NATOPÄÄTÖS:
KESKEISET
TAPAHTUMAT
520.
16.5.2022
1) 16.5.2022 kello 10 alkavan eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa kansanedustajat pääsevät lausumaan ajatuksensa historiallisesta Nato-päätöksestä.
2) Lähetekeskustelun jälkeen selonteko lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, joka täydentää lyhyessä kokouksessa turvallisuusympäristön muutoksesta laatimaansa mietintöä sen pohjalta.
3) Kokouksen jälkeen eduskunnassa alkaa uusi täysistunto, jossa kansanedustajat voivat halutessaan tehdä vastaehdotuksen.
4) Keskustelun päätteeksi esityksestä äänestetään. Ennakkoon tehtyjen kyselyjen mukaan päätös hakea Natoon olisi menossa eduskunnassa läpi suurella äänienemmistöllä.
5) Eduskuntakäsittelyn jälkeen tasavallan presidentti tekee päätöksen, jonka mukaan Suomi on halukas aloittamaan liittymisneuvottelut valtioneuvoston esityksen mukaisesti.
6) Presidentti tekee päätöksensä mahdollisimman nopeasti eduskuntakäsittelyn päättymisen jälkeen.
7) Eduskunta ilmoittaa omasta päätöksestään kirjelmällä, jonka presidentti merkitsee istunnossaan pöytäkirjaan. Tämän jälkeen presidentti asettaa neuvotteluvaltuuskunnan ja päättää kiinnostusilmoituksen antamisesta Natolle.
8) Kiinnostusilmoitus eli letter of interest, jossa ilmoitetaan tiiviisti Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut.
Kirjeessä kerrottaneen lisäksi lyhyesti päätöksentekomenettelystä, eli todetaan tasavallan presidentin tehneen päätöksen eduskunnan kuulemisen jälkeen.
9) Ulkoministeri Haaviston allekirjoittaman kiinnostuskirjeen toimittaa Nato päämajaan Brysseliin Suomen Nato-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Klaus Korhonen. Kirjeen toimittamisen jälkeen odotetaan Naton neuvoston päätöstä kutsua Suomi jäsenyysneuvotteluihin.
10) Odotuksena ja toiveena on päästä aloittamaan neuvottelut jo samalla viikolla kiinnostusilmoituksen antamisen kanssa. Suomen kohdalla puhutaan liittymiskeskusteluista (accession talks), joiden uskotaan olevan ohi 1–2 päivässä.
11) Neuvottelujen jälkeen Suomi lähettää Natolle aiekirjeen (letter of intent), jossa se vahvistaa kaiken, mitä keskusteluissa on käyty läpi ja että Suomi täyttää sovitut sitoumukset.
12) Kirjeen lähettäminen tehdään tasavallan presidentin päätöksellä, jota varten on järjestettävä valtioneuvoston yleisistunto ja tasavallan presidentin istunto.
13) Aiekirjeen toimittamisen jälkeen ryhdytään järjestämään Suomen liittymispöytäkirjan allekirjoitustilaisuutta Nato-maille. Tämän arvioidaan vievän yhden tai useamman viikon, sillä osa maista joutuu hakemaan allekirjoitusvaltuudet erikseen kansallisesti.
14) Liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen alkaa ratifiointiprosessi, jossa jokainen kolmestakymmenestä Nato-maasta hyväksyy tahollaan Suomen sotilasliiton jäseneksi. Kierroksen on arvioitu vievän neljästä kuukaudesta vuoteen.
15) Kun jokainen maa on ratifioinut pöytäkirjan, kutsuu Naton pääsihteeri Suomen Naton jäseneksi. Tässä vaiheessa tarvitaan vielä hallituksen esitys eduskunnalle liittymisestä ja eduskunnan lopullinen hyväksyntä liittymiselle, jonka tasavallan presidentti päätöksellään vahvistaa.
Lähde: IS,HS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti