AHKERIEN KUNTALAISTEN VEROT NOUSEVAT

AHKERIEN KUNTALAISTEN 

VEROT NOUSEVAT

Parhaillaan eduskunnassa keskustellaan valtion

budjetista ja jopa kiistellään verojen ja veroluonteisten 

maksujen määrästä.  Milloin siellä käsitellään

kuntaveroa ja sen korotuksen vaikutusta ostovoimaan, 

suomalaisten eriarvoisuutta em. veron

suhteen sekä kuntarakennetta - vai jättääkö valtio

kunnat oman onnensa nojaan?

Tänä vuonna puolen miljoonan kuntalaisen 

verot nousevat kun 46 kuntaa teki 

korotuksen. Nyt on ilmoitettu ennakkotietona, 

että noin sata kuntaa korottaa veroa ensi vuonna ja

korotusvaikutus kuntalaisten määrään on sen 

mukainen. Kriisikuntakriteeristön raja-arvo

lähestyy suurella osalla kuntia.

Perustuslaki turvaa kunnan 

olemassaolon, mutta  hinnan maksaa kuntalainen. 

Tilastokeskuksen tietojen mukaan keskituloinen

 pariskunta maksaa korkeimman verokannan

 kunnassa veroja lähes 5.000 euroa vuodessa 

enemmän. Lisäksi korkea verotaso ei takaa 

julkisten palvelujen laatua ja saatavuutta.

Nyt syksyllä siis kaavaillaan sataan kuntaan 

veronkorotusta ja pari sataa kuntaa, n. 70 %

tekee tappiota. Joko nyt ahkerat suomalaiset 

kuntalaiset heräävät kysymään raskaan 

kuntarakenteen perään kun sen ylläpito osuu 

omaan lompakkoon entistä enemmän eli vähentää 

ostovoimaa. 

SUURET KAUPUNGIT BUDJETTILOBBAREINA

SUURET KAUPUNGIT

BUDJETTILOBBAREINA

Joka vuosi Keski-Suomessa jännitetään saadaanko

valtion budjetista rahaa teiden ja raiteiden

parantamiseen.

Melkein joka vuosi on tullut pettymys. Rahat menevät

niille paikkakunnille, joilla on vahvat ministerit.

Meillä Keski-Suomessa ei ole ollut oikeastaan koskaan

”herralykkyä”.

Mm. Jyväskylä-Tampere ratavälin päätökset olisi

pitänyt saada aikanaan -  pari-kolmekymmentä vuotta sitten.

Nyt se on myöhäistä.

Kirjoitin vuoden 2019 budjetista mielipidekirjoituksen

Keskisuomalaiseen, jonka lehti ystävällisesti

julkaisi.

KIRJOITUS ALLA

******************************************************************

Mielipidekirjoitus 14.08.2018 

Kevään aikana on ollut havaittavissa, että Helsinki, Turku ja Tampere 

ovat aktivoituneet ja vetävät pienempiä kaupunkeja perässään

kuin pässiä narussa.

Valtion budjetin käsittely vuodelle 2019 on alkamassa. On 

mielenkiintoista seurata, onko em. alueiden budjettilobbaus 

yhtä aktiivista ja tehokasta kuin niiden esiintyminen 

kaupungistumisen esikuvana. 

Kuinka paljon Helsinki- Tampere-Turku - kolmio saa määrärahoja 

maa-, raide- j a ilmaliikenteen kehittämiseen ja muuhun infraan?

Mikä on muiden alueiden osuus? Saako Oulun seutu ja 

Lappi jonkun lohdutuspalkinnon tänäkin vuonna? 

Jaksaako Savo-Karjala ponnistaa entiseen malliin? 

Mikä on Keski-Suomen osa?

Kun puhutaan alueiden vetovoimatekijöistä, niin 

infra on se pohja, jolle elinkeinoelämä, 

työpaikat ja asuminen perustuu. 

Budjetti antaa suuntaa tulevasta.