PUOLUEIDEN KANNATUSKYSELY YLE 3.10.2024

PUOLUEIDEN KANNATUSKYSELY

YLE 3.10.2024

1.015

3.10.2024

Kannatustilastoni kattaa nyt viime eduskuntavaalit ja 20 kyselyä, joten kehityksestä alkaa saada suuntaa. On huomattava, että tilastossa on useita mittauksia (Vaalit + HS ja YLE). Niistä näet helpommin pitemmän aikajänteen.

Koska en ole poliittinen toimija, niin tuotan luvut ja graafit sitä varten, että blogini  seuraajat ja lukijat luovat niille tapahtumat ja viitekehykset oman näkemyksensä mukaisesti.

 

Mikä vaikutti mihin - siinä vasta kysymys!

"TAISTELUPARIT"

YHDYSVALLAT NOSTETTAVA KÄRKEEN KAUPPAKUMPPANINA

YHDYSVALLAT NOSTETTAVA

KÄRKEEN 

KAUPPAKUMPPANINA

Kirjoitus numero 1.014

2.10.2024

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo  on pyytänyt eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron vetämään työryhmää, joka valmistelee kasvutoimia hallituksen puoliväliriihtä varten.

Työryhmä miettii, miten suomalaiset yritykset voisivat kasvaa ja investoida. Parhaat kumppanit ovat tärkeitä ja etsinnässä,  ilman niitä ei kasvu onnistu.

Kuten olemme seuranneet, niin Suomella on nyt erittäin hyvä maine Yhdysvalloissa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on nostanut sen vielä uudelle tasolle.

Nyt on yritysten ja valtion on nostettava Yhdysvallat ykköseksi kauppa- ja teknologiakumppanina. Eurooppa on hiipumassa - onko? Kiina on mitä on.

VALTION HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA SANEERAUS

VALTION

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

JA SANEERAUS

Kirjoitus numero 1.013

1.10.2024

Valtion palveluksessa vuonna 2024 on 82.000 työntekijää, vuonna 2025 77.000. Vähennys 5.000 henkeä.

Nyt on aloitettu puhumaan valtion henkilöstön määrästä ja saneeraustarpeesta. En tässä ota kantaa saneerauskohteisiin tms. 

Piirsin ainoastaan kuvat, josta sinulle selviää miten suuri määrä henkilöitä on ja mitä on siitä aiheutuvat kulut, jotka katetaan veroilla.

Nyt on suunnitelmissa 300 - 400 miljoonan euron säästöt ja määrä olisi n. 5.000 henkeä.

Lähde: valtion budjettikirja 

HIPPOS-HANKE HYVÄKSYTTIIN

HIPPOS-HANKE  

HYVÄKSYTTIIN

Kirjoitus numero 1.012

1.10.2024

PÄÄTÖS 30.9.2024 KLO 20: VALTUUSTO HYVÄKSYI HALLITUKSEN ESITYKSEN:

JAA 55 EI 9 TYHJÄÄ 3.

ALLA TEKEMÄNI KUVAUS PROJEKTISTA, JONKA TEIN 30.9. AAMULLA.

TÄSTÄ SIIS PÄÄTETTIIN. AIKA NÄYTTÄÄ KENELLÄ ON KANTTIA VALITTAA PÄÄTÖKSESTÄ, ONHAN HANKE OLLUT VIREILLÄ 10 VUOTTA.

****************************************************************

HIPPOSHANKE TÄNÄÄN 30.9.2024 VALTUUSTOSSA KLO 18 !!!!!!!!!!!

HIPPOS-NÄYTELMÄÄ LIVENÄ.

Hippos-hankkeen periaatepäätösten tarkentaminen (28.5.2018/39,

04.02.2019/1 ja, 23.11.2020/100 ja 25.9.2023/83)

Hipposkeskus

Hipposkeskus muodostuu neljästä rakennuksesta, Liikuntakeskuksesta, Osaamiskeskuksesta, Jääurheilukeskuksesta sekä Hippos-Parkista, jotka liittyvät toisiinsa yhteisen aulatilan kautta. 

Uuteen, 33 400 m2:n Liikuntakeskukseen tulee harjoitusolosuhteen noin 20 eri urheilu- ja liikuntalajille sekä noin 2 000 hengen katsomolla varustettu sisäpeliareena, monitoimiurheilukentät, tilat yleisurheilulle, telinevoimistelu-, kamppailu-, ryhmäliikuntatilat.

Jääurheilukeskukseen rakentuu yli 6 000 hengen urheilu- ja noin 

7 000 hengen konserttikatsomo sekä kolme katsomollista harjoitusjääkenttää. Osaamiskeskukseen sijoittuu uuden rakennuskokonaisuuden pääsisäänkäynti

sekä tutkimus-, opetus-, toimisto-, liike-, ravintola-, kahvila- ja kokoustiloja. Osaamiskeskuksen koko on n. 17 250 m2.

Aikataulu

Hankkeen rakentaminen on suunniteltu tehtäväksi kolmessa vaiheessa.Ensimmäinen vaihe on liikuntakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakentaminen, joka kestää noin kaksi vuotta, vuoteen 2026 asti. 

Toinen vaihe onosaamiskeskuksen rakentaminen, joka käynnistyy loppuvuodesta 2024 ja kestää

vuoden 2026 kesään. Keväällä 2025 käynnistyvä kolmas vaihe käsittää jäähallin uusimisen ja laajennusosien sekä harjoitusjäiden rakentamisen. Tämä

kokonaisuus valmistuisi kesällä 2027.

Rahoitus

Kiinteistöleasingmalli on rakennusinvestoinnin rahoitusmuoto, jossa asiakas, Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy (kaupungin 100 %:n tytäryhtiö) vuokraa Liikuntakeskuksen ja Jääurheilukeskuksen ne omistavalta rahoittajalta SEB Leasing Oy:ltä. Leasingvuokraa ryhdytään maksamaan kohteen käyttöönoton jälkeen. 

Esitetyssä mallissa Liikuntakeskus ja Jääurheilukeskus toteutettaisiin leasingmallilla, jolloin rakennusten omistajaksi tulee leasingrahoittaja ja vuokralaiseksi kaupungin yhtiö, kun taas Osaamiskeskuksen rahoittaisi Hippoksen Yhteissijoitus Ky yksityisellä rahoituksella.

JAA – puolesta, EI – hylätään

SDP

JAA: Mirja Hirvensalo, Mervi Hovikoski, Jukka Hämäläinen, Jarno Kemiläinen, Tony Melville, Pentti Mäkinen, Riitta Mäkinen, Jasmine Repo sekä varavaltuutetut Jussi Maasola, Paavo Luukkonen ja Juha Paananen.

Tyhjää: Kimmo Ojala, Kimmo Suomi.

Pois: Jaana Hakanen, Riikka Rantanen ja Tuulikki Väliniemi.

Kokoomus

JAA: Martti Aukee, Caius Forsberg, Katja Isomöttönen, Petri Laaksonen, Anna Nurmi, Antti Rastela, Jaakko Selin, Juha Suonperä, Kati-Erika Timperi, Janiika Vilkuna, Sinuhe Wallinheimo, Suvi Widgrén ja varavaltuutettu Tero Kalavainen.

Pois: Henna Virkkunen.

Vihreät

JAA: Bella Forsgrén, Ilona Helle, Elma Hyöky, Anna Kylmälä, Ari-Pekka Liukkonen, Meri Lumela, Leena Lyytinen, Helinä Lähdesluoma, Kaisa Peltonen, Jassin Rezai, Katri Savolainen ja Liisa Kuparinen.

Keskusta

JAA: Aimo Asikainen, Jari Colliander, Joonas Könttä, Markku Lahti, Mika Nousiainen, Essi Rantanen, Heidi Rentola, Ilse Weijo, Jyri Ylönen ja varavaltuutettu Arttu Tuorila.

Pois: Ari Laitinen.

Perussuomalaiset

EI: Toimi Kankaanniemi, Kai Koskinen, Timo Lehtonen, Janne Luoma-aho, Joni Parkkonen, Mikko Räty ja varavaltuutettu Jyrki Ahlgren.

Pois: Kaisa Garedew.

Vasemmisto

JAA: Paul Abbey, Rosa Heikkinen, Irma Hirsjärvi, Oskari Rantala, Eila Tiainen ja Ira Vainikainen.

Tyhjää: Sirkku Ingervo.

KD

JAA: Petteri Muotka, Tapani Mäki ja Marika Visakorpi-Kemppainen.

EI: Mia Puolimatka, Tapio Puolimatka.

YHDYSVALTOJEN PRESIDENTIVAALIN VALITSIJAMIESTEN ROOLI

YHDYSVALTOJEN

PRESIDENTIVAALIN

VALITSIJAMIESTEN ROOLI

KIRJOITUS NUMERO 1.011

30.9.2024 

Nyt on 36 päivää vaaleihin, jotka käydään 5.11.2024.

VALITSIJAMIESKOKOUS RATKAISEE TULOKSEN

Kannattaa muistaa, että vaalit ratkaisee valitsijamieskokous (The Electoral College) ja sen äänestyksen tulos on tässä vaiheessa  täysi arvoitus. Tuloksen ennustaminen on oma "tieteenlaji" vaa'ankieliosavaltioiden arvaamattomuuden takia.

Kaikki muistaa vaalit 2016: suomalaiset asiantuntijat ja media julistivat ”Hillary voittaa”, mutta niin vaan Trump korjasi potin.

Mikä on tilanne:

Vapaasti käännettynä Silver Bulletin kommentoi: 

"Ennuste on vielä kolikonheittoa, mutta olemme saavuttaneet tilanteen jossa sanoisimme, että pelaisimme mieluummin Harrisin korteilla."

Nate Silverin tuoreen analyysin mukaan vuoden 2024 vaaleista Donald Trumpin ja Kamala Harrisin välillä on tulossa yksi tiukimmista presidentinvaaleista vuosikymmeniin. Nykyinen kysely osoittaa Harrisin johtavan noin 3 pisteellä kansallisesti, mutta tämä pieni johto ei välttämättä riitä varmistamaan voittoa valitsijamieskokouksessa. 

Silverin malli korostaa, että valitsijamiesten äänten jakautumisen vuoksi keskeisissä VTS-osavaltioissa (Vaa’ankieli -Taistelukenttä - Swing-osavaltioissa:Arizona, Georgia, Michigan, Nevada, North Carolina, Pennsylvania, Wisconsin, Florida, Ohio, New Hampshire) voi Trump voittaa Harrisin, vaikka hän jää  kansanäänestyksessä toiseksi.

Vaalimatematiikan osalta Harris saa paremmat tulokset pohjoisissa taistelukenttäosavaltioissa, kuten Michiganissa, Pennsylvaniassa ja Wisconsinissa, mutta muut kriittiset swing-osavaltiot ovat edelleen erittäin tasaisia. 

Trump puolestaan ​​hyötyy koalitiosta, joka on vahvempi osavaltioissa, joissa on paljon korkeakoulututkinnon suorittamattomia valkoisia äänestäjiä, jotka ovat yliedustettuina valitsijamieskokouksessa. 

(Vanity Fair) (SILVER BULLETIN)

(KESQ)

HYVINVOINTIALUEIDEN TALOUSARVIO 2025

HYVINVOINTIALUEIDEN

TALOUSARVIO 2025-2028

TOTEUTUMA 2023 SEKÄ ENNUSTE 2024

Kirjoitus numero 1.010

25.9.2024

LÄHDE: VM, ”Keltainen kirja”

Laskelma hyvinvointialueiden tuloista ja menoista. 

Otin luvut "Keltaisesta kirjasta" ja muokkasin ne yhteen kuvaan.

Ennuste on laadittu valtiovarainministeriön kansantalousosastolla ja se kattaa hyvinvointialueet, mukaan lukien Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen, sekä hyvinvointiyhtymät.

Ennuste on luonteeltaan painelaskelma, jossa menot muuttuvat palvelutarpeen muutosten, tehtävämuutosten ja hintojen muutosten myötä. Ennusteessa on huomioitu alueiden omia sopeutustoimia erityisesti kuluvan vuoden osalta. Lisäksi arvio perustuu alueiden tilinpäätösennusteisiin ja taloustietoihin vuoden 2024 kertymistä.

Kuvassa kansantalousosaston luvut graafina vuodet 2023-2025. Laitoin kaikki keskeiset luvut yhteen kuvaan. Siitä näet helposti kokonaisuuden.

Vuonna 2023 hyvinvointialueiden yhteenlaskettu tulos oli selvästi alijäämäinen, ja menojen kasvu oli nopeaa. 

Vuonna 2024 alueiden tuloksen ennustetaan olevan 1,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa, että alijäämä kasvaa edellisvuodesta sopeutustoimista huolimatta. 

Vuonna 2025 alueiden tuloksen odotetaan paranevan ja olevan 0,3 mrd. euroa alijäämäinen, kun valtion rahoitusta kasvattaa jälkikäteistarkistus 1,4 miljardia.

Menojen kasvu ennustekaudella johtuu pääasiassa hintojen nopeasta noususta, jonka kasvuarvio v. 2025 on hieman yli 4 %. Erityisesti henkilöstömenot kasvavat suurten sopimuskorotusten ja palkkaohjelmien vuoksi yleistä ansiotasoa nopeammin. Ostojen kasvu on ollut nopeaa myös kuluvana vuonna.

Alueiden investoinnit pysyvät korkealla tasolla.

Vuosille 2025—2026 alueiden omia sopeutustoimia on arvioitu varovaisesti, sillä tarkkaa tietoa ei ole vielä saatavilla. Arvio sopeutustoimien määrästä perustuu käytettävissä oleviin tietoihin. Tietojen tarkentuessa sopeutustoimia voidaan huomioida enemmän. 

Alueiden tulot koostuvat pääosin valtion rahoituksesta sekä asiakkailta saatavista maksutuotoista. Valtion rahoitus kasvaa merkittävästi v. 2025, kun siinä huomioidaan jälkikäteistarkistus, joka perustuu vuoden 2023 alijäämään. Jälkikäteistarkistus kasvattaa valtion rahoitusta 1,4 mrd. euroa.

Hyvinvointialueiden lainakanta oli n. 5,8 mrd. euroa vuoden 2023 lopulla. Velan määrä kasvaa painelaskelmassa lähes 12 mrd. euroon vuoteen 2028 mennessä.

Ennusteeseen liittyy useita riskejä. Alueiden menot voivat kasvaa ennustettua nopeammin esimerkiksi hintojen nopeamman nousun tai henkilöstön palkkakilpailun vuoksi.. 

Lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden tulee sopeuttaa menokehityksensä valtion rahoituksen asettamiin puitteisiin. Tätä tukevat myös hyvinvointialueiden taloutta koskevat säännökset, kuten kertyneen alijäämän kattamisvelvoite.

Kuvassa kansantalousosaston luvut graafina vuodet 2026-2028. Siitä näet helposti kokonaisuuden. Lukuja on paljon yhdessä kuvassa, mutta ainakin suuruusluokat on helppo hahmottaa: valtavat tulot, mutta tappiota tulee.