SUOMEN VELKAKESKUSTELUSTA
562.
15.10.2022
Hauska piirre keskustelussa on se, että velkaantumisen puolustajat vertaavat Suomen velkataakkaa muihin maihin ja kertovat, että tässä tilastossa Suomi pärjää hienosti.
Tätä tietyt politiikot jankuttavat jatkuvasti.
(Sixten Korkman tuntuu olevat nyt näiden tahojen
ihailun kohden. Milloin Korkman on etukäteen ollut ennustamassa talouden kriisejä? En muista…)
Kun sitten kysytään miten rahoitetaan korot -
jotka nyt jo nousee 1,5 miljardiin euroon - niin
puhe loppuu siihen.
(Huomattava, että esimerkiksi koko sisäministeriön budjetti on pari miljardia.)
Kannattaa muistaa, että Suomen velkasalkun sisältö korvautuu melko nopeasti kalliimmilla lainoilla,
joten koron nousu alkaa vaikuttaa vielä enemmän.
Yksi prosentti on yli miljardi euroa kasvua vuodessa.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2021—2023
|
|
v. 2021 tilinpäätös 1000 € |
v. 2022 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2023 esitys 1000 € |
Muutos 2022—2023 |
|
|
|
1000 € |
% |
|||
|
||||||
01. |
Valtionvelan korko |
775 824 |
507 000 |
1 513 000 |
1 006 000 |
198 |
90. |
Valtionvelan korko (arviomääräraha) |
775 824 |
507 000 |
1 513 000 |
1 006 000 |
198 |
09. |
Muut menot valtionvelasta |
11 692 |
21 010 |
17 760 |
−3 250 |
−15 |
20. |
Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) |
11 692 |
21 010 |
17 760 |
−3 250 |
−15 |
|
Yhteensä |
787 516 |
528 010 |
1 530 760 |
1 002 750 |
190 |
Suomi on velkaantunut viime vuosina kovaa vauhtia. Valtiolla oli elokuun lopussa velkaa noin 135,7 miljardia euroa. Vielä vuoden 2019 lopussa velkaa oli noin 106,0 miljardia. Vuonna 2023 on ennustettu 146,0 miljardia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti