EU-KOMISSION PUHEENJOHTAKSI VALITTIIN URSULA VON DER LEYEN

EU-KOMISSION

PUHEENJOHTAKSI

VALITTIIN

URSULA VON DER LEYEN

Kirjoitus numero 980

18.7.2024

EU-komission puhemieheksi on valittu jatkokaudelle saksalainen Ursula von der Leyen.

Vuodesta 2019 komission puheenjohtajana toiminut von der Leyen valittiin äänin 401-284.Von der Leyenin uudelleenvalinta oli jokseenkin odotettu.

Ursula Gertrud von der Leyen on saksalainen kristillisdemokraattinen poliitikko ja Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja. 

Syntynyt 8.10.1958 ikä 65

7 lapsen äiti

Euroopan komissio

Komission puheenjohtaja on Ursula von der Leyen. Hän on samasta poliittisesta ryhmästä kuin Petteri Orpo, Euroopan kansanpuolueesta EPP:stä.

Euroopan komissio valvoo EU:n yhteisiä etuja. Se on EU:n pääasiallinen toimeenpaneva elin. Komissiolla on lainsäädäntöaloiteoikeus, eli se tekee säädösehdotuksia, jotka käsitellään ja hyväksytään Euroopan parlamentissa ja EU:n neuvostossa. 

Komissio myös hallinnoi EU:n talousarviota ja eri alojen EU-politiikkaa, lukuun ottamatta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jota johtaa YUTP:n korkeana edustajana toimiva Euroopan komission varapuheenjohtaja. 

Lisäksi komissio varmistaa, että jäsenmaat soveltavat EU:n lainsäädäntöä oikein. Komissiolla on edustustoja kaikissa EU-maissa. Ne seuraavat yleistä mielipidettä sijaintimaassaan, levittävät tietoa EU:n politiikasta ja toiminnasta sekä tukevat komission yhteistyötä EU-maiden kanssa.

J.D.VANCE TULEVA VARAPRESIDENTTI??

J.D.VANCE - 

TULEVA USA:N VARAPRESIDENTTI?? 

Presidentti sen jälkeen??

Kirjoitus numero 979

17.7.2024

Siteeraus HS 17.7.

”Amerikkalaiset kutsuvat heitä hillbillyiksi, punaniskoiksi tai valkoiseksi roskaväeksi. Minä kutsun heitä naapureiksi, ystäviksi ja perheenjäseniksi”, Vance kirjoittaa kirjansa esipuheessa.

VANCEN äiti oli päihdekierteessä ja eli risaista elämää, joten arjen turvaksi nousi isoäiti. Hän kuitenkin muistutti poikaa siitä, ettei olisi huolehtimassa tästä ikuisesti.

Tämä sai J. D. Vancen havahtumaan koulutuksen tärkeyteen. Hän pääsikin ensin merijalkaväkeen, sitten Ohion valtionyliopistoon ja lopulta Yaleen, itärannikon eliittiyliopistoon.

Kirjan kertoman tarinan näkyvyyttä vahvisti vuonna 2020 julkaistu Netflix-elokuvasovitus Hillbilly Elegy, jossa on sekä nimekäs ohjaaja  Ron Howard että eturivin näyttelijöitä Amy Adams ja Glenn Close.

Katsoin aikanaan leffan. Jos tarina pitää kutinsa,  niin ei ole  J.D. helpolla aloittanut elämäänsä.

DEI-SANA MITÄ TARKOITTAA?

DEI-SANA,  MITÄ

TARKOITTAA?

Kirjoitus numero 978

17.7.2024

Diversity = monimuotoisuus

Equity= oikeudenmukaisuus

Inclusion = mukaan ottaminen

DEI- termiä käytetään, kun globaalisti tarkastellaan miesten ja naisten jakautumista mm. työpaikoilla. 

Termi tuli laajalti esille Donald Trumpin ampumatapauksessa.  X:ssä on valtavasti postauksia? En ymmärrä sitä kiihkoa.

 Miespuoliset turvamiehet toimivat rauhallisesti, mutta kolme turvanaista pyöri ympyrää hysteerisesti.  Yksi heistä ei saanut asetta takaisin koteloon jne. 

Voi vain kysyä kumpi on tehokkaampi suojaamaan fyysisesti presidenttiä: 100 kiloinen mies, 190 cm  vai 50 kiloinen nainen, 160 cm?  Videoclipeissä naiset oli melko lyhyitä ja kevytrakenteisia.

Toivotaan, että DEI- periaatetta sovelletaan kuitenkin käyttäen maalaisjärkeä.

EU-PARLAMENTIN PUHEENJOHTAJA VALITTIIN: ROBERTA METSOLA

EU-PARLAMENTIN

PUHEENJOHTAJA

VALITTIIN:

ROBERTA METSOLA

Kirjoitus numero 977

16.7.2024

EUROOPAN parlamentin puhemieheksi on valittu jatkokaudelle maltalainen Roberta Metsola. 

Metsola valittiin europarlamentin ensimmäisessä täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa. Hän sai 562 ääntä 699:stä.

Metsolan uudelleenvalinta oli odotettu. Häntä kannatetaan jopa poikkeuksellisen laajasti läpi europarlamentin.

Roberta Metsola on maltalainen poliitikko, joka on toiminut Euroopan parlamentin puhemiehenä vuodesta 2022 ja europarlamentaarikkona vuodesta 2013 alkaen.

Syntyi: 18. tammikuuta 1979 (ikä 45 vuotta)

Puoliso: suomalainen Ukko Metsola

Euroopan parlamentti  (720 edustajaa) edustaa EU-maiden kansalaisia, jotka valitsevat sen suorilla vaaleilla. Se päättää EU:n lainsäädännöstä yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Parlamentti myös hyväksyy EU:n talousarvion.

PUOLUEIDEN KANNATUSKYSELY HS 16.7.2024

PUOLUEIDEN KANNATUSKYSELY

HS 16.7.2024

Kirjoitus numero 976

16.7.2024

Lähde: HS

KOKOOMUS ja perussuomalaiset ovat saaneet hieman lisää kannatusta kesän edetessä. Sdp:n keväällä ennätyslukemiin yltänyt kannatus on sen sijaan hieman ohentunut.

Muutokset selviävät tuoreesta eduskuntavaalikannatusta selvittävästä HS-gallupista.

Sdp:n lisäksi kannatus näyttää olevan laskusuunnassa myös keskustalla, vihreillä ja kristillisdemokraateilla. Puoluekannatusmittauksen kaikki muutokset ovat tosin niin pieniä, että ne mahtuvat virhemarginaaliin.

Alla perinteiset luvut: viime eduskuntavaalit ja 17 kannatuskyselyä sekä trendiennusteet. 

VALTIO, IHMINEN, RAJA

VALTIO, IHMINEN, RAJA 

Kirjoitus numero 975

15.7.2024

Olen sen verran vanhanaikainen historiaa harrastava kansalainen, että valtion raja on pointti numero yksi.  

Alla muutama ajatus:

Globaalissa maailmassa valtioiden ja ihmisten roolit ovat jatkuvassa muutoksessa ja monimutkaisessa vuorovaikutuksessa keskenään. 

JOS TÄTÄ HALLITAAN  VAIKKA 70 VUOTTA VANHALLA GLOBAALILLA LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ JA SOPIMUKSILLA, NIIN RAJOILLA TULEE KÄYTÄNNÖN ONGELMIA. 

Siihen ei tarvita mitään oikeusoppineiden teoretisointia ja korkealentoisia ajatuksia tutkijan kammion uumenista - sen tajuaa jokainen ja lait on päivitettävä.  Vahinko vain, että suomalaiset oikeusoppineet esittävät valtaosin vain kritiikkiä - käytännön esityksiä lakimuutoksiin ja sopimuksiin en ole vielä nähnyt.

Tässä on joitakin keskeisiä näkökulmia valtioiden rooleihin globaalissa kontekstissa:

Valtion rooli globaalissa maailmassa:

1. Suvereniteetti ja turvallisuus:
• Valtiot ovat edelleen ensisijaisia toimijoita kansainvälisessä politiikassa, vastaten kansalaistensa turvallisuudesta ja suvereniteetista.
• Valtiot tekevät yhteistyötä kansainvälisten turvallisuusorganisaatioiden, kuten YK
  ja Naton, kanssa globaalien turvallisuusuhkien, kuten terrorismin ja kyberhyökkäysten, torjumiseksi.

2. Taloudellinen hallinta:

• Valtiot säätelevät kansainvälisiä kauppasuhteita, osallistuvat talousliittoihin, kuten EU ja NAFTA, ja neuvottelevat kauppasopimuksia.
• Valtiot pyrkivät hallitsemaan globalisaation vaikutuksia kotimaassaan, esimerkiksi työmarkkinoiden suojelu ja talouden vakauden ylläpitäminen.

3. Ympäristönsuojelu:

• Valtiot osallistuvat kansainvälisiin ilmastosopimuksiin, kuten Pariisin ilmastosopimukseen, ja pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
• Valtiot kehittävät kansallisia ympäristölainsäädäntöjä ja kannustavat kestävää kehitystä.

4. Diplomatia ja ulkopolitiikka:

• Valtiot harjoittavat diplomatiaa ja osallistuvat kansainvälisiin järjestöihin ja kokouksiin, kuten YK, WTO ja G20.
• Valtiot pyrkivät ratkaisemaan konflikteja ja edistämään rauhaa kansainvälisesti.

POIKKEUSLAKIHISTORIAA SUOMESSA

POIKKEUSLAKIHISTORIAA SUOMESSA

Kirjoitus numero 974

14.7.2024

28.3.2020 

Uusimaa eristettiin muusta Suomesta ja maakunnan rajoja vartioitiin. 

Osa oikeusoppineista vastusti. X)

KAIKKI PUOLUEET KANNATTIVAT!

15.4.2024 

Suomen ja Venäjän maaraja suljettiin

Osa oikeusoppineista vastusti. X)

LAKI HYVÄKSYTTIIN VARSIN YHTENÄISISSÄ TUNNELMISSA.

LAKIA  SOVELLETAAN NYT JOKA PÄIVÄ. 

On huomattava, että mitään EU-oikeusprosesseja ei ole tietääkseni vireillä JA RAJALLA ON RAUHALLISTA.

12.7.2024 

Rajalakiäänestys.

Osa oikeusoppineista vastusti. X)

LAKI HYVÄKSYTTIIN VARSIN AGRESSIIVISISSA TUNNELMISSA.  MIHIN SUOMI ON MENOSSA?

Demokraattisen valtion eduskunnan äänestystulos 167 puolesta ja 31 vastaan ei riittänyt, vaan lain vastustajat ja osa mediaa alkoivat ripottelemaan tuhkaa päätöksen ylle.  Tämä on Suomessa ennen kuulumatonta ja jos se johtuu oppositiopolitiikasta tai puolueiden sisäistä valtakamppailuista - olemme huonolla tiellä.

X) Siteeraan tässä professori Jukka Korpelan kirjoitusta:

”Oikeustieteilijä osaa tieteensä puitteissa sanoa, kieltääkö perustuslain sana säätämästä rajattua poikkeuslakia. 

Sitä vastoin hänen näkemyksensä tulkinnasta ja koko perustuslain muuttamisesta on vain mielipide. 

Koko länsimainen arvomaailmamme tukee sitä, että eduskunnalla on valta muuttaa, uudistaa ja päättää. Toivon vain, että toimeen ei ryhdytä kevein mielin.”

Jukka Korpela

historian professori