JULKISYHTEISÖJEN ALIJÄÄMÄKRIISI

JULKISYHTEISÖJEN 

ALIJÄÄMÄKRIISI

Kirjoitus numero 1.323

22.10.202

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Suomen julkinen talous on 2008 vuoden jälkeen ajautunut rakenteelliseen alijäämätilaan kuten tekemäni grafiikka näyttää. Ylijäämät ovat historiaa ja tilanne on vaikea.

Julkisyhteisöjen alijäämä vuodelle 2024 on  tarkentunut (21.10.2025 Tilastokeskus) ja oli 12,2 miljardia euroa ja 4,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä ylitti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on 3 % suhteessa bkt:seen.

Suomen kyky kestää, sopeutua ja toipua kriiseistä – kuten talousshokeista, pandemioista, energiakriiseistä tai turvallisuushaasteista  on heikko ja johtaa alijäämään. Ja näin on käynyt,  kuten kuvasta näkyy.

Suomi tekee työtä neljä miljardia tuntia vuodessa saamatta aikaan riittävää lisäarvoa. 

Suomi ”syö enemmän kuin tienaa” - ja velkaantuu. (Lue kirjoitus numero 1.318

16.10.2025) 

Bruttokansantuote on kasvanut vain markkinahinnoin - ei reaalisesti. Näitä Bruttohinta-BKT-lukuja mm. virkamiehet ja eduskunta käsittelevät. Kuka osaa sanoa mistä povailtu - vaikka 1,5 % BKT-kasvu - tulee; onko mukana inflaatiota? Miten kukaan pystyy sitä mallintamaan? 

Samaan aikaan yhteiskunnan - viime vuosikymmeninä - luodun palvelurakenteen kulut kasvavat. Niiden kasvu ei edes pysähdy väestörakenteen, indeksiautomaattien, integroimattoman ict:n ja tehottomien palveluprosessien vuoksi. 

Alijäämä = velka lisääntyy.