KOROT VIIKKO 47

KOROT

VIIKKO 47

Kirjoitus numero 1.352

21.11.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari. Se, mitä korkotilannetta tuon tässä esille, voi muuttua hetkessä.

KORKOJEN VIIKKOMUUTOS:

	NYT	ED.VKO	MUUTOS
U.S. 10 v.	4,063	4,150	−0,087
Ruotsi 10 v.	2,652	2,706	−0,054
U.K. 10 v.	4,546	4,577	−0,031
Euribor 3 kk	2,047	2,069	−0,022
Saksa 10 v.	2,698	2,717	−0,019
Euribor 12 kk	2,220	2,235	−0,015
Suomi 10 v.	3,053	3,066	−0,013
Italia 10 v.	3,464	3,465	−0,001
Ranska 10 v	3,475	3,344	0,131

EURIBOR

Euribor 12 kk on noussut tasaisesti kesäkuusta marraskuuhun 2025. EKP:n ohjauskorko on 2,00 %, markkinakorko on kivunnut yli 2,20 prosenttiin. Erotus ohjauskorkoon nähden on kasvanut kesän 0,04 prosenttiyksiköstä syksyn yli 0,22 prosenttiin.

Tämä kertoo, että EMMI-pankit (European Money Markets Institute)  EKP:n rahapolitiikan pysyvän kireänä. Markkinoiden mukaan nopeaa koronlaskusykliä ei ole odotettavissa, vaan korot voivat pysyä vuoden aikajänteellä lähempänä nykyisiä tasoja.

Euriborin pitempi kehitys näkyy alla olevasta grafiikasta 1.8.2024 - 21.11.2025 sekä "lähikuva" 2.6.2025 - 21.11.2025, joka kertoo selvemmin muutoksista kesästä lähtien.

VALTIONLAINOJEN KOROT

Ajanjaksolla 13.10.–20.11.2025 pitkät korot olivat globaalisti lievässä nousussa, mutta liike oli hallittua. Euroalueen ydinmaat (Saksa, Ranska) jatkoivat vakaata ja hidasta nousua, kun taas reuna-alueiden, kuten Italian ja Ruotsin, korot liikkuivat hieman enemmän, mutta ilman markkinahermoilua. 

Yhdysvallat ja Iso-Britannia pitivät edelleen korkotasona selkeää eroa Eurooppaan verrattuna. Suomen 10 vuoden korko seurasi tyypillisesti euroalueen yleistrendiä ja asettui koko jakson ajan vakaalle, noin 3 prosentin tasolle

Lainojen seuranta on alkanut eri aikaan, mutta nyt kehitys antaa suuntaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa - samassa kuvassa.  Ruotsikin pääsi mukaan! 

SUOMEN TALOUSENNUSTE UUSIKSI??

SUOMEN

TALOUSENNUSTE

UUSIKSI??

Kirjoitus numero 1.351

22.11.2025

No, näin pääsi käymään: Ihmettelin VM:n talousennustetta VUODELLE 2025, KS. KUVA.

LUE: EU: SUOMEN BKT:N

KASVU NOIN 0,1 %

2025

Kirjoitus numero 1.347

15.11.2025

LÄHDE: HS 22.2025

ODOTTAAKO KOMISSION TARKKAILULUOKKA ?

ODOTTAAKO

KOMISSION

TARKKAILULUOKKA?

Kirjoitus numero 1.350

20.11.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

LAINAUS: PÄIVÄN UUTINEN HS 20.11.2025

"Suomessa koronapandemian aikana tehdyt menojen lisäykset valtion budjettiin eivät kohdentuneet kaikilta osin itse kriisin hoitoon. Lisäksi merkittävä osa menolisäyksistä jäi pysyviksi. Asia ilmenee Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportista.

VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangaskrääsiö kertoo STT:lle, että kaikkiaan koronan ulkopuolisten menolisäysten osuus oli noin 23 miljardia euroa eli yli puolet kaikista menolisäyksistä.

Aluksi kasvaneet budjettimenot menivät sinne, minne pitikin."

***************************************

ODOTTAAKO

KOMISSION

TARKKAILULUOKKA?

LÄHTÖTIEDOT ITSE ASIAAN:TILASTOKESKUS JA GRAFIT KH

EDP-velka tarkoittaa julkisyhteisöjen konsolidoitua bruttovelkaa, joka mitataan vuoden lopussa nimellisarvossa ja sisältää velkapaperit, lainat ja talletusvelat. EDP-alijäämä kuvaa julkisen talouden rahoitusasemaa: se on tulojen ja menojen erotus ESA2010-järjestelmän mukaisella kertyvällä kirjanpidolla. Näitä mittareita käytetään EU:ssa julkisen talouden vakauden ja finanssipolitiikan valvontaan.

Tein ChatGPT:llä kaksi matemaattista "ennustetta" graafisessa muodossa.  21.11.2025 x) lisäys: Velkaennuste on mielestäni alakanttiin ja alijäämä toisin päin

JULKISEN TALOUDEN VELKA

Ks. graafin sininen jatkumo ChatGPT, voisi jo 2026 olla 90 tai yli. x) Ennustemalli korjaa aika reippaasti ennustetta "Suomen eduksi", mutta annoin olla.

EU-raja 60 %. Suomen oma ”velkajarru” 40 %.

Kuva kertoo selvästi, että Suomi on siirtynyt

 ”noin 60 %-velkamaasta" tasolle 82,5 % ja siitä kohti 90 %:n velkasuhdetta?

JULKISEN TALOUDEN ALIJÄÄMÄ

Ks. graafin sininen jatkumo ChatGPT. 

EU-raja - 3,0 % tasolle - 4,4 % >>>> - yli 6,0 % ?

Komission ennusteen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä on vielä vuonna 2026 noin 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä ylittää selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin rajan.

KONKURSSIEN MÄÄRÄ LOKAKUU

KONKURSSIEN

MÄÄRÄ

LOKAKUU

Kirjoitus numero 1.349

19.11.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Mitä tarkoittaa yrityksen konkurssi?

Konkurssi tarkoittaa tilannetta, jossa yritys ei enää pysty maksamaan velkojaan – ei nyt eikä lähitulevaisuudessa. Tällöin yritys todetaan maksukyvyttömäksi, ja sen varat otetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssipesän hallintaan.

Kokosin Tilastokeskuksen lukuja.

Lokakuussa vireille pantuja konkursseja oli 348 kappaletta.

Konkurssien määrä vuodelle  2025 voisi olla n. 3.800 kappaletta.  Se on suuntaa antava luku alkuvuoden perusteella.

Jotta saisimme vähän horisonttia asiaan, kaivoin Tilastokeskuksesta luvut vuodesta 1986 lähtien.

HELSINGIN SANOMAT: PUOLUEKANNATUSKYSELY

HELSINGIN SANOMAT:

PUOLUEKANNATUS-

KYSELY

Kirjoitus numero 1.348

19.11.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Kannatustilastoni kattaa nyt 48 puolue- kannatuskyselyä (YLE ja HS)12.10.2023 lähtien. Kuvissa on joko YLE tai HS, koska yhtiöt käyttävät eri tutkimuslaitosta. Näin luvut ovat vertailukelpoisia.

Alimpana ovat kaikki kyselyt.

Mikä on siis "tunnelma" potentiaalisten äänestäjien piirissä? 

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata ja kansantaloudessa ja politiikassa erityisesti. Kuitenkin vanhat kyselyt ja reaalimaailman tapahtumat yhdessä antavat pohjaa - ainakin keskustelun pohjaksi.

Tilanne on varsin mielenkiintoinen, kun BKT:n arvioidaan kasvavan vuonna 2025 vain 0,1 % ja vuonna 2026 0,9 % (ennuste EU) (KH: ettei vain mene miinukselle 2025 ?). 

Samaan  aikaan poliittisella kentällä puhutaan 2,0 % kasvusta,  vaikka työtunnit ja reaalinen - ei markkinahintainen -  arvonlisä per tehty työtunti ei ole kasvanut vuosikausiin.

Työtunnit: Tilastokeskus

Miten Suomi ohjataan reaalisen kasvun uralle? Mikä puolue väittää sen tekevänsä ja miten - vaalit lähestyvät?

KANNATUS JA MUUTOS VRT. HS- EDELLINEN KYSELY

HS-KANNATUSKYSELYT, LUE VASEMMALTA OIKEALLE

ALLA OLEVISSA KUVISSA ON YLEN JA HESARIN KANNATUSKYSELYT SAMASSA KUVASSA.  LUE VASEMMALTA OIKEALLE.

Näin tutkimus tehtiin

■ HS-gallupin on toteuttanut tutkimusyhtiö Verian Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

■ Tutkimusaineisto kerättiin 13.10. – 16.11.2025. Tutkimusta varten haasteltiin kaikkiaan 3 971 henkilöä. Aineisto kerättiin internetpaneelissa.