA.

Kirjoitin siitä mielipidekirjoituksen Keskisuomalaiseen 16.5.2024.

Jyväskylän kaupungin tytäryhtiö Alva tekee erinomaista tulosta – osin ilman omaa ansiota.

Kokemuksesta tiedämme, milloin Alva muistaa asiakkaitaan ja meitä kaupunkilaisia, lainojen takaajia.

Se on silloin, kun hintoja täytyy korottaa. Tällöin hinnat nousevat nopeasti. Nyt kun rahaa tuli ovista ja ikkunoista, tuliko yhtiön johdon ja hallituksen mieleen kuluttajahintojen alennus? Mahtoiko kaupungin omistajaohjaus olla hereillä?

Miksi yhtiön omaa – osin monopolin tuomaa – hinnoitteluvoimaa ei käytetty tarpeen mukaan kaupunkilaisten hyväksi hintoja alentamalla? Se olisi tuntunut positiivisesti asiakkaiden lompakoissa toisin kuin nykyinen voitonjakotapa, joka on konsernitasolla eurojen siirtämistä taskusta toiseen.

Miksi siis vuonna 2022 ja 2023 ei hintoja alennettu, vaikka vuoden viimeisissä kausilaskuissa? Mikä esti tämän, koska erinomainen tulos oli jo tiedossa? Olivatko tulospalkkiot – sotuineen 1,5 milj. euroa – jo kiikarissa?

Jos ja kun sähkömarkkina joskus heilahtaa huonoon suuntaan, hinnoitteluvoima on nopeasti käytössä ja hinnat nousevat heti. Tämä on nähty.

LAKOSTA HUOLIMATTA SUOMEN TALOUS KASVUSSA Q1 !!!!!!

LAKOSTA HUOLIMATTA

SUOMEN TALOUS

KASVUSSA Q1 !!!!!!

Kirjoitus numero 928

15.5.2023

Suomen brutto­kansantuote kasvoi tammi–maaliskuussa loppu­vuodesta – ”Tohdinko uskoa!” Sanoo moni.

Luvut villitsivät suomalaisekonomistit. 

Työllisten määrä kasvoi alkuvuodesta 0,7 prosentilla loka-joulukuuhun verrattuna.

Kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia loka-joulukuusta, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.

– TAANTUMA ON OHI! Ehkä pienetkin kirjaimet olisivat riittäneet tässä vaiheessa, mutta yhtä kaikki eka kvartaali on maaliskuun lakkopudotuksesta huolimatta näiden tietojen valossa odotettua parempi, ja näkymä vuoden loppua kohti elpyvä, OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen X:ssä

KORKOJEN KEHITYS LASKEVA VRT. 12 KK KORKO SYKSY 2023

YHDYSVALLAT

JA ISRAEL ?

Kirjoitus numero 927

15.5.2023

Tänä aamuna varhain tekstejäni luettiin satoja kertoja otsikon sunnasta.

Suomi nukkui vielä aamuyöllä login mukaan.

Onko kyseessä VPN liikenne tai robotti? En tiedä? Kategoriasta Muu - tuli samalla sekunnilla vielä kymmeniä vierailuja??

Mitään poliittisia tms. tekstejä en ole kirjoittanut - vain HV-aluejuttuja - ehkä EU-kirjoitus?

EUROOPAN PARLAMENTTI PÄÄASIOITA

EUROOPANPARLAMENTTI

PÄÄASIOITA

Kirjoitus numero 926

12.5.2024 

**********************************************

29.5. (ke) Ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla alkaa

4.6. (ti) Ennakkoäänestys kotimaassa päättyy
9.6. (su) Vaalipäivän äänestys kello 9.00–20.00
12.6. (ke) Tulosten vahvistaminen

***********************************************

Eurooppalaiset äänestäjät valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Euroopan parlamentti siis edustaa EU-kansalaisia. Parlamentti on EU:n neuvoston ohella toinen EU:n tärkeimmistä lakia säätävistä elimistä.

Euroopan parlamentilla on kolme päätehtävää:

• Parlamentti keskustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista ja hyväksyy säädökset yhdessä neuvoston kanssa,
• valvoo komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti ja
• keskustelee EU:n talousarviosta ja hyväksyy sen yhdessä neuvoston kanssa.

Kustakin maasta valittavien parlamentin jäsenten määrä on suhteutettu maan väkilukuun. Vuonna 2024 valitaan 720 meppiä, joista 15 Suomesta. Aiemmin Suomesta valittiin 14 meppiä parlamentin 705 jäsenestä.

Parlamentin jäsenet eivät  muodosta ryhmiä kansallisuutensa vaan Euroopan laajuisten poliittisten ryhmittymien mukaan.

Parlamentti kokoontuu kahdessa maassa.

Parlamentin kotipaikka on Strasbourgissa Ranskassa, jossa pidetään vuosittain 12 neljän päivän pituista täysistuntoa. Täysistunnoissa parlamentti käsittelee komissiosta tulleita säädösaloitteita valiokuntiensa laatimien mietintöjen pohjalta ja antaa päätöslauselmia. 

Valiokunnat ja poliittiset ryhmät kokoontuvat pääasiassa Brysselissä.

HYVINVOINTIALUEIDEN TALOUSKURJUUS

HYVINVOINTIALUEIDEN TALOUSKURJUUS

Kirjoitus numero 925

12.5.2024

Kokosin uuden postauksen koskien aihetta. 

Lue kirjoitus numero 911

18.4.2024, siinä on enemmän talouden graafeja. Kirjoitus numero 924

11.5.2024

KIRJOITUS KESKISUOMALAISESSA

TEEMA: ”HYVINVOINTIALUEEN TALOUSAHDINKO KAHDESSA KUVASSA”

LÄHDE: VALTION BUDJETTI 2024

Ennuste on laadittu valtiovarainministeriön kansantalousosastolla, ja se kuvaa hyvinvointialueiden (ml. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi) ja hyvinvointiyhtymien kokonaisuutta. 

KOKOSIN GRAAFIT EM. AINEISTOSTA.

Kyseessä painelaskelma: ennusteessa menot kasvavat palvelutarpeen kasvun, tehtävämuutosten ja hintojen muutosten mukaan, eli siinä ei ole oletettu alueiden mahdollisia säästö- tai tehostamistoimia seuraaville vuosille.

JOS  SIIS MITÄÄN TEHOSTAMISIA EI TEHDÄ KEHITYS ON VM:N MUKAAN TÄMÄ.

HYVINVOINTIALUEIDEN ENNUSTE ON HEIKKO

HYVINVOINTIALUEIDEN ENNUSTE

ON HEIKKO

Kirjoitus numero 924

11.5.2024

KIRJOITUS KESKISUOMALAISESSA

Olemme saaneet tietoja Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden ahdingosta ja operatiivista vaikeuksista. Sama tilanne on koko hyvinvointialuekokonaisuudella. Mittaluokka on vain suurempi.

Tulevina vuosina menoja kasvattaa ja rahoitusasemaa heikentää erityisesti henkilöstökustannusten nopea kasvu. Hyvinvointialueiden ansiotaso kasvaa nopeammin kuin yleinen ansiotaso ja tämä heikentää alueiden rahoitustasapainoa. Myös ostopalvelujen hinnankehitys on epäsuotuisa.

Kun tähän lisätään korkealla tasolla olevista investoinneista ja tappioista johtuva negatiivinen rahavirta, hyvinvointialueet velkaantuvat. Vuosien 2023–2027 toiminnan ja investointien rahavirta on ennusteen mukaan yli 6 miljardia euroa tappiolla. Velkaa on jopa 11 miljardia euroa.

Tiedot ilmenevät valtion talousarvioluvuista. Kysessä on siis ennuste, jos saneeraus ei onnistu.

Lisäksi tehoton 5–6-portainen hallinto, integroimaton ict sekä epäyhtenäiset prosessit aiheuttavat sen, että nopeita säästöjä ei liene odotettavissa.

Monet hallitukset vuorollaan yrittivät uudistusta ja puhuttiin ”valuviasta”. Nyt olemme kuitenkin tosiasioiden edessä.

Tilanne ei selviä sillä, että eri tahot kaivautuvat poteroihinsa, vaan nyt on tehtävä yli vaalikausien jatkuvaa yhteistyötä. Siitä lähes kaikki päättäjät ovat puhuneet. Nyt on tekojen aika.

Kommentoi2

Kirjoitukseni Keskisuomalaisessa. Kuvakaappaus.