ULKO- JA TURVALLISUUS-POLIITTINEN
SELONTEKO
Kirjoitus numero 957
23.6.2024
Juhannuksena oli sopivaa aikaa käydä läpi em. raportti.
Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 1.343 kilometriä ja tämän takia otan esille vain Venäjän.
Edellisessä selonteossa kierreltiin ja kaarreltiin Venäjän suhteen, nyt tilanne on muuttunut. NATO-puolustusliitto muutti tilanteen.
LÄHDE:VALTIONEUVOSTO
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti.
Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettia tai alueellista koskemattomuutta, ja se on räikeästi loukannut YK:n peruskirjaa sekä rikkonut eurooppalaistasopimuspohjaista turvallisuusjärjestystä.
Venäjän vihamieliset hybridi- ja sabotaasitoimet ovat ulottuneet laajasti Eurooppaan. Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen erityisesti Venäjän
toimesta on kasvanut merkittävästi. Suomen itärajalla alkanut välineellistetyn maahan tulon tilanne on esimerkki hybridihyökkäyksestä.
On todennäköistä, ettei uhka lähiaikoina pienene, vaan Suomeen kohdistuvan hybridivaikuttamisen intensiteetti ja keinovalikoima vaihtelevat. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen Suomea vastaan on varauduttava.
Pohjois-Euroopan strateginen asetelma on muotoutumassa uudelleen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä. On odotettavissa, että Venäjä vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan ja toimintaansa läntisillä rajoillaan niin nopeasti kuin se Ukrainan hyökkäyssodan kehityksen ja käytettävissä olevien resurssien valossa on mahdollista.
Venäjän pyrkimykset kasvattaa vaikutusvaltaansa Itämerellä ja arktisella alueella korostavat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamisen merkitystä
Pohjois-Euroopassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti