JÄRVI-SUOMEN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE KEHITTÄÄ YHTEISTYÖTÄ

JÄRVI-SUOMEN SOTE-

YHTEISTOIMINTA-ALUE

KEHITTÄÄ YHTEISTYÖTÄ

Kirjoitus numero 1.007

20.9.2024

Keskisuomalainen kirjoitti aiheesta 20.9.2024.

https://www.ksml.fi/paikalliset/7843098

”Itä-Suomen yhteistyöalueen sopimus hyväksyttiin aluevaltuustossa – nimi muuttumassa Järvi-Suomen yhteistyöalueeksi.”

Lainaus tekstistä: ”Yhteistyötä lisätään ennen kaikkea aine-, tarvike- ja tavarahankinnoissa sekä tukipalveluissa.”

 

Kirjoitin aiheesta laajemmin 21.2.2024 mielipidepalstalla otsikolla ”Yhteistyöalue voisi yhdistää hyvinvointialueiden tukipalvelut”.

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/6573406 

Lainaus: ”Voidaanko siis hyvinvointialueiden yleisjohtoa sekä talous-, henkilöstö-, tieto-, kiinteistö-, ym. toimintojen hallinnollisia henkilöresursseja yhdistää yhteistyöaluekohtaiseen palvelukeskukseen?”

Järvi-Suomen yhteistyöalue voisi muodostaa hyvän pohjan tukipalvelujen kehittämiselle - kuten kirjoituksessa on mainittu - ts. tukipalvelujen siirto yhteen yksikköön voisi olla hyvä tavoite lähivuosina.

Alla kirjoitus 21.2.2024

Kari Halttunen

21.2.2024 5:05

Olemme saaneet lukea lähes päivittäin hyvinvointialueiden tappiollisista tuloksista, yt-neuvotteluista ja palveluverkon karsimisesta. Itse rakenteisiin tai niiden kehittämiseen ei ole otettu kantaa.

Hyvinvointialueita on 21. Jokainen hyvinvointialue kuuluu yhteistyöalueeseen, joita on viisi.

Yhteistyöalueiden tehtävänä on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista ja kehittämistä sekä hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä.

Voisiko yhteistyöalue koordinoida myös hallinnon kehittämistä?

Voidaanko siis hyvinvointialueiden yleisjohtoa sekä talous-, henkilöstö-, tieto-, kiinteistö-, ym. toimintojen hallinnollisia henkilöresursseja yhdistää yhteistyöaluekohtaiseen palvelukeskukseen? Toisin sanoen 21:n hyvinvointialueen palvelut tuotettaisiin viidessä yksikössä.

Olisiko tämä myös pohja operatiivisen toiminnan kehittämiseen?

Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella on yksi tilivuosi takana ja laskentajärjestelmien tuottamaan tietoon pohjautuen tiedettäneen alueemme varsinaisen operatiivisen toiminnan ja tukitoimintojen hintalappu.

Tämä lienee tilanne myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Alueemme tekevät yhteistyötä jo nyt mm. erikoissairaanhoidon alueella ja sen määrä ehkä vielä lisääntyy (KSML 9.2.). Miksi emme tee selvitystä mahdollisista säästöistä, joita saadaan, jos alueiden hallinnon tukitoiminnot siirretään yhteiseen yksikköön.

Aika on nyt otollinen, koska prosessien kehitys on vasta alussa.

Kyseessä olisi pilottihanke ja myöhemmin Itä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet tulisivat mukaan.

Mielestäni tästä kannattaisi tehdä ulkopuolinen selvitys.

Jyväskylä