RAIDELIIKENNE KOMMENTTI KSML NETTIIN

Raideliikenne kommentti

KSML nettiin

30.12.2018

Nico Iso Vihreä Mies Holmberg  kirjoittaa seuraavaa:

”Se vaan ettei maakuntavaltuston pj vissiin saa ääntään kuuluviin vallansaleissa Helsingissä”

Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimii kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

Mauri Pekkarinen, Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila sekä Jyväskylän kaupunginjohtaja  Timo Koivisto ovat raidehankkeen avainhenkilöitä.

Toivottavasti he aloittavat uuden vuoden  tiedottamalla mitä aktiviteetteja asian suhteen on tehty vuoden 2018 aikana ja miten vuonna 2019 edetään.

Jäädään odottamaan.  

Hyvää uutta vuotta 2019 kaikille.

KISKOT VIEVÄT OHI JYVÄSKYLÄN

Kiskot vievät ohi 

Jyväskylän

Sanomalehti Keskisuomalainen julkisti

kirjoitukseni 27.12.2018 mielipidepalstalla. KIITOS SIITÄ!

Jäädään odottamaan tuleeko asiaan kannanottoja.

Epäilen, että  ei tule.  Syynä on se, että Keski-Suomen

kansanedustajat eivät kuulu puolueittensä ytimeen joissa

päätökset tehdään.  He ovat vain kuuliaisia napinpainajia.

Sitten kun päätökset on tehty - niin he kirjoittelevat

jälkiviisaita kommentteja.

*******************************************************

Ensin hyviä uutisia keskisuomalaisille junankäyttäjille: 

raideverkko välillä Helsingistä Jyväskylään paranee.

Ja sitten huonoja uutisia: raideverkon paraneminen johtuu siitä, 

että Tampere saa kolmannen raiteen .

Jyväskylään körötellään edelleen yhtä raidetta pitkin. 

Näin käy, jos ennakkotiedot raideliikenteen kehityksestä toteutuvat.

Tunnin rata Turkuun, tripla-raide Tampereelle, itärata kuntoon, 

nopea yhteys Ouluun. Näitä puheenparsia viljellään 

eduskunnassa ja mediassa yleisesti. Raideverkkostrategian 

keskeiset painopisteet taidetaan näin sanoa julki ja enää 

rahoitusvaihtoehdot on selvittelyssä.

Aikanaan Juhani Ahon romaanissa Rautatie Matti ja 

Liisa ihastelivat rautatietä ”kaksi kapeata rautakaistaletta

 (..) pölkkyjä poikkitelaisin”. Se riitti heille. Mielestäni ei 

meille keskisuomalaisille enää tällä vuosituhannella.

Tässäpä työsarkaa nykyisille ja tuleville Keski-Suomen 

kansanedustajille ja muille maakunnan edunvalvojille. 

Kuka heistä avaa keskustelun miten saamme lisäraiteen?

Olemmeko mukana niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään?

JE-KONSERNI OSTI WIITASEUDUN ENERGIAN - MIKSI?

JE-KONSERNI OSTI 

WIITASEUDUN

ENERGIAN - MIKSI?

Suosittelen, että Wiitaseudun Energia Oy:n

hankintaa arvioivat päättäjät, asianharrastajat ja 

kaupunkilaiset käyvät  läpi yhtiön tilinpäätöksen 

vuodelta 2017. Sen löytää netistä.

Paljonko siitä tulee kasvua JE-konserniin jonka liikevaihto 2017

oli 191 miljoonaa euroa, liikevoitto 32 miljoonaa ja

tase 492 miljoonaa. 

WE luvut:

Liikevaihto 3,7 M€

Liikevoitto 0,4 M€

Tase          11,1 M€

Kauppa hinta 16 M€

Tulevat investoinnit ???????

Tuleeko pikkuyhtiöstä olennaista kasvua  ja kassavirtaa - 

sen voi jokainen käydä tutkimassa? Ei tule. 

Ostos maksanee 16 miljoonaa.

On vielä huomattava että yhtiö on aloittamassa 

kaukolämpöverkoston ja vesi-ja viemäriverkostojen 

systemaattisen saneerauksen, kaukolämpömittareiden

uusinnan ja etäluettavien vesimittarien asentamisen.

Mistä saisi tiedon kuinka monta miljoonaa siihen 

uppoaa ja paljonko poistot ja muut kulut lisääntyvä 

vuositasolla? Sitten voisi vasta laskea/verrata  

”kasvun” kokonaishintaa ja kassavirran 

nykyarvoa kauppahintaan.

Toivottavasti tarkastulautakunta käy tämän kaupan

huolella läpi.

ONKO JYVÄSKYLÄN ENERGIAN STRATEGIA HUKASSA?

ONKO JYVÄSKYLÄN
ENEGIAN STRATEGIA
HUKASSA?

OSALLISTUIN KESKUSTELUUN SANOMALEHTI

KESKISUOMALAISEN MIELIPIDEPALSTALLA

9.12.2018

Jyväskylän energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja Jari Blom 

avaa yhtiön keskeisiä tavoitteita (KSML 4.12.). Hän kertoo, että 

JE:n hallitus ja omistaja on hyväksynyt strategian koskien 

liiketoiminnan kasvua ja sijoitetun pääoman tuotto-odotuksia. 

Kun käy yhtiön strategian  läpi, näihin asioihin juuri kaipaa 

selvitystä.

Strategiakirjaus kertoo, että yhtiö toimii Jyvässeudulla ja 

keskittyy nykyisen toiminnan kehittämiseen. Nyt JE on 

ostanut Viitasaaren energiayhtiön ja Petäjävedellä neuvotellaan. 

Miksi yhtiö haluaa ostaa ympäri Keski-Suomea verkkoja vastoin 

strategiaa, kun omakin käyttöomaisuus kaipaa investointeja 

jatkuvasti?

Yleensä yhtiöiden strategiaan ja arvoihin kirjataan omistaja-, 

talous-, tulos- ja voitonjakonäkökulma. Tätä ei tuoda nykyisessä 

strategiassa esille. Kun kyseessä on kaupungin kokonaan 

omistama yhtiö, tätä voisi avata laajemminkin. 

Esimerkiksi se, että JE ”palauttaa” osan tuloksesta osinkona 

kaupungille, kaipaa täsmennystä. Miksi siis tehdään korkeilla 

hinnoilla tulosta osingon maksuun ja maksetaan siitä veroja 

valtiolle? Vero on kulu, joka on yhtiön aina minimoitava. 

JE-konsernin kassasta maksettiin vuonna 2017 veroja yli 

kuusi miljoonaa euroa ja samaan aikaan valtuustossa yritetään 

säästää pikkusummia.

Mielestäni konsernijaoksen ja valtuuston pitää käydä kriittinen 

keskustelu yhtiön liiketoiminnan kasvattamisesta, 

voitonjakopolitiikasta ja nykyisen hallituksen toiminnasta.

AUTTAAKO ARKADIANMÄKI VAI KUULEEKO KORVATUNTURI?

AUTTAAKO ARKADIANMÄKI 

VAI KUULEEKO KORVATUNTURI?

Hyviä uutisia keskisuomalaisille junankäyttäjille:

raideverkko välillä Helsingistä Jyväskylään paranee.   

Huonoja uutisia: se johtuu siitä, että Tampere saa 

kolmannen raiteen ja Jyväskylään körötellään 

edelleen yhtä raidetta pitkin. Näin käy, jos 

ennakkotiedot raideliikenteen kehityksestä toteutuvat.

Tunnin rata Turkuun,  tripla-raide Tampereelle, 

itärata kuntoon, nopea yhteys Ouluun. Näitä

puheenparsia viljellään eduskunnassa yleisesti.

Raideverkkostrategian keskeiset painopisteet 

taidetaan näin sanoa julki. 

Suomessa  ratahankkeet nousevat keskiöön

lähivuosina ja myös seuraavissa vaaleissa. 

Mikä mahtaa olla keskisuomalaisten kansanedustajien

 tahtotila ja kyky hoitaa asiaa?  Mitä sanovat 

eduskuntavaaliehdokkaat? Tälläkin palstalla on 

vaalipuheita jo viritelty.

Näin joulun alla voi kysyä, auttaako meitä 

keskisuomalaisia yhtä paljon lisäraidetoiveen 

lähettäminen Arkadianmäelle kuin kortti Korvatunturille?