VAALIT KALENTERI

VAALIT

KALENTERI

749.

19.8.2023

YHTEENVETOKUVA TULEVISTA VAALEISTA, KLIKKAA SUUREMMAKSI

PRESIDENTINVAALIT 2018 TILASTOJA

PRESIDENTINVAALIT

2018 TILASTOJA

749.

19.8.2023

KOKOSIN PIENEN AINEISTON

EDELLISISTÄ PRESIDENTINVAALISTA.

NIISTÄ HAHMOTTUU ÄÄNIMÄÄRÄT JA - OSUUDET

KERTAUS ON OPINTOJEN ÄITI. KLIKKAA KUVAT SUURIKSI.

USA:N VAALIT PERUSTUSLAKI

USA:N VAALIT JA

PERUSTUSLAKI 

363.

25.1.2021

Yhdysvaltain perustuslaki on Yhdysvaltain lainsäädännön ylin osa ja siten etusijainen maan muuhun lainsäädäntöön nähden. Laki on myös vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu merkittävän suvereenin valtion perustuslaki. Philadelphiassa kokoontunut perustuslaillinen konventti hyväksyi sen 17. syyskuuta 1787.

Yhdysvaltojen vaalijärjestelmässä on erikoisuuksia, joita

Suomessa on ihmetelty:

Esimerkki:

Perustuslaissa määrätään, että liittovaltion senaattiin valitaan kaksi edustajaa kustakin osavaltiosta (50 osavaltiota). Lakia säädettäessä ei osattu arvata, miten väestökehitys vaikuttaisi poliittisiin voimasuhteisiin. Kun A ja B esimerkiksi tulivat osavaltioiksi, edellisessä oli noin 50.000 asukasta ja jälkimmäisessä 100.000. Perustuslaki antoi kummallekin kaksi senaattoria.

Laki  antaa yhä vieläkin ne samat kaksi senaattoria, vaikka A:ssa on alle miljoona asukasta ja B:ssä lähes 50 miljoonaa. Jos esimerkiksi republikaanien kannatus on nykyään keskittynyt A:n kaltaisiin pieniin osavaltioihin, niiden äänestäjillä on vaaleista toiseen suhteettoman suuri valta.

Lisäksi perustuslaki määrää, että presidentinvaaleissa osavaltioilla on yhtä monta valitsijamiestä kuin niillä on yhteensä edustajia kongressin edustajainhuoneessa (435) ja senaatissa (100) eli 535 yhteensä. 

Tämä tarkoittaa, että pienimmilläkin osavaltioilla on aina vähintään kolme valitsijamiestä, koska senaattoreita on kaksi ja edustajainhuoneessa minimi on yksi. Näin sama vallan epätasapaino ulottuu myös presidentin valitsemiseen.

Yhdysvalloissa (kuten myös Britanniassa) on myös enemmistövaalitapa, jossa vaalipiiristä valitaan kerrallaan vain yksi edustaja ja kullakin puolueella on siten vain yksi ehdokas. Tämä johtaa kaksipuoluejärjestelmään.

Kaksipuoluejärjestelmä johtaa politiikassa polarisaatioon eli on kaksi napaa, jotka hylkivät toisiaan.