EU-ELVYTYSPAKETTI HYVÄKSYTTIIN

EU ELVYTYSPAKETTI

HYVÄKSYTTIIN

394.

19.5.2021

EU:n elvytyspaketti on hyväksytty nyt myös Suomessa. 134 edustajaa äänesti paketin puolesta ja 57 edustajaa äänesti ei. 

Tyhjiä ääniä annettiin kaksi, poissa oli kuusi kansanedustajaa.

KS. KUVA

EU:n elpymisväline

EU:n elpymisväline (Next Generation EU) vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Väline sisältää 750 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille:

• 390 miljardia euroa avustuksina
• 360 miljardia euroa lainoina.

Mitä ohjelmia elpymisväline sisältää?

EU:n elpymisväline sisältää rahoitusta myös muihin EU-ohjelmiin. Kestävän kasvun ohjelmalla sovitetaan yhteen kaikkien ohjelmien rahoitusta.

Muut ohjelmat:

• koheesiopolitiikan ReactEU-ohjelma 47,5 miljardia euroa
• oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 10 miljardia euroa
• maaseudun kehittäminen 7,5 miljardia euroa
• InvestEU-ohjelma 5,6 miljardia euroa
• Horisontti Eurooppa -ohjelma 5 miljardia euroa
• EU:n pelastuspalvelumekanismi RescEU-ohjelma 1,9 miljardia euroa.

Kuinka paljon Suomi maksaa?

Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta (390 miljardia euroa) on noin 6,6 miljardia euroa (vuoden 2018 hinnoin). Tämä osuus lisättynä koroilla tulee maksettavaksi vuosina 2028–2058.

Kuinka paljon Suomi saa?

Vielä ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon Suomi saa elpymisvälineen avustuksia. Lopullinen määrä selviää kesällä 2022, sillä siihen vaikuttaa talouden kehitys vuosina 2021 ja 2022.

Tammikuussa 2021 arvioitiin, että Suomi saisi elpymisvälineestä avustuksia yhteensä enintään 2,7 miljardia euroa (kaikki arviot vuoden 2018 hintatasossa):

Miksi Suomi maksaa enemmän kuin saa?

Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen.

Miksi Suomi osallistuu?

Suomi hyötyy siitä, että Eurooppa on kilpailukykyinen. Elpymisväline edistää rakenteellisia uudistuksia, jotta Eurooppa pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa. Etenkin vihreä siirtymä ja digitalisaatio avaavat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomelle on vientivetoisena taloutena tärkeää, että Eurooppa elpyy mahdollisimman pian.

Elpymisväline on poikkeuksellinen ja väliaikainen keino, jolla vastataan ennakoimattomaan kriisiin. Todennäköisesti taloudelliset seuraukset olisivat jäsenvaltioille vakavammat, jos elpymisväline jätettäisiin toteuttamatta. Mahdollisen velkakriisiin ehkäisy yhdessä jäsenvaltiossa voi olla myös toisen jäsenvaltion etu. Elpymisväline nähdään myös jäsenvaltioiden välisenä solidaarisuuden ilmaisuna, jonka toteuttamatta jättäminen haastaisi unionin yhtenäisyyden ja jopa koko olemassaolon. 

LÄHDE

https://vm.fi/elpymisvaline 

SUOMEN MAKSUT EU:LLE

SUOMEN MAKSUT

EU:LLE

263.

24.7.2020

Alustavan laskelman perusteella Suomen tulot rahoituskehyksestä ovat seitsemän vuoden aikana 11,1 miljardia euroa ja maksut 16,7 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että Suomi maksaa EU:lle 5,6 miljardia euroa enemmän kuin mitä se siltä saa.

Nykyisessä rahoituskehyksessä Suomen tulot ovat 10,9 miljardia euroa ja maksut 16,0 miljardia euroa. Suomen nettomaksuasema pysyisi kutakuinkin ennallaan.

VALTIONEUVOSTON alustavien laskelmien mukaan Suomen suhteelliset nettomaksut Euroopan unionille kasvavat, jos huippukokouksessa saavutettu poliittinen sopu EU:n budjetista ja uudesta elpymisvälineestä toteutuu.

Suomen nettomaksuosuus seitsenvuotisessa rahoituskehyksessä on laskelman mukaan 0,24 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon, kun se edellisellä kaudella oli 0,27 prosenttia. Elpymisvälineessä Suomen maksuosuus on 0,18 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon.

Yhteensä Suomen nettomaksuosuus kasvaa siis 0,27 prosentista 0,42 prosenttiin.

Jäsenvaltio

Uusi nettomaksuasema, sis. elpymisväline (%/bktl)

Muutos (%-yks.)

Jäsenvaltio	Uusi nettomaksuasema, sis. elpymisväline (%/bktl)	Muutos (%-yks.)
Bulgaria	5,24	1,23
Kroatia	4,44	1,38
Liettua	3,67	−0,26
Latvia	3,63	0,13
Kreikka	3,40	1
Romania	3,22	0,66
Unkari	2,86	−0,45
Viro	2,64	−0,53
Puola	2,42	−0,28
Slovakia	2,21	−0,28
Portugali	1,91	0,28
Kypros	1,33	0,60
Tsekki	1,25	−0,34
Slovenia	1,01	−0,10
Malta	0,70	−0,35
Espanja	0,62	0,45
Italia	0,10	0,29
SUOMI	−0,42	−0,15
Ranska	−0,49	−0,18
Irlanti	−0,51	−0,47
Luxemburg	−0,56	−0,30
Belgia	−0,56	−0,12
Ruotsi	−0,58	−0,19
Itävalta	−0,59	−0,24
Hollanti	−0,60	−0,18
Tanska	−0,65	−0,29
Saksa	−0,75	−0,29

Lähde: Valtioneuvoston laskelmat

AVUSTUSPAKETTI MILJARDEJA

VAIHE 1.

BRUTTO              750 

LAINA                  250 33%

AVUSTUS            500 67%

SOPIMUS

BRUTTO              750

LAINA                  360 48%

AVUSTUS            390 52%

Suomen osuus 6,6 miljardia, josta Suomi saa 3,2.

KEHYS 2021-2027

YHTEENSÄ  1.072 miljardia, josta Suomi saa 11,1 ja maksaa 16,7 eli Suomi maksaa 5,6 miljardia.

Lisäksi Suomi sai kirjekuoressa 500 miljoonaa euroa, josta maataloudelle 400 miljoonaa ja maaseudun kehitykseen 100 miljoonaa.

EUROOPAN BRUTTOKANSANTUOTE

EUROOPAN

BRUTTOKANSANTUOTE

262.

23.7.2020

Hätäpaketti ja 7-vuoden raami on julkistettu.

Aloitan tietojen kokoamisen.

Ensimmäisenä on kuva EU-bruttokansantuotteesta.

Kokoluokka selviää grafiikasta ja %osuudet numeroista.

KS KUVA JA SUURENNA SITÄ.