Tervehdys
Aloitan tänä päivänä 6.11. 2017 blogin siirtämällä vuosien varrella lehtiin kirjoittamiani ja julkaistuja mielipidekirjoituksia. Jutut on numeroitu ja päivätty, joten niihin voi palata myöhemminkin.
Kirjoitukset liittyvät ajankohtaisiin asioihin. Osa jutuista koskee Jyväskylän
kaupunkia. Mukana on myös seuraavia aiheita: LULUCF ja hiilinielu, sote, maakuntauudistus, sote ict-tietojärjestelmät, digitalisaatio hallituksen kärkihankkeena, energiaomavaraisuus, Fortumin lisäosinko,valtion omistajaohjaus, Yle, TTIP, Persujen hajoaminen, maan turvallisuus, Rosatom, ydinenergia, sähkön riittävyys, kuntien päätöksenteko jne.jne.
Tässä julkaistut kirjoitukset (yli 60 kpl) ovat lyhyitä ja ytimekkäitä, joten lukijan on helppo niitä käydä läpi.
Kun kirjoituksissa on mukana päivämäärä, niin ne voi yhdistää siihen, mitä Jyväskylässä ja Suomessa on ollut tekeillä kirjoitushetkellä.
Kirjoitan edelleen mielipidekirjoituksia lehtiin ja päivitän tätä blogia muutenkin.
64.Paavola syyllistää Suomen biotaloutta
03.11.2017 03:00
Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen toiminnanjohtaja Juhani Paavola syyllistää suomalaisia ja suomalaista biotaloutta mielipidekirjoituksessaan (KSML 26.10.).
Hän kertoo uutisena, että Suomen ilmastopäästöt ovat huippuluokkaa henkeä kohti maailmassa. Mikähän mahtaa olla tilastoinnin luotettavuus?
Paavolan ja muiden ilmastoaktivistien kannattaa muistaa, että tämän pohjoisella napapiirillä olevan maan osuus globaalista bruttokansantuotteesta ja väestöstä on noin nolla prosenttia. Samoin on hiilidioksidipäästöjenkin osuus.
Maapallon ilmaston pelastamisen avaimet ovat siis muualla kuin Suomessa.
63.
Lisäosingot Fortumin omistajille
19.10.2017 03:00
Fortum on käyttämässä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä saatuja varoja saksalaisen energiayhtiö Uniperin ostoon. Nämä viisi miljardia euroa pitää jakaa ylimääräisenä osinkona osakkeenomistajille.
Valtion omistajaohjauksen pitää siis vaatia, että yhtiö rahoittaa kaupan lainalla ja seuraavassa yhtiökokouksessa vaatia lisäosinko. Tämä on täysin normaalia omistajan toimintaa, kun kyseessä on ylilikvidi yhtiö. Valtio saisi lainojen lyhennykseen yli kaksi miljardia euroa. Vuonna 2018 lisälainaa otetaan alustavien tietojen mukaan noin kolme miljardia.
Outoa, jos suurinta omistajaa, valtiota, lisäosinko ei kiinnosta vaan miljardit menevät Saksaan, ei Suomen hyväksi.
62.
Hintalappu mukaan
01.10.2017 03:00
Eurokansanedustajat Hautala (vihr.), Kyllönen (vas.), Pietikäinen (kok.) ja Ruohonen-Lerner (ps.) äänestivät LULUCF-hiilinieluista vastoin Suomen taloudellisia etuja. Loppulaskua emme vielä tiedä.
Kun jatkossa edustajamme äänestää niin, että se vaikuttaa kielteisesti maamme talouteen, pitää myös kertoa ennakkoon, miten lisämenot Suomessa katetaan. Mitä puolueet ovat varjobudjeteissaan kirjanneet tälle “momentille”?
Äänestäjiä kiinnostavat Brysselin päätösten vaikutukset Suomen talouteen, hyvinvointiin ja työllisyyteen.
61 .
Metsien yllä mustat pilvet
13.09.2017 03:00
Suomi elää metsästä, sanotaan. Nyt metsiemme yllä on mustia pilviä; ovathan EU:n päästömääräykset muuttumassa.
Euroedustaja Henna Virkkunen käsitteli neuvotteluja laajassa kirjoituksessaan, ja asiasta kirjoitti myös toimittaja Pertti Perämäki Uutisen takana -artikkelissaan (KSML 16.8.).
Tuhkan ripottelu keskeneräisessä asiassa voi olla ennenaikaista, mutta jos neuvotteluissa epäonnistutaan, asiantuntijoiden mukaan Suomea odottavat minimissään 300 miljoonan euron päästöoikeusmaksut vuodessa. Tämä kuvannee neuvottelujen tärkeyttä.
Mahdollisten päästöoikeuksien maksajien on hyvä tietää etukäteen euromääräisistä riskeistä.
Oma kysymyksensä on, kuka maksun maksaa. Mikä on veronmaksajien ja yritysten maksuosuus? Miten käy kovassa nousussa olevan biotalouden, jos maksut kohdistuvat sinne?
Toivotaan neuvottelussa menestystä. 300 miljoonaa euroa vuodessa on iso raha.
60.
Taas tuli karvas tappio tierahoissa
Mielipide 2.9.2017
Keskisuomalaiset saivat taas kokea karvaan tappion: Kirri–Tikkakoski-moottoritiehanke ei saanut hallituksen budjettiesityksessä rahaa.
Politiikassa päätökset tehdään eri puolueiden pienissä sisäpiireissä. Niin sanotut rivikansanedustajat ovat ulkona vallan keskiöstä.
Ennen sanottiin, että tärkeimmät päätökset tehdään tanssiravintola Vaakunan kymppikerroksessa vähän ennen valomerkkiä.
Sitä ei tiedetä missä päätökset nykyisin tehdään, mutta keskisuomalaiset kansanedustajat eivät ilmeisesti siellä ole olleet.
Tämä tiehanke on pieni verrattuna tuleviin sote-muutoksiin. Tällä menolla Kuopio ja Tampere voivat kuoria päältä keskeiset toiminnot.
59.
Miksi Jyväskylä otti lainaa?
24.07.2017 03:00
Kuntien toiminnassa tiedottamisella on tärkeä rooli. Viime kuukausina olemme tottuneet uutisiin, joissa on kerrottu Jyväskylän talouden olevan tasapainossa ja että velkaantuminen on saatu loppumaan.
Siksi oli yllätys, kun Jyväskylän kaupunki julkaisi pörssitiedotteen 13.7. siitä, että se on jättänyt hakemuksen 30 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ottamiseksi. Mihin tarvitaan tällainen velkamäärä?
Mielestäni olisi ollut hyvän hallintotavan mukaista infota kuntalaisia lainan käyttötarkoituksesta samana päivänä. Toivottavasti saamme pian kaupungin ajankohtaisiin uutisiin täydentävän tiedotteen.
58.
Vai isänmaan asialla?
16.07.2017 03:00
Mediassa toistuu fraasi ”isänmaan asialla ollaan”. Populistipuolueen raunioilla nuori kansanedustaja kertoo mahtipontisesti näin. Toisaalla yli 10 vuotta tekeillä olleen sote- ja maakuntauudistuksen tiimoilla politiikan konkari käyttää ääni väristen samaa ilmausta.
Onko oltu isänmaan asialla, kun maa velkaantui korvia myöten, perussairaanhoito ja sen tietojärjestelmät saivat rapautua, maan omavaraisuus heiketä ja puolustuskyky murentua? Sitä voi perustellusti kysyä.
Kaikki puolueet saavat katsoa peiliin. Nyt päättäjien on toimittava siten, että he ovat isänmaansa arvoisia. Fraasit pois ja toimeksi: 100-vuotias Suomi ansaitsee parempaa.
57.
Persujen haaskalle on tulijoita
20.06.2017 03:00
Kuka uskoo, että Perussuomalaiset-puolueen hajoaminen tuli yllätyksenä niin hajonneen puolueen johdolle kuin muillekin puolueille? Tuskin kukaan.
Jos nyt joku puolue hurskastelee ja väittää, että sillä ei ollut omaa hahmotelmaa persujen mahdollisesta jaosta ja siitä hyötymisestä, se on kohta entinen puolue. Tällainen strateginen kilpailija-analyysi kuulunee kaikkien puolueiden peruskurssiin.
Yli puoli miljoona persu-ääntä on vajaan parin vuoden päästä jaossa ja puolue on sekaisin. Siinäpä hyvä apaja muun muassa perusuomalaisille äänestäjiä menettäneille puolueille. Mikä puolue aloittaa kampanjoinnin ensimmäisenä? Suunnitelmat ovat varmaan olemassa.
56.
Karua kertomaa kaupungistamme
12.06.2017 03:00
Jyväskylä on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti ja suotuisia kehitysnäkymiä on. Operatiivista toimintaa säädellään eri laeilla ja säännöillä. Miten tässä onnistuttiin vuonna 2016?
Kaupungin tilintarkastajat ja valtuuston asettama tarkastuslautakunta ovat tehneet tarkastuskertomukset em. vuodelta. Tarkastuksissa on tullut esille asioita, joissa on poikettu mm. hankintalain, hallintosäännön ja hyvän hallintotavan mukaisista säännöksistä. Raportit löytyvät netistä. Seuraavassa muutama esimerkki.
Yli kahden miljoonan tappiota ns. asfalttikartelliasiassa ei oltu käsitelty kaupunginhallituksessa ja tieto puuttui tilinpäätöksen liitteistä. Yritettiinkö tappio salata?
Kaupungin kirjanpitoon on kirjattu sinne kuulumattomia ostolaskuja. Liikelaitoksen johtaja ylittää sadoilla tuhansilla euroilla hankintarajansa. Jne, jne.
Uudella, 1.6. aloittaneella valtuustolla on melkoinen urakka edessään. Valtuutettujen kannattaa käydä tilintarkastajien kertomukset läpi ja pyytää selvitykset puutteisiin – ja ottaa opiksi. Uusille valtuutetuille tämä käy perehdytyksestä kunnan arkipäivään. Viranhaltijoiden tulee käydä raportit läpi erityisen huolella.
55.
Kuka päättää tierahoista?
Mielipide 25.5.2017
Kirri–Tikkakoski-tierahat ovat taas esillä. Kuka rahoituksesta päättää? Median mukaan päätöksen tekee valtionvarainministeri Orpo. Joku kertoo, että rahat ovat liikenneministeri Bernerin takana.
Keskisuomalaiset kansanedustajat ovat kevään aikana kiistelleen siitä, pitääkö lonkeroa ja limuviinoja saada ruokakaupasta vai ei. Ja onko sote-uudistus hyvä asia vai ei. Ja mahtaako hallintarekisteri tuoda etuja vai haittoja.
Nyt tässä tieasiassa ei tarvinne kiistellä – se on tärkeä. Me keskisuomalaiset toivomme, että mediassa ja eduskunnassa kuuluu edustajiemme ääni: tierahat Kirri–Tikkakoski-hankkeeseen on saatava. Kertokaa samalla myös, kuka näistä tierahoista sitten päättää ja mitkä ovat päätöksenteon perusteet, kun se näyttää kaikille olevan epäselvää.
54.
Kunnissa riittää karsittavaa
Mielipide 28.2.2017
Nykyinen hallitus on ottanut kärkihankkeiksi mm. digitalisaation ja normien purkamisen. Nyt on hyvä kysyä, täytyykö joka kunnassa olla talous-, henkilöstö-, tieto-, kiinteistö-, ym. hallinnon toimintoja ja johtamisjärjestelmiä?
Myös mm. infrastruktuuriin, kuntarakenteeseen ja koulutukseen liittyy paljon päällekkäistä toimintaa ja investointeja. Olisiko tässä ollut siemeniä hallituksen puoliväliriiheen?
Nyt kun maakuntauudistus etenee, niin samalla voisi ottaa tavoitteeksi Keski-Suomen kuntien yhteisen palvelukeskuksen perustamisen hoitamaan em. toimintoja. Yhtenäiset prosessit takaisivat myös toiminnan tehokkuuden vertailtavuuden eri kuntien välillä.
Lisäksi järjestely mahdollistaisi yksikön toiminnan vertailun ulkoisten palvelutuottajien hinnoitteluun ja palvelun laatuun. Keskus hoitaisi myös maakuntahallinnon tarvitsemat palvelut.
Keski-Suomi voisi olla esimerkkinä muille maakunnille ja olla eturintamassa hallinnon digitalisoinnissa ja julkisen sektorin keventämisessä.
53.
Jyväskylän valtuuston muisti on kovin lyhyt
29.03.2017
Kuntavaalit ovat tulossa ja paljon aktiivisia kuntalaisia on hakeutunut Jyväskylässä ehdokkaaksi – hyvä näin.
Monilla ehdokkailla on ehkä ruusuinen kuva valtuuston vaikutusmahdollisuuksista, toimintatavoista ja päätettäviksi tulevien asioiden valmistelusta.
Valtuuston kokous 27.3. osoittaa, mitä arkipäivä tuo tullessaan.
Syksyllä vuoden 2017 talousarvion tavoitteeksi asetettiin, että lisää lainaa ei tarvita vaan rahoitus on tasapainossa. Valtuusto hyväksyi kaupungin johdon esittelemän talousarvion, jonka mukaan näin tapahtuu. Asiaa oikein hehkutettiin julkisuudessa.
Nyt kaupunginhallitus esitti lisälainan ottamista ja valtuusto hyväksyi esityksen ilman keskustelua. Kukaan ei kysynyt syitä talousarvion keskeisen tavoitteen murentumiseen. Kuntalainen ja äänestäjä kysyy, miksi näin. Riittääkö edes tämä lisävelka?
Tourulan vankila oli valtuuston kokouksen tärkein asia, ei se, että vuoden 2016 tilinpäätöksen positiivinen lainakehitys loppuu. Nyt lisääntyvä lainataakka siirtyy uudelle valtuustolle ja prosessi kuvaa hyvin kuntatalouden päätöksentekoa.
52.
Mistä lisä- investoinnit ilmestyivät?
14.03.2017
Jyväskylän kaupunginhallituksen käsittelyssä 13.3. oli talousarviomuutoksia vuodelle 2017. Kaupungin käyttötalous näyttäisi kehittyvän suotuisasti osin kaupungin toiminnasta riippumattomista syistä.
Miten kehittyvät kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta ja lainat? Uudessa versiossa rahavirta on alijäämäinen ja lisärahoitustarve on 6 miljoonaa euroa. Lisää pitkäaikaista lainaa otettaisiin lähes sama määrä.
Marraskuussa iloittiin, että lisää lainaa ei tarvita. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa rahoitus oli vielä tasapainossa. Nyt lainanotto näyttäisi jatkuvan.
Valtuustokauden alussa asetettiin tavoitteeksi se, että lisälainaa ei oteta vuonna 2017. Tämä ei näyttäisi toteutuvan. Valtuuston on syytä kysyä muun muassa, mistä nyt ovat löytyneet esimerkiksi 13 miljoonan lisäinvestoinnit? Marraskuussa niistä ei ollut tietoa.
51.
Liikenteen sujuvuus elinehto
18.02.2017 03:00
Näin talvella on hyvä miettiä Jyväskylän pihakatujen ja keskustan kehittämistä samalla kun katuihin maalatut kuviot ja rakennelmat ovat armeliaasti peittyneet muutamaksi kuukaudeksi lumeen ja loskaan. Miten ne lisäävät keskustan vetovoimaa lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana?
Keskustan elinehto on liikenteen sujuvuus – eivät tekemällä tehdyt pihakadut.
Mielikuva ahtaasta keskustasta, jossa parkkipirkko vaanii, parkkitaloissa on pienet ja kalliit ruudut ja bussit kulkevat milloin kulkevat, on tiukassa.
Ehdotan, että kaupunkirakennepalvelu, Jyväs-Parkki ja liikenneyhtiö selvittävät keskustan ”syöttöliikenteen” kehitysmahdollisuudet viipymättä. Maksujen vaikka kausiluontoinen poisto tai alennus voisi olla yksi keino.
Mielestäni Väinönkadun pihakatumiljoonat tulee käyttää pysäköinnin ja liikenteen kehittämiseen. Muutoinkin pihakatujen Välimeren henkeen tehty toteutus soveltuu huonosti tänne sääolosuhteet huomioiden ja haittaa jo osin liiketoimintaa ja liikennettä.
50.
Salassapito- velvollisuus puhututtaa
28.01.2017
Jyväskylässä ja muuallakin Suomessa käydään jatkuvaa keskustelua kuntien tytäryhtiöiden salassapitovelvollisuudesta ja kuntien hallintosäännöstä. Aiheesta kirjoitti mm. Kati-Erika Timperi mielipidesivulla (KSML 20.1.).
Yleensä tästä salaisuudesta on tingitty vasta silloin, kun tytäryhtiön hallitus pyytää valtuustolta hattu kourassa lisää lainatakauksia tai lisäpääomaa yhtiön tappioiden kattamiseen. Lisäksi valtuusto on itse luovuttanut vallan lautakunnille hallintosääntömuutoksessa.
Nyt suunnitellaan, että sote-yhtiöt tulevat julkisuuslain piiriin. Muutokseen voisi sisällyttää kaikki kuntien osakeyhtiöt. Verovaroilla ja kuntalaisten maksuillahan kaikki yhtiöt pääsääntöisesti rahoitetaan.
Kati-Erika Timperin ja muiden asiasta huolestuneiden valtuutettujen ja kaupunginhallituksen jäsenten olisi syytä vaikuttaa asiaan siellä missä näitä päätöksiä tehdään – ei lehtien palstoilla.
49.
Sote-ict:ssä monta riskiä
31.12.2016
Ministeriöissä väännetään nyt kättä sote- ja maakuntauudistuksen ict-keskuksen sijainnista ja palvelun tuottajista.
Ydinkysymys on, miten ja millä tietojärjestelmillä 5,5 miljoonaa asiakasta palvellaan 1.1.2019. Miten määräpäivään mennessä saadaan käyttöön testatut, toimivat ja kaikkien toimijoiden kanssa integroidut tietojärjestelmät maakuntien sosiaali- ja terveyshuoltoon sekä muuhun toimintaan?
Paljonko hanke maksaa? Yksi asia projektin suhteen on varmaa: aikaa on vähän.
Sote-projektin kestäessä on totuttu aikataulutavoitteisiin. Valmista pitää olla kun ”koivut vihertää”, ”ollaan juhannustulilla”, ”sataa ensilumi” tai vaikka ”joulupukin saapuessa”.
Jos ict-ratkaisut jatkavat samaa linjaa, luvassa on ennennäkemätön hässäkkä. Sen tietävät kaikki alan toimijat ja järjestelmien käyttäjät. Ja mikä pahinta, tehottomuus ja kulut voivat lisääntyä.
48.
Miksi Laukaa vaikenee vankilasta?
28.12.2016
Kun on seurannut tätä surkuhupaisaa näytelmää Laukaan vankilan sijoittamisesta Jyväskylään, täytyy ihmetellä Laukaan kunnan passiivisuutta asiassa. Poistuuhan kunnasta myös veroeuroja ja muita tuloja.
Miksi Laukaa ei halua tätä elinkeinopoliittista helmeä itselleen? Laukaan taloudelle sillä olisi varmaan merkitystä, Jyväskylän luvuissa se menee pyöristyksiin. Tietävätkö laukaalaiset vankilan vaikutuksista jotain sellaista mitä Jyväskylässä ei kerrota?
Jos vankila sijoitettaisiin Laukaan kirkonkylään samoilla kriteereillä kuin Jyväskylään, se rakennettaisiin kauniin Vuojärven rantaan, kivasti lähelle keskustan palveluja. Sitä laukaalaiset tuskin hyväksyisivät. Sen tietävät kunnan päättäjät ja ovat viisaasti hiljaa.
Miten käy Jyväskylässä? Mediassa näyttää vankilanjohtaja ohjaavan kaupungin päätöksentekoa.
47.
Populismi kukoistaa
14.12.2016
Populismi ja jälkiviisaus kukoisti taas Jyväskylän valtuustossa. Hyvänä esimerkkinä kuohunta Kuokkalan terveysasemasta kokouksessa 12.12.
Joidenkin valtuutettujen on vaikea sulattaa sitä, että kaupungin johto- ja virkamiehet ujuttivat hallintosääntöön pykälät, joilla vähennettiin valtuuston valtaa. Kuinka moni valtuutettu edes luki esityksen läpi ja vielä ymmärsi sen?
Moni kaupunkilainen alkaa miettiä: onko parempi että asioista päättää pienempi asiantuntijataho kuin tunteiden vallassa elävä, osin populistinen valtuusto, kuten tapaus Kuokkala osoittaa.
Kuntalain 14. pykälä säätää, että hallintosäännöstä päättää valtuusto. Kuokkalan kuohunnan ylläpitäjien kannattaa selvittää, miten sääntö saataisiin uudelleen käsittelyyn ja onko sillä kannatusta.
46.
Adressit eivät auta
26.11.2016
Jorma Ursin toteaa Tourulan vankilahankeesta (KSML 22.11.) että ”nyt vietetään kuntademokratian hautajaisia” ja ”konsernihallinto on hiipinyt” Jykes Kiinteistöt Oy:n johtoon.
Ilmeisesti illuusio siitä, että kuntalaisilla on mahdollisuuksia vaikuttaa elinkeinopoliittisiin asioihin, on vielä olemassa. Adressit eivät auta, kun valtuuston hyväksymä hallintosääntö ja osakeyhtiölaki antaa kaupungin johdolle ja virkamiehille avoimen valtakirjan.
Näin se vaan menee. Miten tässä näin pääsi käymään – sitä voi kysyä valtuutetuilta.
Se, kuinka tällainen elinkeinopolitiikan ja kansalaismielipiteen törmäys heikentää kaupungin imagoa riitaisana kaupunkina, ei näytä virkamiehiä kiinnostavan – vai kiinnostaako?
Mahdollinen valitusrumba lisää negatiivista loiskuohuntaa edelleen, se ei ole Jyväskylälle eduksi.
45.
Konsernijaosto vallan kahvaan
13.10.2016
Jyväskylässä käsitellään poliittisen johtamisjärjestelmän muutosehdotusta ja keskustelu käy kuumana valtuutettujen ja luottamusmiesten asemasta.
Vähemmän huomiota on saanut kaupungin tytäryhtiöiden omistajaohjaukseen kaavailtu konsernijaosto, jonka muodostaisivat viisi kaupunginhallituksen jäsentä.
Jaoston merkitys tulee olemaan suuri sen jälkeen kun maakunta- ja soteuudistus toteutuu ja emokunnan toiminta puolittunee. Taseella, rahavirralla ja vuosikatteella mitaten pääpaino on tällöin tytäryhtiöissä.
Onko takeita siitä, että vaaleilla valittujen konsernijaoston jäsenten osaaminen riittää hallitsemaan tytäryhtiöiden liiketoiminta- ja rahoitusriskit tulevaisuudessa ja näin täysipainoisesti huolehtimaan omistajaohjauksesta? Monellako nykyisellä hallituksen jäsenellä on loppututkinto taloustieteestä ja yrityskokemusta suuresta konsernista? Tätä on syytä miettiä.
Mielestäni kuntien hallintosäännön tulisi mahdollistaa myös ulkopuolisten jäsenten valinta hallitukseen ja sitä kautta konsernijaostoon siinä tapauksessa, jos sen osaamisvaje on ilmeinen – eihän kuntalaisten omaisuutta voi vaarantaa demokratian nimissä. Se, että pystyisikö valtuusto tekemään tämän arvion kunnan eduksi ilman poliittista peliä, on toinen kysymys.
44.
Kaikille tärkeä tiehanke
04.09.2016
Eduskunnassa kauden ensimmäinen tärkeä asia on ensi vuoden talousarvio. Meitä keskisuomalaisia kiinnostaa tiemäärärahat välille Jyväskylä-Äänekoski, joka on vain pieni osa Nelostietä E75 välillä Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Oulu-Rovaniemi-Utsjoki.
Viime viikkoina Keski-Suomessa on vieraillut valtakunnan tason politiikkoja. Kaikki ovat tunnustaneet hankkeen tärkeyden. Joko nyt on Jyväskylä-Äänekoski tieväylän vuoro vai korjaavatko ministeripaikkakunnat Helsinki, Oulu, Mikkeli ja Turku potin?
Budjettiriihi on kuumennut; saako Keski-Suomi taas ruumenet osakseen vai puhdasta viljaa? Onko omien edusmiestemme varstat puimakunnossa?
43.
Voiko TTIP- sopimus tuoda Suomelle ongelmia?
03.08.2016
Mielipide 03.08.2016Suomen EU-jäsenyyden suhteen ollaan tilanteessa, jossa 1990-luvulla tehtyjen päätösten kanssa jälkiviisastellaan vieläkin – puoleen ja toiseen.
Itse kuulisin mieluummin politiikoilta tietoa valmisteilla olevan EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppa- ja investointisopimuksen (TTIP) tilanteesta. Erityisesti olisi mielenkiintoista tietää sijoittajien ja valtioiden välisten kauppaerimielisyyksien käsittelystä ja riidanratkaisujärjestelmästä (ISDS). Huhuja muun muassa välimiesoikeusmenettelyn ympärillä riittää.
Voiko olla, että kun yhdysvaltalainen yhtiö löytää Pihtiputaan mummolta ostamaltaan tontilta suuren kultaesiintymän ja kaivaukset kielletään Suomen ympäristölakien pohjalta, niin yhtiö voi haastaa Suomen valtion kansainväliseen välimiesoikeuteen? Tai jos sote-lainsäädäntö rajoittaa Yhdysvaltain yhtiöiden sote-liiketoimintaa, voiko TTIP ajaa Suomen lainsäädännön yli ja viedä asian välimiesoikeuteen, koska maan lainsäädäntö pienentää investoinnin oletettuja tuottoja?
Kanadan valtio on haastettu välimiesoikeuteen useita kertoja Yhdysvaltain ja Kanadan välisen vastaavan NAFTA-sopimuksen pohjalta. Voiko TTIP-sopimus johtaa samaan? Itse vapaakauppa on Suomelle tärkeää, mutta sijoittajien ja valtion erimielisyyksissä itsenäisen maan lainsäädännön tulee mielestäni olla pohjana, jos vaikka esimerkkien tapauksista käytäisiin oikeutta.
42.
Valtuusto on pian turhan iso
12.07.2016
Kuntalaki antaa mahdollisuuden pienentää valtuuston kokoa. Nyt valtuutettujen määrä esimerkiksi Jyväskylässä on 67. Uusi määrä voisi lain mukaan olla vähintään 59 valtuutettua.
Vaikka suunta on oikea, vastaako määrä mm. sote-muutoksia ja vallan siirtoa tytäryhtiöihin, lautakunnille ja virkamiehille?
Valtionvarainministeriön mukaan sote voi puolittaa kuntien menot ja se kuvannee myös arvion takana olevaa toimintaa. Tällä logiikalla valtuustonkin työstä poistuu merkittävä osa.
Kuntalaisjärjellä ajatellen valtuuston voisi siis puolittaa, mutta tässä tilanteessa lakisääteinen minimi on alku oikeansuunteiselle kehitykselle.
Kuntien suurista toiminnallisista muutoksista johtuen lakia täytyy minimimäärän osalta tehdä joustavaksi; voihan olla että jossakin kunnassa pärjätään vähemmälläkin, kun on tajuttu kansanviisautta mukaillen että ”suuressa joukossa tyhmyyskin tiivistyy”.
Jyväskylässä valtuuston koosta päätetään saamani tiedon mukaan syksyllä.
41.
Video jätti paljon kertomatta
22.06.2016
”Laukaan kunnan pomot YouTube-tähtinä” kertoi Ksml 15.6. Artikkelissa kerrottiin kunnan videosta ja sen sisällöstä koskien kunnan kehitystä monella osa-alueella vuonna 2015.
Videossa puhutaan kunnan talouden osalta 8,4 miljoonan ylijäämästä ja hehkutetaan että talous on turvattu lähivuosiksi. Sitä ei kerrottu, että kunnan tytäryhtiön kanssa tehdyn vesilaitoskaupan arvo oli yli 10 miljoonaa. Ilman kauppaa kunnan tulos olisi ollut noin kaksi miljoonaa euroa tappiolla.
Tällaisissa kaupoissa siirtyviä euroja kutsutaan usein leikkisästi Aku Ankka -rahaksi ja erä poistetaan hyvän hallintotavan mukaisessa talousinformaatiossa operatiivisesta tuloksesta.
On huomattava, että kunnan keskeinen tunnusluku vuosikate (5,4 miljoonaa) heikkeni 0,6 miljoonaa euroa eli yli 10 prosenttia. Lisäksi kuntakonsernin tappio oli 0,6 miljoonaa. Näistäkään ei videossa kerrottu.
Tältä pohjalta arvioiden videon talousinformaatio ei mielestäni täytä hyvän hallintotavan mukaista luotettavaa tietosisältöä.
40.
Yle tekee laajaa nettisisältöään verosubventiolla
28.05.2016
Yleisradion tulevaisuutta pohtimaan on asetettu kansanedustaja Arto Satosen vetämä parlamentaarinen työryhmä, jonka toimikausi päättyy 31.5.2016.
Työryhmä sai pohdittavakseen Ylen roolin jatkossa – rahaa kun yhtiöllä ei ole Ylen-palttisesti, vaikka veronmaksajat ovat rahoittajina.
Julkisen palvelun rajaus ja muun muassa eri ohjelmatyyppien tarve ja rahoitus on selvitettävä, mutta tärkeä tulevaisuuden kysymys lienee myös Ylen rooli netissä. Nyt Yle kilpailee massiivisen organisaationsa turvin ja verotulojen antaman selkänojan avulla kaupallisten yhtiöiden kanssa nettisisällön tuottamisessa.
Tulevaisuudessa voi vielä lisää korostua se, että televisio- ja radio-ohjelmilla ohjataan asiakkaita nettiin. Jo nyt esimerkiksi uutislähetyksissä vain viitataan jonkun mielenkiintoisen uutisen nettiversioon: ”Asiasta lisää Ylen nettisivustolla”.
Verkkoon siis muodostetaan rahaa säästämättä ja laadusta tinkimättä verosubventoitu tietovarasto, joka kattaa uutistiedot maailman tasolta paikallisiin uutisiin.
Työryhmän tulee selvittää, saako Yle määräävän aseman pitkässä juoksussa tästä tietovarastosta, jonka tehoa netissä voitaneen lisätä vielä hakukoneoptimoinnilla.
Saako siis tietovarasto tällöin laajemman merkityksen ja suuren kilpailuedun – sen voivat nettiasiantuntijat kertoa Satosen työryhmän jäsenille.
39.
Soten tieto- järjestelmät vielä auki
17.05.2016
Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden toimintamallin pitäisi käynnistyä jo 1.1. 2019 ja maakunnastamme tulisi näin sote-palvelujen järjestäjä. Näin on julkisuudessa kerrottu. Samalla vastuu tietojärjestelmistä siirtynee sille.
270 000 asukkaan tiedot ja itse toiminta pitäisi saada tietojärjestelmään niin terveydenhuollon kuin sosiaalitoimenkin osalta. Myös hallinnon tietojärjestelmät tarvitaan maakunnan tarpeisiin. Aikataulu on tiukka.
Mikä on maakuntamme tietojärjestelmätilanne? Onko yhtenäinen hallinnon järjestelmä tiedossa – asiakastietojärjestelmistä puhumattakaan?
Onko nykyaikaista potilastietojärjestelmää edes olemassa vai vieläkö sairaanhoitajat muistelevat kaiholla vanhaa potilaskansiota nopeana käyttöliittymänä ja lääkärit tuijottavat näyttöruudun pyörivää tiimalasia?
Asiakkaan tietoja on mm. kunnissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, työterveyshuollossa, Puolustusvoimissa, hammaslääkäriasemilla, sosiaaliasemilla, erva-alueilla, muilla palveluntarjoajilla. Miten integraatio on ajateltu toteutettavan?
Olisi mielenkiintoista kuulla maakunnan tietojärjestelmäpäättäjien käsitys siitä miten projektissa käytännössä edetään.
Me alueen asukkaat maksamme järjestelyn kulut, joten tilannetiedotus olisi nyt paikallaan. Mikä on siirron budjetti ja tietojärjestelmien hinta? Sivistynyt arvauskin riittää.
Lisäksi sote-järjestäjän hallintoon pyrkivien politiikkojen ja virkamiesten olisi hyvä selvittää asia; poliittisia palopuheita on ollut jo riittämiin, paneutuminen käytännön toimiin on nyt tarpeen.
Sote-työntekijät tarvitsevat uudet toimivat tietojärjestelmät 1.1. 2019, onhan ne nykyaikaisten palvelujen perusedellytys ja mahdollisuus myös säästöihin. Onko siihen kuitenkaan valmiuksia? Taasko tekohengitetään ja elvytellään vanhoja järjestelmiä, joista voi tulla korttitalon ja himmelin yhdistelmä.
38.
Järjestelmähankkeita voisi koordinoida
Hus ja Helsingin seudun kunnat valitsivat uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän. Valinta tehtiin samaan aikaan, kun koko sote-paketti ja -hallinto ovat alkutekijöissään.
Ensi talvena 15 sairaanhoitopiiriä ja niihin kuuluvat kunnat käynnistävät yhteisen tietojärjestelmien määritysprojektin. Projektin ulkopuolelle ovat jäämässä Itä-Savo, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso ja Satakunta sekä Helsinki ja Uusimaa (Hus).
Ollaanko tietojärjestelmän määritystyö tekemässä nyt moneen kertaan? Eikö yksi kokonaismäärittely riittäisi? Kuka koordinoi tätä miljardihanketta?
37.
Kelpaisiko yli pari miljardia?
18.3.2016
Valtion omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä. Hän on julkisuudessa kertonut, että Valtionkonttorin ja Solidium Oy:n hallinnoimissa omistuksissa on, häntä siteeraten, ”paljon laiskaa rahaa”. Alko Oyj, Fortum Oyj, Neste Oyj jne. ovat kaikille tuttuja yhtiöitä.
Mielestäni laiskaa rahaa valtion kannalta on esimerkiksi Fortum Oyj:ssä, josta valtio omistaa 50,8%. Konsernin omavaraisuus 31.12.2015 on 61%, kassassa on 8,2 miljardia euroa ja emoyhtiössä on 5,4 miljardia voitonjakokelpoisia varoja, josta hallituksen osinkoesitys on vain miljardi euroa.
Fortumin kassavarat kasvoivat vuonna 2015 ennätyssuuriksi ja se johtui pääosin Ruotsissa tehdystä sähkösiirtoliiketoiminnan myynnistä. Usein omistajat vaativat tällaisissa tapauksissa lisäosinkoa yhtiökokouksessa, mutta sitä tuskin valtio tai edes eläkeyhtiöt tulevat vaatimaan. Miksi Valtionkonttorille ei lisäosinko kelpaa, kun sitä olisi saatavilla miljardikaupalla?
Ennättävätkö suomalaiset sijoittajat, valtio mukaan lukien, saamaan lisäosinkoja yhtiöstä ennen kuin eurot kuluvat vaikka Intian tuulimyllypuistoihin tai Venäjän riskisijoituksen tukemiseen?
Investointeihin yhtiö saa rahoituksen lainamarkkinoilta, jos rahoittajat niihin uskovat – lisäosingoilla puolestaan voisi parantaa vaikka Suomen teitä ja ratoja. Mitä tekee omistajaohjaus? Toivottavasti lisäosinko tulee esille yhtiökokouksessa 5.4.2016 edes keskustelussa.
Kaikista ikävintä asiassa on se, että Fortum on vain yksi esimerkki omistajaohjauksen heikosta reagoinnista suhteessa yhtiöiden ja valtiontalouden tilaan.
Eduskunnassa kukaan tuskin tiedostaa asiaa kuin vasta jälkikäteen. Sitten alkaa Caruna-tyypinen polemiikki ja viisastelu; oppositio kysyy, minne katosivat Fortumin miljardit. Ylen MOT-ohjelma yhtyy samaan kuoroon.
36.
Nyt järki käteen musiikkisali-asiassa
4.3.2016
Musiikkisalihanke on taas esillä. Keskustelun taso ei anna hyvää kuvaa Jyväskylästä kulttuurikaupunkina. Rumpua on lyöty puolesta ja vastaan, sekä oikealta että vasemmalta. Voisi luulla, että päätös tehdään huutoäänestyksellä.
Alustava suunnitelma on käsittelyssä valtuuston seminaarissa 7.3. Silloin vaaleilla valitut edustajamme saavat asiasta lisätietoa. Kaupunkilaiset odottavat valtuustoryhmien johtajilta asiallisia ja sivistyneitä kannanottoja, jotka pohjautuvat taloudellisiin faktoihin, kulttuuriarvoihin ja arvioituihin synergiavaikutuksiin.
Näkemys lähivuosien investointien priorisoinnista kuuluu tässä yhteydessä myös valtuustolle, samoin mm. mahdollinen kaupungin lainavastuiden kehitys ehkä perustettavan tytäryhtiön kautta.
Valtuuston näkemys antaa pohjaa työryhmälle, joka selvittää hankkeen rahoituksen, talouden ja synergiaedut syksyyn mennessä. Samalla on raportoitava, mikä konserttitalojen tilanne Mikkelissä ja Lahdessa on, jotta turhat arvailut ja loiskuohunta saadaan loppumaan ja saavutetaan harmonia.
35.
Sähkön riittävyys on ongelma
18.2.2016
Sähkön siirtomaksujen korotus on nyt esillä ja Carunan hinnankorotuksesta on noussut kova polemiikki mediassa ja eduskunnassa. Mutta mitä tapahtuu, jos jonakin talvena itse sähköä ei ole tarpeeksi?
Näin voinee käydä, jos tarvittavaa vara- ja säätövoimaa ei ole riittävästi ja samanaikaisesti tuontisähkön saanti estyy johtuen myyjien omista tarpeista, tapahtuu suuri verkkohäiriö tai poliittinen tilanne muuttuu.
Asiantuntijoiden mukaan Pohjoismaissa tuulivoiman suuret tuotantotuet ovat vaikuttaneet sähkömarkkinoiden toimintaan alentamalla sähkön markkinahintaa siten, että osa ilman verotukea toimivaa sähkötuotantoa ei ole kannattavaa. Tästä on seurannut Suomessa, että vara- ja säätövoimana toimivia lauhdevoimalaitoksia on poistunut tuotannosta merkittävä määrä.
Torstaina 7.1.2016 kello 16–17 saimme konkreettisesti todeta Suomen sähkötuotannon tämän hetkisen huoltovarmuustilanteen. Kovilla pakkasilla oma tuotanto kattoi hetkittäin vain noin 70 prosenttia sähkön tarpeesta. Samalla tuontikapasiteettikin oli lähellä maksimia.
Mitä olisi tapahtunut jos sähkön tuonti olisi estynyt?
Toivon, että sähkön huoltovarmuudesta nousee laajempi keskustelu kuin erään verkkotoimijan hinnankorotuksesta. Kaikkien etu on, että asia selvitetään ja maassa on riittävä sähkömarkkinoista riippumaton voimalaitosreservi.
Eduskunnan kyselytunti voisi olla sopiva foorumi keskustelun avaukseen. Suomen ei kannata kaikkia asioita selvittää kriisien kautta vaan joskus olisi hyvä olla niitä estämässä.
34.
Muut saivat etumatkaa
27.1.2016
Keskisuomalaisessa käydään mielenkiintoista keskustelua aiheesta keskisuomalaisten yritysten tutkimuspanostukset ja levittäytyminen Euroopan markkinoille. Keskusteluun ovat osallistuneet paikalliset kansanedustajat ja yrittäjäjärjestöjen johtohenkilöt.
Kun puhutaan nykytilanteesta ja yrittäjien tekemisistä, samalla täytyy muistella poliitikkojen toimia alueen edellytysten parantamiseksi.
Yhdeksi esimerkiksi käyvät kulkuyhteydet.
Kaikki muistamme ajat, jolloin ajoimme pitkin nelostietä ihmetellen, miten Suomen Ateenaan täytyy kulkea moista mutkaista kinttupolkua. Rahaa ei kuulemma meille Keski-Suomeen riittänyt. Miksi?
Samaan aikaan Tampereelle ja Kuopioon pääsi mukavasti suoria ja turvallisia pikiteitä ajaen. Rakennettiinpa Savoon ja Karjalaan parempia teitä kuin Keski-Suomeen, vaikka liikennettäkään ei välttämättä ollut.
Raideliikenne Jyväskylään on vuosikymmeniä kaivannut parannusta. Sähköistys viipyi ja mutkaista yhtä raidetta pitkin rahdin ja ihmisten kulku on hidasta. Rahaa ei jostakin syytä koskaan riittänyt Jyväskylä–Tampere-välin parantamiseen, pohjoisen yhteyksistä puhumattakaan. Miksi?
Kuinka paljon huonot yhteydet ovat vaikuttaneet siihen, että Keski-Suomi ei ollut aikanaan houkutteleva alue? Lentoliikennekin hiipui pois, kun alueen elinvoima ei riitä tarvittavaan asiakaspotentiaaliin.
Tässä pari esimerkkiä siitä, miten Keski-Suomen asioita on hoidettu viime vuosikymmeninä. Esimerkit herättävät meidän kansalaisten mielessä kysymyksen: Miten muuten yritysten ja alueen edellytyksiä ovat paikalliset poliitikot hoitaneet, kun kulkuyhteyksiä ei ole saatu kuntoon – vieläkään?
33.
Poliitikot, nyt huomio avainasioihin
18.01.2016
Kun pakkanen paukkuu talojen nurkissa 30 asteen tienoilla ja samaan aikaan media kertoo, että Suomen oma sähkötuotanto ei riitä, moni kysyy mielessään, miten on näin päässyt käymään. Mitä jos emme voi ostaa tarvittaessa lisäenergiaa Venäjältä ja Ruotsista?
Vähän aikaa sitten iloittiin siitä, että leipärukiin suhteen olemme nyt omavaraisia. Mutta mikä on Suomen elintarviketuotannon ja viljan omavaraisuus, kun suomalaiset ovat myyneet peruselintarvike- ja lannoitetuotantoon liittyviä yhtiöitä ulkomaille ja viljaa joudutaan ostamaan maailman viljapörsseistä?
Viime syksystä lähtien Suomeen on tullut parin divisioonan verran parhaassa iässä olevia, osin sodassa karaistuneita ja sotilaskoulutuksen saaneita miehiä. Rajoilla heitä ottivat vastaan järjestöjen vapaaehtoiset, joista valtaosa näytti olevan naisia. Missä olivat poliisit, rajavartijat ja sotilaat? Sitä kysyi moni.
Mihin jäljet näissä asioissa johtavat? Ne johtavat eduskuntaan. Sitten kun kansanedustajat parin kuukauden joululoman jälkeen aloittavat työnsä, toivoisin, että energia- ja elintarvikeomavaraisuus sekä maan turvallisuus nostettaisiin nopeasti niille kuuluvaan asemaan. Lämpimissä tiloissa, sähkölampun valossa, hyvin syöneenä ja turvallisessa maassa sopii sitten murehtia vaikka taloustilannetta.
32.
Valtionosuus verrattavissa lottovoittoon
27.12.2015
Suomen valtion budjetissa valtionosuudet ovat lisääntyneet. Kunnan operatiivisen tuloksen kannalta tulonlisää voi rinnastaa lottovoittoon, eihän kunnan päättäjillä ole asiassa osaa eikä arpaa lyhyellä aikavälillä.
Jos kerran kuntataloudessa tiedetään vuoden 2016 talousarviota laadittaessa, että valtionosuuden muutoksella on olennainen vaikutus kunnan talouteen, niin se pitää eliminoida pois kunnan todellista toiminnallista tulosta arvioitaessa. Jos siis kunta saa vaikka tyydyttävän tuloksen aikaan siten, että se sisältää tämän lottovoiton, niin kunnan toiminnallinen tulos ei ole lähimainkaan tyydyttävä.
Tämä satunnainen tulo itseasiassa paljastaa kunnan saneeraustarpeen määrän ja aukon kunnan rahoituksessa, jos veroja ei nosteta. Jyväskylässä valtionosuustulot lisääntyivät vuoden 2016 talousarviossa 16 miljoonaa euroa, vuosikatteen ollessa 40 miljoonaa.
31.
Onnetonta
18.12.2015
Olemme saaneet todistaa Jyväskylän virka- ja luottamusmiesten sekoilua sote-asioissa enemmän kuin lääkäri määrää. Ensin oli avoterveydenhuollon johtajan nimityssirkus. Median avulla kaupungin johdolle selvisi, että oltiin valitsemassa täysin sopimatonta henkilöä.
Nyt luottamusmiehet ihmettelevät lehdessä terveydenhuollon asiakasmaksujen 30 prosentin korotusta ja sitä, tiesikö joku asiasta jotakin vai tiesikö kukaan yhtään mitään. Mitähän nämä luottamus- ja virkamiehet touhuavat kaupungintalolla, kun tieto ei kulje – vai eikö asioita ymmärretä?
Tästäkin näemme, kuinka tärkeää on, että sosiaali- ja terveyshuollon asiat siirretään sote-uudistuksella asiantuntijoille. Hyvä että yli puolet kaupungin miljardin euron talousarviosta siirtyy toivottavasti osaaviin käsiin.
30.
Maakuntien sote-retket
23.10.2015
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola on syystä huolissaan Keski-Suomen asemasta (Ksml 20.10.).
Kun paikallisen matalan profiilin ely-keskuksen toiminnassa on ilmeisesti parannettavaa ja samalla valtaa on jatkuvasti siirretty täältä mm. Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan, asemamme on luonnollisesti heikentynyt. Jatkaako uusi sosiaali - ja terveyshuollon aluejako tätä kehitystä?
Historiasta tiedämme, että aikanaan savolaiset ja pirkkalaiset hääräsivät keskeisessä Suomessa mielin määrin. Savoon ja Pirkanmaalle vietiin niin peltojen tuottoa kuin metsien riistaakin. Keskisuomalaiset luopuivat omastaan Keski-Suomen reuna-alueilla asuville heimoille.
Nyt Keski-Suomi on ”sote-erämaata”. Pirkkalaiset ovat jo saaneet ”metsästettyä” osan keskisuomalaisia reviiriinsä. Savolaiset ”viljelevät” asiaa eduskunnan kautta tukien voimakkaasti ratkaisua, jossa luodaan maantieteellisesti valtava sote-alue Kuopio keskipisteenä. Keski-Suomi-vaihtoehto on ollut liian vähän esillä.
Miten käy savolaisten ja pirkkalaisten sote-retken Keski-Suomeen – siitä ollaan nyt tekemässä päätöksiä. Tärkeässä asemassa ovat keskisuomalaiset kansanedustajat ja keskeiset toimijat: laaja-alainen yhteistyö puoluepolitiikasta piittaamatta on nyt tarpeen, jotta historia ei toista itseään.
29.
Onko kotiläksyt nyt siis tehty?
12.10.2015
Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) hylättyä Jyväskylän kaupungin Valtiontaloa koskevan valituksen sanoi silloinen kaupunginjohtaja Markku Andersson lehtitietojen mukaan: ”Jatkossa Valtiontalon korttelin kehittämisessä on tehtävä kotiläksyt aiempaa huolellisemmin”.
Tilapalvelun johtokunta ja kaupunginhallitus: onko nyt siis kotiläksyt tehty huolellisemmin, kun hanke tulee jälleen käsittelyyn? Seuraako kaupunginvaltuusto valmistelua taas sivusta?
Hankkeesta on teetettävä ulkopuolinen asiantuntijalausunto, jos tilapalvelun johtokunta ei ole sitä tehnyt. Käsittely ei voi näin tärkeässä asiassa olla pelkästään tilapalvelun johtokunnan ja kaupunginhallituksen osaamisen varassa.
Tilapalvelun esitys tulee sitten käsitellä julkisesti ja läpinäkyvästi kuten kuntalaki edellyttää. Ulkopuolinen tekninen raportti, riippumattomien tilintarkastajien ja juristien lausunto täytyy julkistaa samassa tilaisuudessa.
Asiassa on turha kiirehtiä, onhan hanke ollut kaupungin terävimmän johdon hoidossa perimätiedon mukaan 25 vuotta – tulokset tiedämme.
Valtuustolla on nyt tarkka paikka. Valtuutettujen tulee muistaa, että kunnallisvaalit ovat kohta ovella. Jos tässä hankkeessa taas epäonnistutaan, puolueiden kannattaa tarkoin miettiä, ovatko nämä päättäjät kaupungin kannalta riittävän osaavia jatkossa niin valtuustossa, tilapalvelun johtokunnassa kuin myös kaupungin hallituksessakin.
28.
Milloin alkaa tuottavuusloikan hyppykoulu?
03.10.2015
Työmarkkinaosapuolet ovat saaneet ohjeistuksensa hallituksen ”taloustalkoisiin”. Milloin hallitus kutsuu julkisen sektorin keskeiset operatiiviset toimijat avoimeen tiedotustilaisuuteen, jossa pääministeri esittelee heille, miten tuottavuusloikkaa hypätään, normeja puretaan ja digitalisaatiota edistetään siten, että niistä syntyy säästöjä?
Tässä tilaisuudessa jokainen toimija kertoisi oman käsityksensä siitä, miten meille veromaksajille tarkoitettuja palveluja tuotetaan entistä laadukkaammin ja kustannustehokkaammin hallitusohjelman linjaamalla tavalla. Läpinäkyvyys on tärkeää, koska julkinen sektori toimii valtaosin monopoliasemassa.
Suomen julkisen sektorin menot ovat vuodessa lähes 60 % kansantuotteesta (Bkt) eli yli 120 miljardia euroa. Yhden prosentin säästö on siis yli miljardi euroa.
Jos säästöt ovat viisi prosenttia, niin sillä lähes katetaan julkisen sektorin vuotuinen rahoitusalijäämä. Jokainen ymmärtää luvuista, että miljardeja säästyy jo pienillä säädöillä – jos toimeen tartutaan.
Kansalaisen näkökulmasta tilanne näyttää nyt siltä, että julkinen sektori on betonoitu monimutkaisilla virka- ym. sopimuksilla sekä kunta- ja hallintorakenteilla. Onko kenelläkään enää otetta kokonaisuudesta?
Sote-kentän tietojärjestelmäratkaisut antavat hyvän esimerkin siitä, miten isännättömässä talossa tehdään kokonaisedun vastaisia päätöksiä.
.27.
Iterointia, vatulointia vai hutilointia?
14.09.2015
Hallitus nimesi kesällä ministeriryhmät hallitusohjelman strategisille tavoitteille sekä reformikokonaisuudelle. Ohjelman viidestä tavoitteesta yksi koskee toimintatapojen uudistamista ja digitalisaatiota. Lisäksi reformeihin kuuluu sote-uudistus.
Nyt sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiosta kuuluu mielenkiintoisia uutisia. Hus ja Helsingin seudun kunnat valitsivat uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän. Valinta tehtiin samaan aikaan, kun koko sote-paketti ja -hallinto on aivan auki. Päätös koskee 1,6 miljoonaa ihmistä.
Talvella 15 sairaanhoitopiiriä ja niihin kuuluvat kunnat käynnistävät yhteisen tietojärjestelmien määritysprojektin. Projektin ulkopuolelle ovat jäämässä Itä-Savo, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso ja Satakunta sekä Helsinki ja Uusimaa (Hus).
Miten tämä kentän hajoaminen tukee yhtenäistä sote-digitalisointia?
Onko tämä sitä iterointia, vatulointia tai peräti hutilointia? Kuka kokonaistilannetta koordinoi?
Hallituksen tiedostustilaisuuksia on tiheästi. Olisiko nyt yhden infotilaisuuden paikka koskien digitalisaatiota sote-alueilla – onhan siinä kyse miljardihankkeesta.
26.
Paljonko lasku olisi?
11.08.2015
Kansanedustaja Mauri Pekkarinen kirjoittaa (Ksml 8.8.) ansiokkaasti Kreikan taloustilanteesta nyt ja tulevaisuudessa. Kirjoituksessa ei ole sinällään uutta. Kreikan budjetti-, kansantuote-, ja lainaluvuista on nähnyt jo vuosia, että maan talous on kansanomaisesti sanottuna konkurssissa. Professori Sixten Korkman kertoi faktat lainojen leikkauksesta jo keväällä.
Pekkarinen toteaa: ”Mikäli velkoja leikattaisiin puoleen, maa saattaisi selviytyä. Meillekin tulisi maksuun miljardien lasku nopeasti.” Moni lukija kaipasi lukua laskun suuruudesta. Kuinka monta miljardia euroa tulisi Suomen maksettavaksi, jos lainat leikataan III-paketin jälkeen vaikka 100 miljardiin, kuten Pekkarinen toisessa kohdassa kirjoittaa? Miten leikattava 300 miljardia jakautuu EU-maittain? Mikä on laskukaava? Mikä olisi Suomen osuus jos leikkaus tapahtuisi II-paketin jälkeen? Miten Suomen eduskunta on varautunut ”miljardien laskuun”? Täytyyhän ministeriöllä (VM) olla suunnitelmat valmiina – vai onko?
Voiko lasku olla niin suuri, että seuraavaksi IMF:n tarkastajat tulevat Suomeen?
25.
Kunnat ydinenergialobbarien kynsissä
03.08.2015
Kuntien päättäjillä on ollut viime vuosina ystäviä, kun bio-, tuuli-, aurinko- ja ydinenergian myyntimiehet ja lobbaajat ovat pyörineet kunnantalojen käytävillä ja kokoussaleissa. Kaikilla on ollut kova huoli päästöistä, energiaomavaraisuudesta ja maapallon tulevaisuudesta.
Erikoisin ja kauaskantoisin tilanne on ydinvoiman suhteen. Nyt Voimayhtiö SF:ään yritetään saada osakkaita epätoivon vimmalla. Myös kunnat ovat lähteneet mukaan tähän 4–7 miljardin euron hankkeeseen. Eikö kunnilla ole jo perustoiminnoissa riittävästi haastetta?
Onneksi Jyväskylän Energia Oy luopui Voimaosakeyhtiö SF:n osakkuudesta vuonna 2012, koska nyt velkaa ei tarvitse ottaa lisää hankkeen takia.
Mutta mitä tuumaavat veronmaksajat Vantaalla, Lahdessa, Turussa, Kuopiossa, Raumalla, Äänekoskella? Toteutuessaan hanke voi lisätä kaupunkien velkoja tavalla, jota ei voi ennakoida. Olkiluoto 3 käynee esimerkiksi riskeistä.
Toivottavasti kuntien osakassopimuksissa on force majeure-pykälä muuttuvia olosuhteita ajatellen. Jos pykälää ei ole, se on puhdasta ammattitaidottomuutta kuntasektorin juristeilta.
Yritykset voivat polttaa rahojaan mihin haluavat, mutta silloin kun satoja tuhansia veronmaksajia on riskihankkeen ja mahdollisen geopoliittisen pelin takuumiehinä, tilanne täytyy viheltää poikki.
24.
Ilmiselvä panikointi ei näytä hyvältä
21.07.2015
Kroatialaiset Grigori Edel, 27, ja Maksim Sološtšanski, 21, ovat sijoittajia. He ovat perehtyneet energialiiketoimintaan pitämällä pientä aurinkovoimalaa Kroatiassa. Heidän Migrit-yhtiönsä viimeisin nettotulos on ollut 20 000 euroa ja kokopäiväisiä työntekijöitä on yksi.
Suomalainen Voimaosakeyhtiö SF tarvitsi uutta ydinvoimalaa varten sijoittajia, jotta hankkeen EU-alue omistus olisi 60 prosenttia. Hankkeen kokonaisarvo lienee 4–6 miljardia euroa. Migrit-yhtiö tarjoutui turvaamaan hankkeen EU-osuuden ja osaltaan rahoituksen.
Ei voi kuin ihmetellä Voimaosakeyhtiö SF:n hallituksen ja johdon toimintaa, kun ne ilmeisesti paniikissa hyväksyivät yhtiön osakkaaksi. Onneksi ministeriö (TEM) on todennut tilanteen mahdottomuuden.
Väistämättä herää kysymys: Ovatko Voimaosakeyhtiö SF:n ja Fennovoima Oy:n hallitukset ja toimiva johto ylipäätään kykeneviä miljardiprojektin johtoon, jos toteutus joskus alkaisi?
Ilmiselvä panikointi ja virhearviot osakkuusasiassa ei näytä hyvältä. Lisäksi yhtiön toive siitä, että ministeriö salaisi selvityksen, ei lisää luottamusta yhtiöihin. Mitä tästä ajattelevat muut osakkeenomistajat?
23.
Kuntien yhtiöiden hallitustiedot julki
07.07.2015
Eero Kuusela kirjoitti kuntien omistamien osakeyhtiöiden hallituksien vastuista ja velvollisuuksista sekä hallitusammattilaisten käytöstä kuntien tytäryhtiöiden hallinnossa (Ksml 5.6.). Tämä ajatus on ollut varmasti monen mielessä.
Nyt on juuri oikea aika avata keskustelu asian tiimoilta, koska uusi kuntalaki painottaa sitä, että tytäryhtiön hallitukseen valittavilla on oltava riittävä toimialan ja talouden tuntemus.
Lisäksi uutta kuntalakia voinee tulkita siten, että emokunnan johdon tulee ajatella konsernin etua henkilövalinnoissa. Henkilövalintojen suhteen se ei voi merkitä muuta kuin kuntalain vaatimaa pätevyyttä hallitustehtävään – ei poliittista sopivuutta.
Asiaa on ajateltava avoimesti siten, että aina kun kun havaitaan, että riittävää pätevyyttä ei löydy kuntakonsernin piiristä, hallituksen tietotaitoa paikkaamaan nimitetään ulkopuolisia ammattilaisia. Kunnanhallituksille tulee tästä kova vastuu, jos vaikka tytäryhtiön huono tuloskehitys voidaan johtaa epäpätevästä hallituksesta.
Nyt olisi kuntien hyvä julkaista riittävät hallitustiedot. Kuntien verkkosivuille olisi reilusti laitettava tytäryhtiöiden hallituksien jäsenten cv-tiedot: ikä, koulutus, ammatti, keskeinen työkokemus, perehtyneisyys ao. yhtiön toimialaan, edelliset työpaikat sekä mahdollinen kunnanhallituksen tai -valtuuston jäsenyys ja muut luottamustehtävät. Tietojen pohjalta voivat kuntalaisetkin arvioida nykyisten hallitusten kelpoisuutta uuden lain valossa.
22.
Jyväskylä laiminlyö korjaustöitä
22.06.2015
Jyväskylän tilinpäätös vuodelta 2014 oli valtuuston käsittelyssä ja tilit hyväksyttiin.Tilinpäätös sisältää kuitenkin avoimia kysymyksiä ajatellen talouden tasapainottamista lähivuosina.
Kysymykset liittyvät kaupungin katuverkon, kiinteistöjen ja vesi- ja viemäriverkon kuntoon sekä rästiin jääneisiin korjaus- ja ylläpitotöihin.
Infrastruktuurin yhteenlasketun, rästissä olevan korjausvelan on laskettu tällä hetkellä olevan arviolta 160 miljoonaa euroa. Se on korjausvelkaa, joka ei ole kirjanpidossa eikä näy lainatilastoissa. Lisäksi siitä ei ollut mainintaa tilinpäätöksen riskianalyysissa.
Mitä tapahtuikaan valtuustossa 15.6.: valtuuston nimittämän tarkastuslautakunnan raporttia ei käsitelty korjausvelan osalta.
Ihmettelen, miksi ei 160 miljoonan euron vastuu ja tietoinen riski kiinnosta valtuustoa. Kaupunginhallitus ja virkamiehet näyttävät johtavan kaupunkia tässäkin asiassa.
Tasapainotetaanko kaupungin taloutta laiminlyömällä tarpeellisia katuverkon, kiinteistöjen sekä vesi- ja viemäriverkon korjaustöitä?
On selvää, että realisoituessaan riskit aiheuttavat budjettiylityksiä ja hallitsematonta lainanottoa tulevaisuudessa. Nyt on syytä avoimesti tehdä varautumissuunnitelma asian hoitamiseksi.
21.
Pitänee turvautua kristallipalloon
26.05.2015
Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Aarnos opastaa minua ystävällisesti siitä (Ksml 22.5.), kuinka yhtiön tilinpäätöstiedot löytyvät netissä. Hän oikein konsultoi, kuinka hakutiedot “naputellaan” selaimeen.
Mahtaako kirjoituksessa olla ripaus alentuvaa ylimielisyyttä, kun kaupunkilainen yrittää aidosti saada tietoa Keljonlahden jätti-investoinnista – ei yhtiön tilinpäätöksen tiedoista?
Pyysin siis tietoa (Ksml 16.5.) voimalan tulos- ja kassavirtatilanteesta tällä hetkellä ja ennustetta koko pitoajalta. Vastauksessaan Aarnos toteaa, että yli 300 miljoonan euron sijoituksen tulos selviää vasta 40 vuoden aikana.
Ei siis voi “naputella” tietoja nettiselaimeen – ennustajan kristallipallo lienee tähän paras työkalu johtuen muuttuneesta energiapoliittisesta tilanteesta.
20.
Miten Keljon hanke on edennyt?
16.05.2015
Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Aarnos kertoi, että yhtiö pyrkii mahdollisimman suureen läpinäkyvyyteen (Ksml 15.5.) Samalla hän selvittää, että Keljonlahden voimalaan on sijoitettu yli 300 miljoonaa euroa.
Julkisuudessa on seurattu yhtiön heikkoa tulosta, vesilaitoskähmintää ja valtavan velkamäärän kehitystä, mutta samalla Keljonlahden investoinnin tuotto- ja kassavirtatilanne on hämärän peitossa.
Hankkeesta on varmasti laadittu voimalan käyttöajalle normaalit investointilaskelmat, joista selviää investoinnin määrä, sen tuotot ja kustannukset. Laskelmat sisältävät myös normaalit riskianalyysit ja tulosvaihtoehdot. Miten hanke on edennyt suhteessa suunnitelmiin?
Julkisuudesta saatujen tietojen ja huhujen pohjalta voi olettaa, että investoinnin tuotto ja kassavirta on tällä hetkellä epätyydyttävä. Onko näin – sen tietää vain yhtiön hallitus?
Silloin kun Keljon kauniiseen rantamaisemaan tupruaa laitoksen viimeiset savut ja laitos romutetaan niin mikä mahtaa olla hankkeen ennakoitu kokonaistulos tämän hetkisen tiedon pohjalta?
Tietojen salaaminen kilpailusyistä ei liene tarpeen, koska kilpailijat varmasti tietävät tilanteen – me kaupunkilaiset emme tiedä edes tuloksen etumerkkiä. On mielenkiintoista seurata myös uuden kuntalain tulkintaa tässä asiassa.
19.
Tiukemmat säännöt, vihdoinkin
08.05.2015
Uusi kuntalaki astui voimaan 1.5.2015. Lain sisältö jäi julkisuudessa soten ja eduskuntavaalien jalkoihin.
Keskeisiä kuntalain uudistamisen tavoitteita ovat talouden kestävyys, kuntakonsernin ja kunnan toiminnan ohjaus kokonaisuutena sekä päätöksenteon läpinäkyvyys.
Uuden kuntalain mukaan kunnan taloudessa on otettava ensisijaisesti huomioon konserninäkökulma. Tällöin kaikki emokunnan ja tytäryhtiöiden väliset kaupat ja liiketoiminta eliminoidaan pois kunnan taloustilanteen arvioinnissa.
Lisäksi on huomattava, että ns. kriisikuntakriteerien määrittelyssä siirrytään vuonna 2017 konsernitason lukuihin, jolloin kunnilta loppunee mahdollisuus kikkailla tytäryhtiöiltä saatujen tulojen avulla ja kattaa siten emokunnan tappioita.
Viime vuosina on voimakkaasti kritisoitu sitä, että kunnan veronmaksajien varoilla hankittua omaisuusmassaa on siirrelty tytäryhtiöihin.
Nyt on mielenkiintoista seurata, miten Laukaan kunnan vesilaitoksen myyminen tytäryhtiölle etenee. Kunnasta on julkisuuteen kerrottu, että kaupalla katetaan vanhoja tappioita ja varaudutaan tuleviin.
Uuden kuntalain valossa järjestely tuntuu oudolta, koska kunnan talouden kokonaisarviossa järjestelyllä ei ole merkitystä.
On hyvä, että vihdoinkin kuntien taloudenpidolle on luotu tiukemmat säännöt ja toivottavasti jo tältä vuodelta saamme tilinpäätösinformaation, jonka pohjana on kuntakonsernien talous.
18.
Riittääkö Jyväskylälle tämäkään tulostaso?
08.04.2015
Jyväskylän kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 on julkistettu ja suunta taloudessa näyttäisi paranevan. Eräitä tilinpäätöksen kohtia on silti hyvä tarkastella arvioitaessa talouden tervehdyttämisen lähtötilannetta.
Emokaupungin vuosikate sisältää konsernin sisäisiä korkotuloja 12,7 miljoonaa euroa. Kolmannes vuosikatteesta tulee siis tytäryhtiöltä. Ilman tätä tulos olisi tappiolla 26 miljoonaa euroa. Mielestäni riittävä vuosikate täytyy tulla kunnan ydintoiminnasta, ei konsernijärjestelyillä.
Rahoituslaskelman mukaan 12,5 miljoonaa euroa tuloja saatiin käyttöomaisuutta myymällä. Kaupungilla on taseessa lähes miljardin euron omaisuus, joten myytävää riittääkin. Käyttöomaisuuden myynti on kätevä tapa korjata kassatilannetta.
Sitten, kun kaupungin ydintoiminnan vuosikate ilman konsernin sisäisiä tuloja on uuden kuntalain edellyttämällä tasolla, rahoitustilanne ilman omaisuuden myyntiä tasapainossa ja velkaantuminen on loppunut, suunta tosiaan on kohti parempaa. Onko se jo vuonna 2017, kuten on ennakoitu?
Tärkeä kysymys kuuluu: Riittääkö tämäkään tulostaso kaupungin lainojen nettomääräiseen vähentämiseen ja samalla kaupungin ensisijaisen toiminnan turvaamiseen? Tämän valtuutetut varmistanevat, kun tilinpäätös tulee valtuustokäsittelyyn.
17.
Nykyiset liikunta-alueet kuntoon
16.03.2015
Kaupungin edustajat ovat olleet Ranskan Cannesissa kiinteistö- ja sijoitusalan messuilla esittelemässä mm. Hippos-hanketta.
Olemme nyt todistamassa maailmoita syleilevää suunnitelmaa Jyväskylän Hippoksen alueen kehittämiseksi. Ei puutu visioita – onhan kyseessä suuri Master-Plan. On selvä, että tulevaisuutta pitää ajatella ja tehdä uusia suunnitelmia myös liikunnan tarpeita ajatellen. Outoa on, että nykyisiä liikunta- ja vapaa-ajan tiloja ja alueita ei saada pysymään kunnossa.
Esimerkiksi Laajavuori-Vuorilampi-alue tarjosi aikanaan miellyttävän ympäristön ulkoilla Laajavuoren rinteillä sekä uida ja paistatella päivää Vuorilammen nurmikolla.
Nyt alue on kuin keskeneräinen työmaa, jota kruunaa huonossa kunnossa oleva parkkialue. Talvella lumi peittää armeliaasti alueen sotkut.
Kaupungin päättäjät: tehkää ensin Laajavuori-Vuorilampi Minor Plan. Laittakaa työntekijä siivoamaan alue. Jos yhteistyökumppanit laiminlyövät alueen ylläpidon niin puuttukaa siihen. Master Plan tähtää vuoteen 2020, Minor Planin voisi toteuttaa jo heti.
16.
Valta siirretty liikelaitoksiin
02.02.2015
Jyväskylän toimialajohtajien paikat ovat nyt jaossa. Siksi kaupunkilaisten kannattaa huomata se, että erittäin merkittävä osa kaupunkikonsernin taloudellisesta ym. vallasta on siirretty tytäryhtiöihin ja liikelaitoksiin.
Onko niiden omistajaohjaus järjestetty vastaamaan liiketoiminnan laajuutta ja riskejä? Miksi Jyväskylässä ei ole liiketoiminnasta vastaavaa johtajaa?
Johtamisjärjestelmää uudistettaessa olisi hyvä, että myös kaupungin liiketoiminta ja sen omistajaohjaus vastuutetaan asianmukaisesti. Vastuujohtaja voisi ensin käydä läpi tappiolliset liiketoimet sekä kaupungin sisäisen Aku Ankka -rahan käytön perusteet. Liiketoimintajohtajan tulisi olla liike-elämässä meritoitunut eikä politiikan kentillä marinoitunut henkilö.
Se, miten keskushallinnon saneeraamisessa ja säästöjen suhteen onnistutaan, selviää lähiviikkoina.
Jään mielenkiinnolla odottamaan uusien toimialajohtajien linjauksia oman alueensa toiminnan ja organisaation kehittämiseksi.
15.
Miten Jyväskylän lainakanta ”nollautetaan”?
26.11.2014
Jyväskylän talousarvio vuodelle 2015 valmistuu vuoden loppuun mennessä. Siinä päätetään myös kaupungin lainoista.
Talousarvioesityksen mukaan kaupungilla on vuoden 2015 lopulla lainaa lähes 440 miljoonaa. Kaupunginjohtaja Markku Andersson totesi valtuuston kokouksessa olevan “tärkeää, että lainakanta saadaan nollautumaan sillä aikataululla minkä olemme asettaneet tavoitteeksi”.
Missä valtuuston pöytäkirjassa tämä suunnitelma on?
Vaikka kyseessä on emokaupugin budjetti, niin olisi hyvän hallintotavan mukaista tuoda valtuustolle ja meille kaupunkilaisille tiedoksi talousarvion yhteydessä myös konsernin lainat. Ovathan kaupunkilaiset näidenkin lainojen takuumiehinä ja kaupungilla oli vuonna 2013 saatavia ja sijoituksia tytäryhtiöissä yli 300 miljoonan arvosta.
Koko kaupunkikonsernin lainat ovat yli 1000 miljoonaa euroa. Tämä jää aina vähemmälle huomiolle. Jos halutaan kaupunginjohtajan termein “nollata” nykyinen lainakanta esimerkiksi 25 vuodessa, rahaa pitäisi löytyä lyhennyksiin 40 miljoonaa joka vuosi. Mistä tulos saadaan? Onko tulossa verojen korotuksia tai sähkölle, lämmölle ja muille palveluille lisähintaa?
Olisi hyvä, että kun talousarvio vahvistetaan, siihen sisällytetään koko konsernin osalta realistinen suunnitelma lainojen määrästä, lisäyksistä, lyhennyksistä, koroista ja riskeistä. Nyt kun Suomen luottoluokitus on heikkenemässä, riskianalyysi on enemmän kuin paikallaan. Yritysmaailmassa tälläinen suunnitelma kuuluu luonnostaan hyvään hallintotapaan ja riskien hallintaan.
14.
Kaikki talouden korjauskuurit on jo esitelty
1.10.2014
Jyväskylään valitaan uusi kaupunginjohtaja. Ehdokkaita on haastateltu ja he ovat esittäneet näkemyksiään talouden tervehdyttämisestä. Lausunnot ovat luonnollisesti kohteliaan positiivisia. Kukaan ei ole suoraan sanonut, että kaupungin talous on ajettu syvään ahdinkoon.
Esillä on ollut erilaisia talouden korjauskeinoja. On puhuttu palvelujen kehittämisestä, hallinnon järkeistämisestä ja organisaation madaltamisesta. Samaa tarinaa me jyväskyläläiset olemme saaneet kuulla aivan riittämiin viime vuosina.
Tämä ei meihin kaupunkilaisiin enää uppoa – valtuustoon varmasti kyllä. Nyt tarvitaan tekoja, ei puheita.
Ehdokkaat ovat varmaan käyneet läpi kaupungin tilinpäätöksen ja todenneet, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat osasyy heikkoon taloustilanteeseen. Miksi näissä lausunnoissa kaupungin tappiollinen liiketoiminta jää vähäiselle huomiolle?
Kaupunkikonsernin oma liiketoiminta on laajentunut vuosikymmenien saatossa ja käsittää tällä hetkellä 61 tytäryhteisöä. Nämä yhteisöt ovat viime vuosina tehneet kymmeniä miljoonia euroja rahoitusalijäämää vuosittain. Veroeuroja palaa siis myös muualla kuin Keljon voimalassa.
Tuoko kaupunkikonsernin tappiollinen liiketoiminta sellaista synergiaetua emokaupungille, että jatkuvia tappioita on siedettävä kun samalla kassavirtasäästöjä etsitään kirjastoista, kouluista, leikkipuistoista ja uimarannoilta? Tästä olisi myös syytä keskustella, kun puhutaan talouden tervehdyttämisestä.
Toivotaan, että uudella johtajalla on sellaisia kokemuksia, näyttöjä ja konkreettisia näkökulmia kaupunkikonsernin liiketoiminnan kehittämiseksi, jotta ne osaltaan pysäyttäisivät kaupungin jatkuvan velkaantumisen. Jäädään odottamaan, tuleeko ehdokkailta talouden tervehdyttämiseen ehdotuksia.
13.
Jyväskylän oudot katutyöt
26.09.2014
Raimo Niininen puuttui Jyväskylän kaupungin katurakentamisen ammattitaidottomuuteen (Ksml 22.9.). Soitin 8.9. kaupungin vastuuhenkilöille ja ihmettelin Kortepohjan Pehtorintie-Tilustie-Tietoniekantie katujärjestelyjä.
Joku nimetön kaupungin virkamies antoi vastauksen, että he ovat jälkikäteen todenneet reittien olevan jyrkistä kaarteista johtuen liian kapeita ja se, että liikennemäärä on arvioitua suurempi tuli yllätyksenä.
Tekijät eivät hahmottaneet oikeata katurakennetta jo suunnitteluvaiheessa ja heillä ei ollut tietoja, että sadan metrin päähän rakennetaan useita kerrostaloja. Korjausten luvattiin valmistustuvan tänä syksynä.
Kaupunkilaiset, käykää katsomassa Kortepohjassa miten meidän veroeuroja haaskataan. Haluan, että korjauskustannukset selvitetään julkisesti korjaustöiden valmistuttua.
12.
Kirjastojen pikku-säästöt eivät auta
13.09.2014
Jyväskylän kuntakonsernin budjetin kokonaismenot vuodelle 2014 ovat 1003,2 miljoonaa euroa. Nyt kolmen kirjaston sulkemisella tavoitellaan saatujen tietojen mukaan 0,3 miljoonan euron säästöä.
Luvuista voi jo otsaluulla nähdä, että tällä ei ole kaupungin taloustilanteen kannalta mitään merkitystä. Kun tämä pikkusäästö sisältää vielä kaupunkikonsernin sisäisiä vuokria, niin missä se säästö kaupunkikonsernin kannalta on?
Tällainen pikkusäästöjen parissa puuhastelu rapauttaa kaupunkilaisten luottamusta virkamiehiin ja päättäjiin.
Uskallusta ei riitä kaupungin voimakkaasti tappiollisen liiketoiminnan saneeraukseen ja ylisuuren henkilöstön vähentämiseen.
On siinä uudella kaupunginjohtajalla iso työ, jotta nykyinen toimintakulttuuri saadaan korjattua ja keskitytään olennaiseen.
11.
Mihin on unohtunut kirjanpitolaki?
25.08.2014
Jyväskylän kaupungin virkamiesten pienhankintojen, muun muassa edustuskulujen tarkastuksessa (Ksml 28.6.) ilmeni, että osasta tositteita puuttui liitteitä, edustuksen tarkoitus ei niistä selvinnyt eivätkä osallistujat.
Jos kaupungin kirjanpitoon tosiaan kirjataan tositteita, joista puuttuvat liitteet ja selvitykset, tämä asia saa uuden, vielä vakavamman ulottuvuuden. Onko siis nämä epämääräiset tositteet kirjattu kaupungin kirjanpitoon vai jätetty selvittelytilille? Miten sisäinen tarkastus on puuttunut asiaan?
Yrityksissä ja yhteisöissä noudatetaan kirjanpitolakia. Tällaisia epämääräisiä tositteita ei kirjata kirjanpitoon vaan rahat peritään tositteen laatijalta. Näin organisaatio oppii tekemään tositteet liitteineen oikein.
Jos näin alkeellista tositteiden tarkastusrutiinia ei ole saatu kaupungin hallinnossa toimimaan, herää ansaittu epäilys siitä, miten suuret hankinnat on kilpailutettu, tositteet hyväksytty ja tarkastettu.
Uusi kuntalaki on lausuntokierroksella ja astunee voimaan 1.1.2015. Toivottavasti lainsäädäntöä muokataan siten, että myös kuntasektorin on noudatettava hyvää hallintotapaa.
10.
Sote-hallintoa kevennettävä
14.07.2014
Nyt kun sosiaali- ja terveydenhuollon kehitysprojekti on käynnistynyt, niin keskustelu on kohdistunut mm. siihen missä sote-alueen keskushallinto sijaitsee, mikä on palvelujen tuottajien ja palvelujen järjestäjän rooli, ketkä palveluja tuottavat ja mikä on rahoitusmalli.
Tässä vaiheessa on hyvä selvittää myös sote-alueen järjestäjän ja kunnallisten palvelutuottajien hallinnon päällekkäiset kulut ja investoinnit.
Pahin skenario lienee se, että sote-alueelle muodostetaan eräänlainen keskushallinto ja kunnissa sekä kuntaliittymissä tehdään samoja johtamiseen ja hallintoon liittyviä tehtäviä palvelutuottajille kuten ennenkin.
Jos kunnalliselle palveluntuottajalle kaavaillaan itsenäistä roolia niin samalla voitanee tarkastella sitä, miten sen hallinto järjestetään. Yleisjohto, taloushallinto, henkilöstöhallinto, tietohallinto ja kiinteistöhallinto ovat toimintoja, jotka on mahdollista organisoida uudelleen.
Voisiko sote-alueella olla yksi yksikkö em. toimintojen hoitamiseksi? Palvelukeskus olisi neutraali asiakkaitaan kohtaan ja veloitukset muodostuisivat palvelujen käytön mukaan. Tarvittaessa kunta voisi käyttää palveluja myös laajemmin.
Aina voidaan keskustella kunnan itsemääräämisoikeudesta, mutta onko palvelujen yleishallinto kunnan ydintoimintaa ja uuden kuntalain suojeluksessa.
Toivottavasti uuden kuntalain valmistelussa ei luoda säännöksiä, jotka hidastavat sote-rakenteiden kehittämistä. Sote-säästötavoite on noin kaksi miljardia euroa, joten myös hallinnon keventämistä varmasti tarvitaan.
9.
Päätösten kannettava vaalityötä kauemmas
01.07.2014
Suomi on saanut uuden hallituksen ja se on muodostettu silmällä pitäen kevään 2015 eduskuntavaaleja – sanoo oppositio. Uudella hallituksella on oma talouslinjauksensa ja elvytyksen painotus. Se herättää voimakkaita tunteita myös keskisuomalaisissa kansanedustajissa. On oikein, että hallitusohjelmaa tarkastellaan oman maakunnan kannalta ja niitä esitellään julkisuudessa.
Samalla on kuitenkin muistettava, että hallitus ja oppositio saivat yhdessä aikaan historiallisen raamisopimuksen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämiseksi.
Jääkäämme mielenkiinnolla odottamaan alueemme ehdokkaitten kannanottojen kohdistumista tulevan syksyn aikana. Kerätäänkö poliittisia pisteitä puoluepolitikoinnilla vai osallistutaanko aktiivisesti keskusteluun ja työhön oman sote-alueemme kehittämiseksi?
Parasta vaalityötä on maakunnan etujen ajaminen sote-projektissa. Täältä ne äänetkin tulevat.
On huomattava, että sote-kehitys ja uusi keskussairaala tähtäävät vuosikymmenien päähän - ei vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.
8.
Tomerat ehdotukset kehittämisestä tarpeen
04.06.2014
Kirjastoja lakkautetaan, kouluja ja terveysasemia suljetaan. Tässä luetteloa Jyväskylän virkamiesten viime kuukausien säästöehdotuksista.
Siinä ei voimavaroja säästellä, kun virkamiehet tekevät säästöehdotuksia muun muassa pienten kyläkoulujen lopettamiseksi.
Huono juttu tässä tehostamisessa on siinä, että iso osa ”säästöistä” on niin kutsuttua Aku Ankka -rahaa. Euroja siirretään taskusta toiseen muun muassa vuokrina, mutta ulkoista kassavirtaa ei pystytä vähentämään olennaisesti suhteessa kaupungin kokonaisbudjettiin.
Se, mitä uutisia me jyväskyläläiset olisimme halunneet kuulla, on kuinka paljon kuntaliitosten synergiahyödyt ovat parantaneet kaupunkimme taloustilannetta.
Me olisimme halunneet nähdä virkamiesten tomeria ehdotuksia siitä, miten kuntaliitosten yhteydessä toimintoja kehitetään ja tehostetaan. Myös se, miten organisaatiota olisi madallettu poistamalla päällekkäisiä päällikkövirkoja, olisi ollut mukavaa kuulla.
Kun saatuja hyötyjä on kysytty, niin vastauksia ei ole saatu.
On ilmeisesti helpompaa touhuta kirjastojen ja kyläkoulujen lakkauttamisten parissa, kuin käydä todelliseen kehitystyöhön ja näin säästää ihan oikeita euroja – ei Aku Ankka -rahaa.
7.
Ruikutuksen sijaan hihat heilumaan
03.04.2014
Kun tämä historiallinen sote-ratkaisu saatiin aikaiseksi, välittömästi alkoi melkoinen ruikutus, että Kuopio vie kaiken.
Ja sillä aikaa, kun me täällä Keski-Suomessa riitelemme keskenämme, parvi savolaisia ja karjalaisia lobbareita häärii jo eduskunnan käytävillä ja valtioneuvoston liepeillä vahvistamassa asemiaan.
Nyt pitää koota keskisuomalainen asiantuntemus yhteen – sitä meillä varmasti on – ja kääriä hihat. Muun muassa uuden sairaalan valmistuminen on nyt tärkeää varmistaa.
Keski-Suomen keskussairaalan korkeatasoinen osaaminen ja kulutehokkuus on hyvä pohja edetä asiassa.
6.
Valta palautettava valtuustolle
07.03.2014
Onnibus, Mustankorkea, Valtiontalo, Keljon voimala jne. Mikä näitä kaikkia yhdistää?
Yhteistä on se, että jo hankkeiden valmisteluvaiheessa, suuri joukko kaupunkilaisia arvosteli perustellusti kaupungin virkamiesten esityksiä.
Voi vain kysyä, mitkä ovat olleet virkamiesten ja luottamusmiesten intressit hankkeiden suhteen, kun terveen maalaisjärjen käyttö on unohtunut.
Nyt surullisessa Onnibus-farssissa kaupunki teki sopimuksen yrityksen kanssa, jolta jo etukäteen arvioiden puuttuivat tekniset ja taloudelliset resurssit liikenteen hoitamiseen.
Ilmeisesti yrittäjät itse tajusivat tilanteen mahdottomuuden ja kävivät kauppaa kaupunkilaisten palvelujen tuottamisesta?
Yrittäjä siis todennköisesti kauppasi kaupungin kanssa tekemänsä sopimuksen jo ennen varsinaisen toiminnan aloittamista.
Asiasta päättänyt apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto toteaa, että ”tällaista markkinatalous on”. Tietääkö Koivisto tekikö Onnibus Oy kaupassa voittoa ja mitkä ovat kaupungille aiheutuneet kustannukset?
Tilintarkastajat varmaan tutkivat, onko tässä tapauksessa noudatettu kaupunginvaltuuston marraskuussa hyväksymää kaupunkikonsernin riskienhallintaohjetta ja onko sopimuskumppanin kokonaistilanteen arviossa noudatettu riittävää huolellisuutta?
Onko kaupungilla meneillään muita hankkeita, joissa meidän veronmaksajien palvelujen tuottamisesta tehtyjä sopimuksia voidaan kaupata edelleen?
On nimittäin helppo tehdä halpa tarjous tai sopimus ja paketoida se myytävän yrityksen arvoon.
Palvelujen ulkoistuksissa on huomattava, että palvelujen tarjoajilla on usein valmiuksia luoviin sopimusratkaisuihin, joiden hahmottaminen voi olla virkamiehelle ja hallintojuristille vaikeaa.
Jyväskylän valtuuston päättäjien täytyy todella terästäytyä, jotta tällaiset ikävät – lähes jatkuvat – epäonnistumiset eri hankkeissa saadaan loppumaan. Päätös valtuuston vallan osittaisesta siirtämisestä virkamiehille ja lautakunnille pitäisi peruuttaa.
5.
Laskelmat vedettävä muualta kuin hatusta
12.01.2014
Kuntajakoselvitys on edennyt valtiovarainministeriön toimeksiannon mukaisesti. Myös Jyväskylän kaupunkiseudun selvitys on siinä vaiheessa, että siinä on pohdiskeltu elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan osatoimintoja, seudun yhteisiä resursseja ja kuntakohtaista päätösvaltaa. Maankäyttö, asuminen, yritystoiminta ja liikenne on myös analysoitu ja ns. pendelöintiä kuntien välillä selvitetty.
Alustavassa selvityksessä on myös suuntaa-antavasti esitelty talouslukuja ja alueen säästöpotentiaalia laskettujen odotekustannusten pohjalta.
Näin on saatu säästämisen hintalappu mm. erikoissairaanhoidolle, perusterveydenhuollolle, vanhuspalveluille, liikenneväylien hoitamiselle ja lasten ja nuorten laitoshoidolle.
Osa-alueita on siis selvitelty toimeksiannon mukaisesti, mutta tämän lisäksi on selvää, että kuntien talouslukujen läpikäynti on myös tehtävä päätöksien tueksi.
Jotta talouden lähtötilanne saadaan kiistatta selville, täytyy kuntien luvuista yhdistellä eri vaihtoehtojen tulos-, tase- ja rahoituslaskelmat. Laskelmissa voi käyttää kuntien tilinpäätös- ja budjettilukuja. Lukuihin tulee sisällyttää myös liikelaitokset ja tytäryhtiöt – onhan selvää, että jos kaupunkikonserniin kuuluu velkaisia ja huonosti kannattavia osia, niin eivät ne mihinkään liitoksissa poistu vaan rasittavat uuden muodostettavan alueen taloutta.
Viime aikoina on yleisesti arvosteltu hallituksen esityksiä siitä, että ne on laadittu Stetson-RaHi-menetelmällä, joka tarkoittaa lukujen vetämistä hatusta ja ravistelemalla hihaa.
Nyt selvitysmiehillä on hyvät lähtökohdat laatia laskelmat, jotka perustuvat tilintarkastajien hyväksymiin tilinpäätöksiin ja eri kunnissa vahvistettuihin budjetteihin. Uskon, että heillä on myös tarvittavat tiedot siitä, mikä tulosvaikutus on kuntarakenteiden päällekkäisten toimintojen saneeraamisella, kun ennakoidaan taloustilannetta tuleville vuosille. Kun palvelujen ja rakenteiden säästöpotentiaali täsmää tuloslaskennan kautta johdettuun tulokseen niin suunnitelmia voitanee pitää kohtuullisen luotettavina.
Kun luotettavat luvut on saatu koottua, voidaan niistä sitten päätellä, täyttääkö uusi kunta valtiovarainministeriön laatimat talouskriteerit.
Toivon, että kun selvitysmiehet ovat saaneet työnsä valmiiksi niin se sisältää myös analyyttisen osion eri vaihtoehtojen talousluvuista kriisikunta-kriteereineen. Tämä muodostaa osaltaan kestävän pohjan asian arvioimiseen.
4.
Bussikilpailutuksessa liian kova vauhti
12.12.2013
Jyväskylässä kilpailutetaan bussiliikenteen hoitaminen ja se on aivan oikein. Suunta on siis oikea, mutta onko vauhti liian kova?
Kaupungin energiainvestoinnit, väitetyt tilinpäätösmanipuloinnit ja Lutakon tunneli jne ovat herättäneet lukuisat kaupunkilaiset seuraamaan suurennuslasilla miten kaupungin virkamiesten osaaminen riittää esillä olevassa bussiliikenneasiassa.
Nyt kaupungissa pyörii huhumylly, jossa sopimuksesta kilpailevat osapuolet mustamaalaavat toisiaan. Virkamiehet valmistelevat laskelmiaan ja juristit tutkivat onko mahdollista, että 10 miljoonan euron sanktiot tulevat pahimmassa tapauksessa kaupungin maksettavaksi.
Tällaisissa veronmaksajien rahoittamissa hankkeissa läpinäkyvyys, asioiden huolellinen valmistelu ja päätöksenteon riittävä laaja-alaisuus sekä osaaminen on hyvin tärkeää.
Olisi hyvä, että kun asiasta tehdään aikanaan sopimus, niin sen pohjana on myös puolueettoman asiantuntijan lausunto tarjokkaista.
Lausunnon saamiseksi yhtiöissä suoritettaisiin laaja toiminnan ja hallinnon tarkastus (due diligence), jonka tekee ulkopuolinen yrityskauppoihin ja liiketoimintasiirtoihin perehtynyt taho.
Kun myös virkamiesten tekemät arviot ovat käytettävissä, niin niitä voidaan vielä verrata tarkastusten tuloksiin.
Saamani tiedon mukaan asiaa ei tulla käsittelemään valtuustossa vaan sopimuksen voi tehdä apulaiskaupunginjohtaja Koivisto, vaikka kokonaissumma sopimusjaksolla on 100 miljoonaa. Ilmeisesti tässä toimitaan säännösten mukaisesti, mutta eikö valtuusto olisi parempi foorumi asian käsittelyyn – edustaahan valtuusto pienoisleikkausta bussinkäyttäjistä ja veronmaksajista. Voi lisäksi kysyä, onko hallintosääntö ajantasalla tällaisten asioiden käsittelyssä?
Toivotaan viisaita päätöksiä, tuloksenhan näemme jo ensi kesänä eikä vuosien päästä kuten Keljon voimalan suhteen kävi.
130 000 asukkaan kaupunkialueella joukkoliikenteen häiriötön toiminta täytyy olla kaiken päätöksenteon pohjana, eivät pienet säästöt. Suurempia säästökohteita on Jyväskylän kaupungissa aivan riittävästi.
3.
Valtuuston on uudistettava käytäntöään
06.11.2013
Olen seurannut kiinnostuneena Jyväskylän kaupungin johtamista ja taloutta käsittelevää mielipiteenvaihtoa. Julkisuudessa keskustelu ja vastuutus henkilöityy ja on virkamiespainotteista.
On muistettava, että peruslähtökohtana kunnan asioiden hoidossa on kuntalaki. Lain mukaan keskeinen vastuu kunnan asioista kuuluu valtuustolle. Kuntalain toisessa luvussa säädetään muun muassa seuraavaa: valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Valtuusto päättää muun muassa kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisista tavoitteista ja konserniohjauksen periaatteista, hallinnon järjestämisen perusteista, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä talousarviosta.
Kuntalaki muuttuu – mitä konkreettista valtuusto voi tehdä nyt? Valtuusto päättää myös kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntalakiin tehtiin 1.7.2012 kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia, jotka astuvat voimaan 1.1.2014. Tarkoituksena on parantaa nykyisiä käytäntöjä.
On ymmärrettävää, että valtuutetut tarvitsevat tukea päätöksilleen. Nyt he voivat yhdessä laatia säännöstöt ja ohjeet uudelleen ja järjestää talouden, toiminnan sekä riskien seurannan siten, että se tukee päätöksentekoa riittävästi.
Esitystä käsiteltiin valtuustossa 4.11.2013 ja ohjeistusta vielä tarkennetaan vuoden loppuun asti.
Menneelle emme voi mitään paitsi ottaa siitä oppia.
Nyt valtuustossa kannattaa miettiä huolella, kuinka tulevaisuudessa esimerkiksi tilintarkastusta käytetään tehokkasti hyväksi, kun arvioidaan kaupungin taloutta ja sen toimintaa.
2.
Säästöt julki
29.05.2013
Jyväskylän seudulle laaditaan kuntajakoselvitystä. Kaupunki on ottanut vetovastuun suurkunnan synnyttämisestä.
Koska Jyväskylällä on jo kokemusta liitoksista (maalaiskunta, Korpilahti), kaupungilta voi kysyä, miten hanke on toistaiseksi onnistunut taloudellisesti ja toiminnallisesti. Samoin kiinnostaa, paljonko viiden vuoden suoja-aika eri tehtävien hoitamiseksi on maksanut ja miten tämä yliresursointi puretaan, kun suoja-aika umpeutuu.
Suuntaa-antava tietokin on tärkeä jatkoa ajatellen. Esimerkiksi keskushallinto ja johtaminen organisaation eri tasoilla sekä hallintotyöt on kohtuullisen helppo saneerata. Mallia voi ottaa yritysfuusioista; päällekkäisyydet poistetaan parissa kuukaudessa.
Milloin siis julkistetaan jälkilaskelmat jo tehdyistä liitoksista? Paljonko niistä on luvassa säästöä tulevaisuudessa?
Säästöjä tämä velkainen Jyväskylä tarvitsee kipeästi.
1.
Jyväskylän tappiolliset liiketoiminnat tehoseurantaan
09.04.2013
Jyväskylän kaupungin energiayhtiön tekemää yli 300 miljoonan euron investointia Keljonlahden voimalaan on arvioitu useaan otteeseen julkisuudessa. Viikonvaihteessa (Ksml 6.4.) monet mukana olleet tai muutoin asiaan perehtyneet kertoivat näkemyksensä asiasta.
Me veronmaksajat emme näistä historioista viisastu, vaan haluamme kuulla siitä, mikä on investoinnin tulos-/kassavirtatilanne 31.12.2012 ja milloin tämä investointi ja sen kumulatiivinen tulos-/kassavirta saadaan positiiviseksi?
Tietojeni mukaan yhtiölle ennustetaan vuodelle 2013 tappiota 5 miljoonaa euroa. Mikä on siis jatko esimerkiksi viiden, kymmenen tai 20 vuoden jaksoilla? Mistä tiedot voisi saada?
Nyt siis tiedetään, paljonko hankkeeseen on investoitu, tiedetään asiakaspotentiaali ja erilaisia näkemyksiä energian hinnan kehityksestä. Tältä pohjalta yhtiön tulisi julkistaa näkemys siitä, mikä on todennäköinen toteutuma ja huonoin mahdollinen tulema investoinnin kuoletusaikana.
Lisäksi meitä veronmaksajia kiinnostaa, millä aikavälillä yhtiö alkaa lyhentää meille velkojaan ja mikä tärkeintä, tietenkin hintataso siinä tapauksessa, että investointi maksatetaanmeillä kuluttajilla korkeina hintoina.
Tietojen antamisessa lienee turha vedota kilpailuseikkoihin. Kyllä kilpailijat osaavat laskea, mikä meidän energiayhtiömme tilanne on.
Kaupunkikonsernin liiketoiminnassa on muitakin yhtiöitä, joiden tulos on ymmärtääkseni epätyydyttävä.
Mitkä ovat jatkonäkymät kolmen-viiden vuoden horisontilla seuraavilla yhtiöillä: Total Kiinteistöpalvelu Oy, Jyväs-Parkki Oy, Jykes Oy, Jykes Kiinteistöt Oy ja Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy?
Mistä tiedon voisi saada?
Mitä tehostamistoimia on yhtiöissä meneillään?
Mitkään liikesalaisuudet eivät estäne julkisuutta – onhan mainittujen yhtiöiden toiminta varsin tavanomaista ja me kaupunkilaiset tämän toiminnan rahoittajina haluamme nämä tiedot.
Vastaavia toimintoja on muissakin kaupungeissa, joten vertailu niihin on myös paikallaan.
Julkisuus on tärkeää, koska luottamuselimien kyky valvoa toimintoja on pettänyt monessa tapauksessa ja valta on osaajien käsissä. Periaatteena pitäisi olla: Julkiset yhteiset varat, julkiset yhteiset tiedot.
Viime kuukausina on julkisuudessa käyty keskustelua jääkiekkoaitioista, teatterilipuista ja onpa kaupunki leikannut esimerkiksi omaishoitajien tukieuroistakin.
Säästöt ovat varsin pieniä verrattuna niihin, joita saataisiin kaupungin hallintoa ja liiketoimintojen tuloksia kehittämällä.
Mitä käytännön toimia kaupunki on tehnyt esimerkiksi hallinnon tehostamiseksi ja tappiollisten liiketoimien kehittämiseksi?
