PUOLUEIDEN KANNATUSKYSELY HS 19.2.2025

PUOLUEIDEN KANNATUSKYSELY

HS 19.2.2025

Kirjoitus numero 1.100

19.2.2025

Kannatustilastoni kattaa nyt 31 kyselyä.

YLE ja HS tekevät kyselyt kerran kuukaudessa ja ne on koottu samaan tilastoon. Sieltä näet helposti pitemmän aikajänteen kehityksen. 

Kuten tarkkaavaiset lukijat ovat huomanneet, niin Hesarin ja Ylen kysely vaihtelevat ”siksak” esimerkiksi Kepun osalta. Se lienee otantakysymys.

Koska en ole poliittinen toimija, niin tuotan luvut ja graafit sitä varten, että blogini  seuraajat luovat ja sanoittavat niille tapahtumat ja viitekehykset oman näkemyksensä mukaisesti.

Mikä vaikutti mihin - siinä vasta kysymys!

TRENDIVIIVAT "ANTAVAT SUUNTAA" - PUHDASTA MATEMATIIKKAA!

TÄSTÄ NÄET MUUTOKSEN

TAISTELUPARIT

MIKÄ ON KULLAN HINTAKEHITYS 1944-2025

MIKÄ ON KULLAN

HINTAKEHITYS

1944-2025

Kirjoitus numero 1.099

16.2.2025 

Maailmassa eletään epävarmoja aikoja ja myös kullan hinta on noussut. Jotta saisin hintakehityksestä suuntaa antavan kuvan, niin 

kaivelin tietoja eri lähteistä.

TAVOITTEENA ON HIEMAN SYVENTÄÄ ASIAA JA TÄSSÄ ON ENSIMMÄINEN POSTAUS AIHEESTA. 

On huomattava, että alkuselvityksessä olen käyttänyt ChatGPT- ja Preplexity tekoälyassistentteja.  

Siitä olen saanut sitten uusia tietolähteitä: Kauppalehti, Morningstar, Usgold.com, Bloomberg, Buillounbypost,  Verkkokulta.fi jne

Helmikuussa 2025 kullan hinta on saavuttanut uusia ennätyksiä. Helmikuussa kullan ylitti siis ensimmäistä kertaa 2.800 dollarin rajan unssilta.

Kullan futuurihinta pyörii nyt 2.900 tienoilla ja on tullut hieman alas. Meneekö 3.000 taalaa rikki? On arvailtu, että 2025 loppupuolella. Kuka tietää miten maailma makaa silloin?

KAUPPALEHTI:

Troy-unssi (1 oz) on 31,1034768 grammaa.

Kullan hinnan nousuun ovat vaikuttaneet useat tekijät, kuten geopoliittiset jännitteet, taloudellinen epävarmuus, mahdollinen kauppasota, Venäjän hyökkayssodan vaikutukset, inflaatiopelko.

On kuitenkin muistettava se mikä menee ylös tulee ehkä alas. Jos suuri joukko ihastuu mihin tahansa sijoitusmuotoon, niin silloin kannattaa olla varuillaan. 

HINTAKEHITYS 3/2024- 2/2025

LÄHDE: MORNINGSTAR

Alla kullan hinta 1940-luvulta lähtien. Milloin ylittyy 3.000 dollaria per unssi. Klikkaa/nipistele kuva suuremmaksi.

Jäädään seuraamaan.

HINTAKEHITYS 1944 - 2/2025

LÄHDE: USAGOLD.GOM

KORKOKEHITYS 2.1.-14.2.2025

KORKOKEHITYS

2.1.-14.2.2025

Kirjoitus numero 1.098

15.2.2025

Kirjoitukset 1.095 8.2.2025 sekä kirjoitus 1.088 30.1.2025 selvittävät peruslähtökohdat hyvin.

Muistetaan yleinen käsitys/ennustus: kesäkuussa Euriborkorko 12 kk on 2%. Vuoden 2024 loppupuolella ennakoitiin tätä tasoa vasta syksyllä 2025?

TÄHÄN ON MATKAA ja siihen voi tulla mutkia? Epävakaus, vaikka Venäjän hyökäyssota voi muuttaa tilannetta.

EKP kokous klo 15.45 6.3.2025.

1. Nousutrendi alussa:
• Alussa korot nousevat (2,448 → 2,612), Deal Donald?

2. Laskutrendi myöhemmin:

• Korot laskevat (2,612 → 2,350), mikä voi johtua siitä, että inflaatio on alkanut hidastua tai talous on heikentynyt, ja markkinat odottavat keskuspankkien alentavan korkoja.

3. Viimeaikainen kehitys:

• Viimeisimmät arvot (2,350 → 2,438) viittaavat hieman nousevaan trendiin, mikä voi johtua esimerkiksi uusista inflaatiohuolista tai odotuksista, että korot pysyvät korkeina pidempään.

METSÄ JA HIILINIELU

METSÄ JA

HIILINIELU

Kirjoitus numero 1.096

14.2.2025

Kuten muistamme, niin Suomi oli yhtä hiilinielua muutama vuosi sitten. Nyt asia on päälaellaan - Suomi on päästölähde. Yritin selvittää kahdesta lähteestä. Se tekee asiasta omituisen, että Ruotsin metsät on hiilinielu - ota tästä selvä.

Paperin kulutustottumukset ovat muuttuneet.

Mainoksia ja lehtiä ei enää paineta paperille kuten ennen. Sen sijaan havusellulle ja kartongille on kysyntää. Tavaraa tuotetaan paljon ja ostetaan verkkokaupassa, mikä lisää tarvetta kartongille.

Suomen metsäteollisuus vastaa tähän kysyntään.

Sellutonniin tai kartonkitonniin tarvitaan metsästä enemmän puuta kuin paperitonniin. Metsäteollisuus joutuu käyttämään näin nykytuotteisiin enemmän puuta.

Samalla kaadetusta puusta yhä isompi osuus poltetaan energiaksi.

Tällä on seurauksensa. Suomen metsien hiilinielu on kadonnut ja metsät muuttuivat ensimmäistä kertaa ilmastopäästöjen lähteeksi, kuten Luonnonvarakeskus kertoo. 

Kuinka tässä näin kävi?

Tilanne nyt:

1. Metsät kasvavat enemmän kuin ennen

Metsäteollisuus itse korostaa, että puuta on Suomessa enemmän kuin koskaan.

2. Tuonti Venäjältä väheni

Puun tuonti Venäjältä oli suurimmillaan vuonna 2005.

2008 Venäjä korotti puun vientitulleja, ja tämän jälkeen puun tuonti Venäjältä pieneni noin kolmasosaan. Nyt puuta ei enää tuoda Venäjän rosvomaisen hyökkäyssodan takia.

3. Metsiä saa hakata nuorempina

Uusittu metsälaki tuli voimaan vuonna 2014. Aikaisemmassa metsälaissa oli päätehakkuille läpimitta- ja ikärajat. Vuonna 2014 nämä rajoitteet poistuivat.

4. Metsiä päätyy lämpökattilaan

Puuta käytetään Suomessa yhä enemmän lämmittämiseen. Puun osuus energiankulutuksesta on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta.

5. Metsäyhtiöt käyttävät puuta eri tavalla kuin ennen

Suomen metsäteollisuus tekee toisenlaisia tuotteita kuin ennen. Ennen tehtiin paljon painopaperia, nyt yhä enemmän sellua ja kartonkia. Selluun puuta tarvitaan enemmän.

Metsä siis kasvaa enemmän, mutta puun käyttö on muuttunut.

LÄHDE:Tietolähteenä on käytetty erilaisia tilastoja sekä Itä-Suomen yliopiston tutkija Jakob Donner-Amnell haastattelua/Helsingin Sanomat 18.1.2025

LÄHDE: LUONNONVARAKESKUS

Metsät päästölähde vuodesta 2021 lähtien

Metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi, koska:

• Puuston kokonaisbiomassan (lehdet, oksat, runko, juuristo) kasvu on pienentynyt.
• Hakkuut ovat kasvaneet. 
• Puuston kasvusta noin 90 prosenttia kuluu hakkuisiin ja luonnonpoistumaan, 2010-luvun alussa vain reilut 70 prosenttia. 
• Maaperän hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja kivennäismaiden hiilivaraston kasvu on pysähtynyt. 
• Ilmaston lämpeneminen on lisännyt hajotusta ja elävästä puustosta on syntynyt vähemmän uutta kariketta.

KORKOKEHITYS VIIKKO 6

KORKOKEHITYS

VIIKKO 6

Kirjoitus numero 1.095

8.2.2025

EURIBOR-KOROT

Vuonna 2024 Euribor-korot kääntyivät laskuun.  Kesällä 12 kuukauden Euribor oli 3,6%, mutta vuoden loppuun mennessä se laski ja oli 2,5 %. 

12 kuukauden Euribor-viitekoroissa nähtiin tiistaina 4.2. iso liike. Korko painui 2,4 prosenttiin ja 7.2. korko oli 2,4 prosenttia. 

Korkomarkkinoilla hinnoitellaan nyt Euroopan keskuspankin tekevän enemmän koronlaskuja kuin vielä viime viikon hinnoittelussa odotettiin.

Tämä kuvaa tilannetta - siis VIIME viikolla. 

Nyt tulkitaan, että mahdollinen kauppasota heikentäisi euroalueen talouskasvua ja sitä kautta pakottaisi EKP:n tekemään enemmän koronlaskuja kuin aiemmin ennakoitiin. Tämä laskee euribor-korkojen tasoa.

OP:n ennuste on, että EKP laskee ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä maaliskuussa, huhtikuussa ja kesäkuussa ja olisi näin ollen kesäkuussa tasan kaksi prosenttia.

10 VUODEN OBLIGAATIO-KOROT

Obligaatioiden eli valtion velkakirjojen korkotrendi on lievästi laskeva kuten kuvasta näkyy.  On kuitenkin huomattava, että aluksi tammikuussa korot kääntyivät nousuun ja oli 3,1% mutta aloittivat laskun ja 7.2. korko oli 2,8 %.

On tärkeää huomata, että korkojen kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, kuten inflaatio, talouskasvu ja keskuspankkien rahapolitiikka. 

Siksi tarkkojen ennusteiden tekeminen loppuvuoden 2025 osalta on haastavaa etten sanoisi mahdotonta. 

Vrt. ”Deal-Donaldin” toiminta.

GRAFIIKKA:KARI HALTTUNEN

LÄHTEET:SUOMEN PANKKI, KAUPPALEHTI/OP