HIPPOS-HANKE TALOUSTAANTUMA TULOSSA?

Hippos-hanke taloustaantuma

tulossa?

Toukokuun loppupuolella kirjoitin Hippos 2020

hankkeen yhteydessä riskeistä.

Nyt ne alkavat raelisoitua 25.10.2018

Rakennusalalta tippuu negatiivisia uutisia harva se päivä. 

YIT,SRV,Lehto Group, Consti

Yhtiö toisensa perään ilmoittaa tuloksensa heikkenevän, ja 

moni projekti on suurissa vaikeuksissa.

Alla kirjoitus toukokuussa.

Kun riskeistä puhutaan niin voi kysyä: mikä on 

suunnitelman  makrotalouden näkymä.

Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa.  

On huomattava, että seuraavan laskusuhdanteen

ennakoidaan alkavan jo vuonna 2020 ja sen neljännellä

kvartaalilla.  Yleensä rakentaminen ja tilojen kysyntä

reagoi suhdanteen laskuun jopa nopeammin.  

Miten  ennakoitu taantuma  tulee vaikuttamaan hankkeen 

rakentamiseen, vaiheistukseen ja rahoitukseen? 

Toivotaan hankkeelle menestystä ja jäädään

odottamaan mikä on investorien näkemys projektin

aikataulutukseen ja laajuuteen.  

Kaupungin tahtotila on nyt selvillä.

MIKSI JYVÄSKYLÄN ENERGIAYHTIÖ OTTAA YRITYKAUPPARISKEJÄ?

MIKSI JYVÄSKYLÄN 

ENERGIAYHTIÖ  OTTAA 

YRITYSKAUPPARISKEJÄ?

Jyväskylän kaupungin energiayhtiö haluaa 

laajentaa toimintansa koskemaan koko 

Keski-Suomea. (KSML 8.10.)

Haluavatko Jyväskylän veronmaksajat

edullista vettä ja energiaa vai sitä, että 

energiayhtiö hoitaa muiden kuntien 

palveluja?  Eikö oman kaupungin hintatason

saaminen siedettävälle tasolle ole riittävä 

haaste yhtiön johdolle ja hallitukselle?

Sanotaan, että 70 prosenttia yritys- ja

liiketoimintakaupoista epäonnistuu. Miksi siis

kaupungin tytäryhtiö aloittaa tietoisen 

riskinoton?  

Kaupunginhallituksen alaisena toimii 

konsernijaos, jonka tehtävänä on 

omistajaohjaus. Onko sen esityslistalla jo ollut 

energiayhtiön laajentumis-strategia? 

Mikä on valtuutettujen kanta?

Tätä kysyvät  monet kalliita vesi- ja sähkölaskuja 

maksavat  kaupunkilaiset, jotka toimivat

energiayhtiön takuumiehinä myös näissä 

yrityskaupoissa.

LYHYET PALSTAN PALUTETTA

LYHYET PALSTAN 
PALAUTETTA

Sanomalehti Keskisuomalaisen

palstoilla on mielipidekirjoitukset

huomioitu.

 Ks kuva.

Kansan käsitys:

Kaupunkien toiminnassa on

huomattava, että kun on virkamiehet

eivät ole penaalin terävimpiä kyniä

ja luottamusmiehet osaamattomia niin

jälki on sen mukaista.

KAKSI KIRJOITUSTA KSML MIELIPIDESIVULLA SAMAAN AIKAAN

Kaksi kirjoitusta KSML

mielipidesivulla samaan

aikaan

6.10.2018

Keskisuomalainen-lehti on nähnyt

aiheelliseksi julkaista kaksi kirjoitusta

samalla viikolla mielipidesivuillaan.

Kirjoitukset: 

Uskottavuus taas kovilla ja

Tuleeko Kirkkopuiston parkkihallista

lopulta katakombi.

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Uskottavuus-taas-kovilla/1265808

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Tuleeko-Kirkkopuiston-parkkihallista-lopulta-katakombi/1264454

Ks. kuva.

Olen tietysti otettu tästä.

Jatkan kirjoittelua. — aina 

kun aihetta ilmaantuu.

JYVÄSKYLÄN KIRKKOPUISTON TUHOAJA ILMOITTAUTUI

Jyväskylän Kirkkopuiston 

tuhoaja ilmoittautui

Näin raväkästi kirjoitti Ahti Vielma Keskisuomalaisessa

5.10.2018.

Hän haastoi kaupunginjohtaja Timo Koiviston

reippaalla kirjoituksellaan.

Teksti alla olevassa linkissä, kopioi se Googleen ja lue.....

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Jyväskylän-Kirkkopuiston-tuhoaja-ilmoittautui/1265809

Aika näyttää kuinka tässä käy.

KIRKKKPUISTON PARKKITALO PUHUTUTTAA

KIRKKOPUISTON PARKKITALO

PUHUTTAA

Jyväskylän kaupungijohtaja Timo Koivisto

Kirjoitti Keskisuomalaisen mielipidepalstalla

Kirkkopuiston parkkihallista:

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/P-Paraati-vahvistaa-Jyväskylän-keskustan-elinvoimaa/1264458

Mielenkiintoiseksi tämän kirjoituksen tekee se, että

se kohdistuu pääosin henkilöön - Ahti Vielmaan.

Minä olisin kaivannut tietoja ja etenkin euroja.

Mikä on siis keskustan  elinvoiman kasvattamisen hinta? 

Mitä synergiaetua hanke tuo?  Kuka synergiaedun

on arvioinut?

Mikä on siis Kirkkopuiston parkkiluolan investoinnin 

kokonaismäärä,  investoinnin kuoletusaika ja mikä 

on koko hankeen elinkaaren arvioitu tulos sekä sijoitetun 

pääoman tuottoprosentti. Tähän lisätään sitten

synergiaedut.

Toivon, että kaupungin tiedotus

julkistaa em. tiedot viipymättä tällä

palstalla tai ainakin nettilinkin urlin.

Summa summarum: jo vuosikymmeniä

ns. Valtiontalo-projektia on hoidettu

täysin ala-arvoisesti luottamus- ja virkamiesten

toimesta. On peiliin katsomisen paikka kaikilla

osallisilla.

TULEEKO KIRKKOPUISTON PARKKITALOSTA AIKANAA KATAKOMBI?

TULEEKO KIRKKOPUISTON 

PARKKITALOSTA AIKANAAN 

KATAKOMBI?

Jyväskylässä käydään tällä hetkellä

osin tunteikasta keskustelua parkkitaloista.

Nyt on esillä Kirkkopuiston suunnitelma.

Tuntuu omituiselta, että muutama vuosi

sitten kaupungilla oli tavoitteena

häätää kaikki yksityisautoilu pois

keskustasta ja nyt parkkitalot tuntuvat

olevan keskeinen kehityskohde.

Parkkitalo rakennetaan vaikka kirkon alle.

Rakennuksia ja rakennelmia tehdään

ajatellen kymmenien vuosien käyttöikää.

Tälle aikajaksolle on ennustettu

autoilun radikaalia muutosta.

On visioitu, että yksityisautoilu

lähes loppuu ja autot kulkevat yhteiskäytössä ja

jopa ilman kuljettajaa. Uskokoon ken tahtoo.  

Jyväskylässä ei ilmeisesti tähän uskota edes

ympäristöaktiivien leirissä.

Jos kuitenkin ennuste toteutuu vaikka

puolittain, niin miten tämä on huomioitu

parkkiyhtiön suunnitelmissa?  Tehdäänkö

kirkon alle rakennetusta parkkihallista

aikanaan katakombi?

Sanomalehti Keskisuomalainen julkisti
kirjoituksen 2.10.2018

MENEEKÖ EDUSKUNTA TUULIAJOLLE - TAAS?

MENEEKÖ EDUSKUNTA 

TUULIAJOLLE - TAAS?

Eduskunnan toiminta ennen viime vaaleja 

muistutti lähinnä murrosikäisten koululaisten

käytöstä ennen kesälomille pääsyä.

Kansanedustajat äänestivät jopa

omia esityksiään vastaan.

Sama näyttää tapahtuvan neljän vuoden päästä 

uudelleen. Erona on vain se, että

vastuuton toiminta käynnistyi nyt aikaisemmin.

Esimerkiksi eduskunnan kyselytunnin katselu 

on yhtä piinaa.  

Jos nyt julkisen sektorin rakenneuudistukset

jäävät tekemättä, tiedustelulait eivät toteudu

ja ulkomaalaisten maa-alueiden hankintaa

ei rajoiteta, niin  eduskunnan uskottavuus

on kovasti koetteilla.  

Milloin eduskunnasta löytyy järkevien ihmisten 

blokki yli puoluerajojen ja se  toimii maan parhaaksi?

Joko  ensi vaalien jälkeen?

Sanomalehti Keskisuomalainen julkisti 
kirjoituksen 5.10.2018

MITEN JALKAUTUU VIHREÄT ENERGIA-AATTEET KUNTATASOLLE

MITEN JALKAUTUU VIHREÄT 

ENERGIA-AATTEET 

KUNTATASOLLE?

Kuuman kesän jälkeen ilmastonmuutos tuntuu 

olevan politiikassa päivän sana. Vihreät ovat 

kertoneet, että seuraavat vaalit ovat ilmastovaalit. 

Kaupungit on merkitty saastuttajien ja syyllisten

pitkään listaan. 

Miten tämä poliittinen  julistus kytketään  

lähivuosina käytännön toiminnaksi kunnissa -

esimerkiksi Jyväskylässä?  Miten nykyiseen

energiapolitiikkaan vaadittavat muutokset

heijastuvat tänne? 

Silloin kun koko planeetan ilmastonmuutoksen 

torjunta ja sen vaikutus kuntaveroprosenttiin

kohtaavat - alkaa arkirealismi hahmottua ja

herää kysymyksiä.

Mikä on kuntakohtainen teknis-taloudellinen 

suunnitelma haaveen toteuttamiseksi?  Mikä 

vaikutus sillä on kuntien taseeseen ja tulokseen? 

Mitkä ovat kuntien veroprosentit sen jälkeen kun 

vaaditut ilmastoteesit on viety kuntatasolle ?  

Kuntalaiset kyllä ymmärtävät  euroja, watteja ja  

päästötonneja - puhetta tähän maailmaan mahtuu.

TOUKO AALTI SAIRASLOMALLE

VIHREIDEN PUHEENJOHTAJA 

TOUKO AALTO SAIRAS-LOMALLE

Tänään 13.9.2018 aamupäivällä julkistin jutun Vihreiden 

puheenjohtajan tilanteesta.

Klo 17 julkistettiin, että hän siirtyy sairaslomalle.

Jo pitkään Aalto on käynyt ylikierroksilla ja

sen on moni tajunnut.

Ikavä tapaus, mutta se että ennakoin puheenjohtajan

vaihtumista tullee tapahtumaan.

Toivotaan, että Aalto tervehtyy ja palaa tehtäviin, joihin

hänellä riittää kapasiteetti.

VIHREIDEN ENERGIA-AATTEET: CASE JYVÄSKYLÄ

VIHREIDEN ENERGIA-AATTEET: 

CASE JYVÄSKYLÄ

Touko Aalto mellastaa epätoivon vallassa ja

moittii kaikkia muita ilmastopolitiikan

laiminlyönnistä.

Hän toistaa samaa mantraa jatkuvasti. Ilmeisesti

paniikissa.  Mitään konkreettista ei ole.

Vihreillä alkaa keväällä puheenjohtajan vaihtoviikot.

Emma Kari on jo aloittanut Ville Niinistön tukemana

kampanjan.

Miten käy Touko Aallon oppien paikallispolitiikassa?

Siitä kirjoitus alla:

Ilmastonmuutos tuntuu olevan politiikassa

päivän sana.  Vihreiden puoluejohtaja Touko Aalto

on kertonut, että seuraavat vaalit ovat ilmastovaalit.

Miten tämä poliittinen julistus kytketään 

lähivuosina käytännön toiminnaksi Jyväskylässä?

Aalto on kaupunginvaltuuston jäsen, joten hän on

varmaan siis miettinyt, miten  Jyväskylä hoitaa jatkossa 

näitä vihreitä teesejä soveltavan energiahuollon? 

Me kaupunkilaiset jäämme mielenkiinnolla odottamaan

vihreän valtuustoryhmän energiapoliittista toiminta-ja 

taloussuunnitelmaa, täytyyhän Aallon soveltaa oppejaan 

myös käytännössä. Mikä vaikutus sunnitelmalla on  

energiayhtiön ja koko  kaupunkikonsernin taseeseen  

ja tulokseen?

Esityksen  voi julkistaa seuraavan talousarvion yhteydessä. 

Kaupungin taloudessa eurot, watit ja päästötonnit ovat 

tässä asiassa oleellisia - puhetta maailmaan mahtuu. 

BUDJETTIRIIHI ON TEATTERIA

Budjettiriihi on teatteria

Siltarumpupolitiikkaa - näinhän budjettiriihen

päätöksiä on joskus kutsuttu.

Silloin kun valtion budjetin loppusumma 55

miljardia euroa ja budjettiriihessä puhutaan

miljoonista niin näihän se on.

Tuntuu siltä, että osa kansanedustajistakaan ei

erota miljoonaa ja miljardia toisistaan.

Se on surullista, mutta vaaleilla heidät on

valittu ja demokratia on puhunut.

Keskisuomalainen julkisti ystävällisesti

kirjoitukseni aiheesta 2.9.2018.

Alla kirjoitus.

**********************************************************************

Taas oli budjettiriihi kuumana. Hallitus selvitti taloustilanteen 

haastavuutta ja oppositiopuolueet varjobudjettejaan.

Tosiasiassa valtion budjetin määrärahat pohjautuvat valtaosin 

lakisääteisiin menoihin. Olennaista määrärahoissa on olla hereillä, 

kun lakeja säädetään.

Vaikka budjettiriihi lämmitetään kuinka kuumaksi, sen 

merkitys on siis pieni kokonaistalouden kannalta.

Kaikesta huolimatta eduskunta on taas budjettikuumeessa, 

jota kestää pitkälle syksyyn. Lääkettä siihen ei ole ja vaalit 

vielä pahentavat tautia.

Lisääkö tämä politiikan uskottavuutta? Ei.

SUOMI PELINAPPULANA

SUOMI PELINAPPULANA

Viestinnän professori Anu Kantola kirjoitti Hesarissa

erinomaisen analyysin tämän hetkisestä maailman

poliittisesta tilanteesta. 

Hyvä yhteenveto/lainaus loppuyhteenvedosta.

”Suomessa onkin aika totutella olemaan yksi pelinappula 

suuressa pelissä. Viime viikolla Putin, tällä viikolla 

Macron, jonka huomenna keskiviikkona alkavalla 

valtiovierailulla ehkä selviää, mitä hänellä on 

mielessään Suomen varalle”

Kirjoittaja on viestinnän professori Helsingin 

yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Lue koko kirjoitus  tästä linkistä:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005805624.html

Tai lue se valokuvasta.

VAALIBUDJETTIKUUME EDUSKUNNASSA NOUSEE

VAALIBUDJETTIKUUME 

EDUSKUNNASSA NOUSEE

Vuosikymmeniä on kokoonnuttu budjettiriiheen

ja taas se on ollut kuumana. Hallitus selvittää 

taloustilanteen haastavuutta ja oppositiopuolueet 

hääräävät varjobudjettiensa kanssa. 

Tosiasia on se, että valtion budjetin

määrärahat pohjautuvat valtaosin lakisääteisiin

menoihin.  Olennaista määrärahojen suhteen

on olla hereillä kun lakeja säädetään.

Vaikka budjettiriihi lämmitetään kuinka 

tulikuumaksi niin sen merkitys on siis pieni 

kokonaistalouden kannalta. 

Kaikesta huolimatta, eduskunta on 

taas budjettikuumeessa ja se kestää pitkälle 

syksyyn.  Lääkettä siihen ei ole

ja vaalit vielä pahentaa tautia. Lisääkö

tämä politiikan uskottavuutta - ei.

SUURET KAUPUNGIT BUDJETTILOBBAREINA

SUURET KAUPUNGIT

BUDJETTILOBBAREINA

Joka vuosi Keski-Suomessa jännitetään saadaanko

valtion budjetista rahaa teiden ja raiteiden

parantamiseen.

Melkein joka vuosi on tullut pettymys. Rahat menevät

niille paikkakunnille, joilla on vahvat ministerit.

Meillä Keski-Suomessa ei ole ollut oikeastaan koskaan

”herralykkyä”.

Mm. Jyväskylä-Tampere ratavälin päätökset olisi

pitänyt saada aikanaan -  pari-kolmekymmentä vuotta sitten.

Nyt se on myöhäistä.

Kirjoitin vuoden 2019 budjetista mielipidekirjoituksen

Keskisuomalaiseen, jonka lehti ystävällisesti

julkaisi.

KIRJOITUS ALLA

******************************************************************

Mielipidekirjoitus 14.08.2018 

Kevään aikana on ollut havaittavissa, että Helsinki, Turku ja Tampere 

ovat aktivoituneet ja vetävät pienempiä kaupunkeja perässään

kuin pässiä narussa.

Valtion budjetin käsittely vuodelle 2019 on alkamassa. On 

mielenkiintoista seurata, onko em. alueiden budjettilobbaus 

yhtä aktiivista ja tehokasta kuin niiden esiintyminen 

kaupungistumisen esikuvana. 

Kuinka paljon Helsinki- Tampere-Turku - kolmio saa määrärahoja 

maa-, raide- j a ilmaliikenteen kehittämiseen ja muuhun infraan?

Mikä on muiden alueiden osuus? Saako Oulun seutu ja 

Lappi jonkun lohdutuspalkinnon tänäkin vuonna? 

Jaksaako Savo-Karjala ponnistaa entiseen malliin? 

Mikä on Keski-Suomen osa?

Kun puhutaan alueiden vetovoimatekijöistä, niin 

infra on se pohja, jolle elinkeinoelämä, 

työpaikat ja asuminen perustuu. 

Budjetti antaa suuntaa tulevasta.

TALOUSLUKUTAITOA EDUSKUNTAAN

TALOUSLUKUTAITOA
EDUSKUNTAAN

Jätin alla olevasta kirjoituksesta pois sen että ylivelkaantuminen,

korkojen nousu ja asuntojen hintojen voimakas lasku 

yhdistelmänä voinee siis johtaa kansantalouden kriisiin.

Kulutusluottojen pakkoperintä voi olla myös edessä.

Tällainen kiinteistö-, asuntoriskin realisoituminen 

on meille tuttu 1990 alussa ja kymmenen vuotta sitten 

Yhdysvalloissa ja Irlannissa.

Jos vielä globaali talous sakkaa 2020 loppupuolella 

niin soppa on valmis.

Aika näyttää mikä vaikutus bruttokansantuotteen

kehitykseen on kun kotitalouksien velkavetoapu 

aikanaan loppuu.

HUOMAA MYÖS HESARIN ARTIKKELI, JOSSA
SUOMEN PANKIN PÄÄJOHTAJA OLLI REHN
TUO ESILLE KAKSI SUOMEN TALOUSONGELMAA:
PIKAVIPIT JA ASUNTOJEN VELKAVIPURAHOITUS.
KS. VALOKUVA ALIMPANA

Alla kirjoitus:

Suomen Pankin mukaan kansalle tarvitaan lisää valistusta 

ja talouslukutaitoa (julkaisu Talouslukutaito 2020-luvulla). 

Mielestäni talouslukutaitoa olisi tarvittu muutama vuosi 

sitten eduskunnassa.

Suomeen on muodostunut kotitalouksien velkapommi 

samaan aikaan kun eduskunta on keskittynyt riitelemään 

sote-uudistuksesta yli 10 vuoden ajan. Maksuhäiriötä on 

kasaantunut samoille henkilöille ja heitä on lähes 400 000. 

Kaikkiaan luottoja kotitalouksille on nyt jo 130 miljardia 

euroa eli yli tuplaten Suomen vuosibudjetti.

Nykyinen pankkisektori on lainakaton muodossa osa 

rahoitusjärjestelmän ja kansantalouden vakautta, mutta 

ongelmaksi ovat tulleet ns. pikavippifirmat ja rakennusliikkeiden 

asuntojen velkavipukauppa. Suomi tarvitsee ns. positiivisen 

luottorekisterin, johon henkilön kaikki lainat yhdistellään. 

Se, ollaanko jo myöhässä, selviää parissa vuodessa. 

Paisunut velkamäärä voi sisältää seuraavan 

talouskatastrofin ainekset.

PATOLOGINEN VALEHTELIJA JA SUURRIKOLLINEN KOHTASIVAT

PATOLOGINEN VALEHTELIJA JA SUUR-RIKOLLINEN

KOHTASIVAT

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa sanaili 

muistaakseni näin räväkästi Ylen ohjelmassa Suomessa 

tapahtunutta  Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien 

kohtaamista 16.7.2018.

Etu Suomen kannalta tapaamisen suhteen on se, että

nyt tiedämme, että em. maihin ei voi luottaa.

Molemman päämiehet valehtelivat sujuvasti

yhteen ääneen koko maailman edessä.

Mainilan laukaukset on syytä pitää mielessä

entistä paremmin.  Mikään ei ole muuttunut

niistä ajoista.

SUOMEN VELKAPOMMI TIKITTÄÄ- SOTESTA VAIN RIIDELLÄÄN?

SUOMEN VELKAPOMMI TIKITTÄÄ - 

SOTESTA VAIN RIIDELLÄÄN

Suomessa maksuhäiriöt ovat kasaantuneet

samoille henkilöille ja heitä 

on lähes 400.000. Suomen Pankin mukaan

kansalle tarvitaan lisää valistusta ja talouslukutaitoa.

Mielestäni  talouslukutaitoa olisi tarvittu muutama 

vuosi sitten eduskunnassa, jotta olisi

osattu varautua kotitalouksien velkaantumiseen

tarpeellisen lainsäädännön muodossa.

Suomeen tarvitaan viipymättä luottorekisteri,

johon kaikki velallisten luotot yhdistetään.

Pankkisektorin ulkoisten toimioiden antamien 

kulutusluottojen määrä ja rakennusliikkeiden 

asuntojen vakuudeton  velkavipukauppa on jo 

paisunut huolestuttavalle tasolle. Em. luottojen

tarkkaa kokonaismäärää ei taida tietää kukaan.

Kaikki rekisteröitävät luotot kotitalouksille on 

nyt jo yli 100 miljardia euroa eli tuplaten 

Suomen vuosibudjetti. 

Nyt siis  valtionvarainministeriössä ja  

oikeusministeriössä pohditaan lakisääteisiä 

mahdollisuuksia luottorekisterin suhteen ja 

Suomen Pankissa ja  Finanssivalvonnassa 

tehdään talousohjeita. 

Se, ollaanko jo myöhässä, selviää muutamassa

vuodessa. Paisunut velkamäärä sisältää

seuraavan talouskatastrofin ainekset.

Sitä ei aiheuta globaali talous, vaan se kehiteltiin

aivan itse - eduskunnan riidellessä sote-asioista.  

KELAN JÄLJET PELOTTAVAT

KELAN JÄLJET
PELOTTAVAT

Kelan toiminta soten tietojärjestelmä ja verkkopalvelujen

on herättänyt paljon keskustelua.

Mielestäni Kelan osaamista on liioiteltu runsaasti.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltosella tuntuu olevan

ylioptimistinen käsitys osaamisen tasosta tai

hän ei ymmärrä miten laaja ja integroitu

järjestelmäkokonaisuus on kyseessä.

On jopa esitetty ajatuksia, että Kela olisi soten keskeinen

toimija.  Mm. professori Neittaanmäki on julkisuudessa

ylistänyt osaamista.

Se, että Kela ylläpitää ja kehittää esimerkiksi Kanta-järjestelmää

ei riitä.

Varsinaista operatiivisten järjestelmien osaamista

ei laitoksella ilmeisesti ole.

Kirjoitin asiasta Keskisuomalaisen mielipidepalstalla

ja kirjoitus on alla.

Mielipidekirjoitus 10.07.2018  

Miten kävikään, kun toimeentulotukitehtävät siirrettiin 

kunnilta Kelaan.  Palvelut olivat kuukausia sekaisin. Nyt 

Kela on kilpailuttanut taksikyytien järjestelyt ja huonolla 

menestyksellä.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo, että 

”Kela voi auttaa sote-uudistuksessa”. Apu koskisi

 ilmeisesti verkkopalveluja ja tietojärjestelmiä. 

Jäljet pelottavat. ”Avunanto” toimeentulotuki- ja 

taksiasioissa ei ole hyvä referenssi.

Toivottavasti tämä ”apu” kohdistuu siihen, että 

Kela avaa tarpeelliset liittymät omiin järjestelmiinsä 

soten operatiivisten järjestelmien rakentajille ja 

osaajille – ja pysyy siinä roolissa.

Maa ei kaipaa lehtiin otsikoita ”Kela sotki Suomen 

sote-palvelut”. Käytännön prosessien tuntemus on 

pettänyt kahdessa esimerkkitapauksessa, ja ne ovat 

pieniä projekteja. Ei kahta ilman kolmatta ja 

suutari pysyköön lestissään, sanovat vanhat sanonnat.

Kari Halttunen

Jyväskylä