sunnuntai 23. elokuuta 2020

ANTTI RINNE SANOI:SDP:VALLANHIMOISET PIKKUPELIT HAUDATTAVA

ANTTI RINNE SANOI:

SDP:N VALLANHIMOISET

PIKKUPELIT 

HAUDATTAVA

276.

23.8.2020


– Toivon, että tämän puoluekokouksen myötä vallanhimoiset pikkupelit haudataan lopullisesti, vaati Rinne Tampereella 22.8.2020 Tampereen puoluekokouksessa.


Rinteen mielestä kulloinkin puolueessa vastuussa olevien kampittaminen ei ole kunniaksi eikä se johda menestykseen. Hän kuitenkin myönsi, että edistyksellinen poliittinen liike silloin tällöin riiteleekin politiikan suunnasta.


Kaikki muistanevat hyvin sen kun Antti Rinne - ay-liikkeen avulla  pelasi puolitoista vuotta  Jutta Urpilaista vastaan . Tiukan kisan voittaja oli lopulta 9.6.2014 Antti Rinne. Kisa oli äärimmäisen tiukka: Rinne sai 257 ääntä ja Urpilainen 243. Erotus oli siis vain 14 ääntä. Taustavoimiin eräiden tietojen mukaan kuuluivat Sanna Marin ja Krista Kiuru.


  • Älä koskaan laita verkkosukkia valokuviin! neuvoi Jutta Urpilainen.


Silloin oli kysymyksessä isot pelit ja nekin demarit osaa.


Nyt pelataan taustalla pieniä pelejä koko ajan. Mm. Antti Lindtmanista on haluttu päästä eroon.  Aika näyttää - Krista Kiurun sanotaan johtavan Antin savustamista pois vastuupaikoilta.


Moni ihmettelee, kun Krista Kiuru mellastaa kuin sika vatukossa. Huhujen mukaan se johtuu siitä, että viime joulukuussa kun SDP äänesti Antti Rinteelle seuraajaa, Kiuru oli tärkeä henkilö kännyttämässä ”porukkaa” Marinin puolelle.


Sirpa Paatero komennettiin äänestämään sairaslomalta Kiurun toimesta. Paatero tuli paikalle ja äänesti ilmeisesti ”oikein” ja samalla palasi taas ministeriksi.


Sanna Marin sai 32 ääntä ja Antti Lindtman 29. 


Sanotaan, että Marin on Kiurun ”taskussa” - tiedä häntä.


tiistai 18. elokuuta 2020

VALTION TALOUSARVIO 2021

VALTION TALOUSARVIO

VUODELLE 2021

275.

15.8.2020


VM ehdottaa ensi vuoden määrärahoiksi 61,6 miljardia euroa

(57,7 Me 2020). 


2021 61,6 miljardia

2020 57,7 varsinainen

2020 67,3 sis. lisätalousarviot



Budjettiehdotus ensi vuodelle on seitsemän miljardia euroa alijäämäinen.


Tämän vuoden tulojen ja menojen alijäämä on noin 18,9 miljardia euroa.


Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 132 miljardiin euroon. Velka-arvio 2020 119 Me vuonna 2019 106.


Kehitys siis


2019 105 miljardia

2020 119

2021 132


Uusi työllisyystavoite, joka on korkeampi kuin hallituksen aiemmin asettama tavoite 60 000 uutta työllistä vuoden 2023 loppuun mennessä.


Ensi vuonna alkoholiveroa korotetaan 50 miljoonaa euroa, ja myös tupakkaveroa korotetaan 50 miljoonaa euroa. Asiasta linjattiin jo hallitusohjelmassa.


Ansiotuloverotus pysyy käytännössä ennallaan.

Liikenteen työsuhde-etujen verotukseen tehdään maltilliset kevennykset. Arvonlisäveron alaraja korotetaan 15 000 euroon, minkä tavoitteena on edistää pienyrittäjyyttä.

Kiinteistöverouudistus lykkääntyy, ja tulee voimaan vasta vuoden 2023 verotuksessa.


Viennin kilpailukykyä aiotaan vahvistaa muun muassa alentamalla ensi vuoden alusta alkaen teollisuuden sähkövero EU:n minimitasolle sekä jatkamalla väylämaksujen puolitusta.


Ensi vuoden budjetin käsittely etenee niin, että torstaina VM:n esitys vuoden 2021 talousarvioksi julkaistaan verkossa. Hallitus käy 25. elokuuta neuvottelun ministeriöiden vastineiden pohjalta, ja 14.-15. syyskuuta on hallituksen varsinainen budjettiriihi. Talousarvioesitystä käsitellään valtioneuvostossa 5. lokakuuta, ja budjetti julkaistaan silloin VM:n verkkosivuilla.



JYVÄSKYLÄN TILANNEKUVAN OLTAVA OIKEA

Tilannekuvan oltava oikea

274.

18.8.2020


TÄMÄ KIRJOITUKSENI JULKAISTIIN TÄNÄÄN

SANOMALEHTI KESKISUOMALAISESSA


ALLA OLEVASSA OSOITTEESSA ON ITSE HAASTATTELU JOTA ARVIOIN.

VOIT ITSE TODETA MITÄ HANNU KANTONEN LAUSUU. MELKOISTA HÖLYNPÖLYÄ.



https://www.ksml.fi/kotimaa/Jyväskylän-uusi-kiinteistöjohtaja-varoittaa-muiden-taloinvestointien-lykkäyksistä-jos-Hippoksen-suurhanke-kaatuu/1589753


COPY-PAISTAA OSOITE GOOGLEEN


Mielipidekirjoitus 18.08.2020 02:02


Jyväskylän uusi kiinteistöjohtaja Hannu Kantonen varoittaa muiden taloinvestointien lykkäyksistä, jos Hippoksen suurhanke kaatuu. (KSML 5.8.). Perusteena mainitaan vanhojen liikuntarakennusten korjaus.


Hän ja kaupunkilaiset löytävät vastauksen ongelmaan kaupungin vuoden 2020 talousarvion sivuilta 159 ja 160. Hippos-hankkeelle on varattu ”Hippos-Yhtiön” pääomittamiseen 25 miljoonaa euroa.


Jos rahoittajaa ei saada, niin suoritetaan osakkeille ns. uudelleenbudjetointi vaikka taloinvestointeihin, minkä valtuusto vahvistaa. Näin normaalit n. 30 milj. euron vuosi-investoinnit voidaan tehdä ja investointien kokonaismäärä n. 95 milj. pysyy entisellään.


Kiinteistöjohtaja toteaa myös, että ”laskennallisesti katsottuna kaupungilla on edelleen varaa velkaantua jonkin verran”. Näinhän ei ole, koska kaupunkikonsernin velkamäärä ylittää tarkastuslautakunnan mukaan jo nyt kriisikuntarajan.


Koska ajat heikkenevät, täytyy kaupungin johdon pystyä antamaan oikea tilannekuva.


Kari Halttunen

**************************************************************************

Miten Jyväskylän Kunnantalolla suhtaudutaan 

kaupunkilaisen tietopyyntöön ja ilmeisesti 

kaupunkilaiseen yleensä. Alla siis esimerkki.


KYSYMYKSEEN EI VAIVAUDUTA VASTAAMAAN ???!!!!!


Tervehdys


Hippos 2020-kysymys.


Miten Hippos 2020 hanke on käsitelty Jyväskylän kaupungin talousarviossa 2020-2024?


Euromäärä suunnittelujaksolle?

Mikä on taseen omaisuusryhmä?

Kohdistuuko hanke liikelaitokselle/mille?, tai yhteisiin investointeihin?

Tulot?


Kiitos nopeasta vastauksesta jo etukäteen.


Kari Halttunen

Jyväskylä



Vastaus palautteeseesi:

Tervehdys,


Hippoksen löydät täältä kaupungin talousarviosta: https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/atoms/files/jyvaskylan-kaupungin-talousarvio_2020.pdf


**********************************************************


HUOMATTAVA, ETTÄ DOKUMENTTI ON LÄHES 200 SIVUA!!









perjantai 14. elokuuta 2020

HIPPOS 2020 RAHOITUS

HIPPOS 2020 RAHOITUS

273.

14.8.2020

*************************************************

HIPPOS - KORJAUSRAHAT LÖYTYIVÄT!!!


”Löysin” rahat Hippos-korjaukseen - jos INVESTORIT

eivät usko hankkeeseen ja hanke ei toteudu.


MINULLA EI OLE HIPPOSHANKETTA VASTAAN MITÄÄN - JOS 30 MILJOONALLA SAADAA 300 

MILJOONAN KOKONAISUUS. 


HALUAN VAIN, ETTÄ FAKTAT ON OIKEIN.


KIRJOITUS OIKAISEE KANTOSEN 

VÄÄRINKÄSITYKSIÄ


- NE OVAT VALITETTAVASTI LEVINNEET LAAJALLE 

KAUPUNKILAISTEN KESKUUTEEN.


SIIS KIRJOITUS ALLA



*******************************************



Jyväskylän uusi kiinteistöjohtaja Hannu Kantonen

varoittaa muiden taloinvestointien lykkäyksistä, jos

Hippoksen suurhanke kaatuu. (KSML 5.8.20).

Perusteena mainitaan vanhojen liikuntarakennusten

korjaus.


https://www.ksml.fi/kotimaa/Jyväskylän-uusi-kiinteistöjohtaja-varoittaa-muiden-taloinvestointien-lykkäyksistä-jos-Hippoksen-suurhanke-kaatuu/1589753



Hän ja kaupunkilaiset löytävät vastauksen

ongelmaan kaupungin vuoden 2020 talousarvion

sivuilta 159 ja 160. Hippos-hankkeelle on varattu

”Hippos-Yhtiön” pääomittamiseen 25 miljoonaa

euroa.


Jos siis hankkeelle ei saada rahoittajaa, niin

suoritetaan osakkeille ns. uudelleenbudjetointi

vaikka taloinvestointeihin. Valtuusto vahvistaa

muutoksen. Näin normaalit n. 30 miljoonan euron

vuosi-investoinnit voidaan tehdä ja investointien

kokonaismäärä n. 95 miljoonaa pysyy entisellään.


Kiinteistöjohtaja toteaa myös, että ”laskennallisesti

katsottuna kaupungilla on edelleen varaa velkaantua

jonkin verran”.   Näinhän ei ole, koska kaupunkikonsernin

velkamäärä ylittää tarkastuslautakunnan mukaan

jo nyt kriisikuntarajan.


Tulevat vuodet ovat kuntataloudelle vaikeita,

ja me kaupunkilaiset maksumiehinä ymmärrämme

tilanteen.  Koska ajat heikkenevät  edelleen,

 täytyy kaupungin johdon pystyä  antamaan

jatkuvasti oikea tilannekuva, myös lehtien

haastatteluissa. Näin ei näytä nykyisin olevan

ja mitähän - yleensä matalan profiilin -

rahoittajat ajattelevat tällaisista.

paniikkilausunnoista.


TARTUNTATAUTILAKI

TARTUNTATAUTI-

LAKI

272.

14.8.2020


Kavoin pari pykälää em. laista.


Tartuntatautilaissa on pykälä karanteenista. Se kuuluu seuraavasti: 


”60 § Karanteeni: Jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi. Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.”


Laista löytyy myös pykälä 70, jossa ministeriöllä olisi suoraa valtaa päätöksessä. Siinä varaudutaan äkilliseen terveysvaaraan, ja se kuuluu seuraavasti: 


”70 § Äkillinen vakava terveysvaara: Jos pikaiset toimenpiteet ovat tarpeen yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi, sosiaali- ja terveysministeriö sekä aluehallintovirasto ja kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin toimialueellaan voivat tehdä niitä koskevat välttämättömät 60, 61 ja 63 §:n mukaiset päätökset virkasuhteisen kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavan lääkärin sijasta.”


torstai 13. elokuuta 2020

KORONATESTAUSTA ON SIIRRETTÄVÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE

KORONATESTAUSTA

ON SIIRRETTÄVÄ

YKSITYISELLE 

SEKTORILLE

271.

13.8.2020


Hallituksella on kaksi kuukautta ollut aikaa järjestää koronatestaus.


Se ei onnistunut.


Nyt on otettava yksityiset lääkärikeskukset purkamaan kuormaa.


Hallituksella on ilmeisesti ideologisia esteitä - vai onko?


tiistai 11. elokuuta 2020

KORONATESTAUS SAKKAA

KORONATESTAUS

SAKKAA

270.

11.8.2020


TAAS HALLITUS,STM JA THL JÄI KIINNIN NS.

NOUSUT KINTUSSA. 


MISSÄ ON PÄÄMINISTERI? 

HONEYMOONIA VIETTÄMÄSSÄ?



Koronatestaaminen sakkaa pääkaupunkiseudulla pahasti. 


Viivettä on lähetteen saamisessa, näytteenotossa, laboratoriotulosten valmistumisessa ja vastausten lähettämisessä. 


Näytteenottoaikaa voi paikoin joutua odottamaan jopa kolme vuorokautta, ja näytteen valmistuminen voi kestää vielä kolme–neljä vuorokautta.


lauantai 8. elokuuta 2020

KORONATILANNE 7.8.2020

KORONATILANNE

ELOKUU  7.8.2020

269.

8.8.2020


Hallituksen toiminta on omituista.  Tarkoitus oli, että rajoituksia puretaan asteittain, jotta kunkin vaikutus selviää.


NYT PURETTIIN KAIKKI LÄHES KERRALLA. NYT EI 

TIEDETÄ ERI OSIEN MERKITYSTÄ.


Kasvomaskiasian kanssa viivytellään, ilmeisesti STM JA THL eivät ole samoilla linjoilla.


Toinen aalto on ilmeisesti alkanut.


Kuvista näet, että elokuun 7 päivän kehitys on huolestuttuva.




keskiviikko 5. elokuuta 2020

KORONATILANNE 5.8.2020

KORONATILANNE

ELOKUU  5.8.2020

268.

5.8.2020


Ns. toisesta korona-aallosta on varoiteltu ja hallitus on tumput suorana.


Katso tätä kuvaa, mitä tuumaat, jos THL-tilastot pitävät paikkansa:




sunnuntai 2. elokuuta 2020

TIEDE JA IHMISHENKI HALLITUKSEN VAAKAKUPISSA

TIEDE JA IHMISHENKI 

HALLITUKSEN 

VAAKAKUPEISSA

268.

2.8.2020

Miten kävisi, jos veden kiehumispiste olisi

meille suomalaisille vielä epäselvä ja joku

hallitusta lähellä oleva pieni asiantuntijataho

väittäisi, että se on 90 astetta. Toinen,

maailmanlaajuinen  tiedeyhteisö kertoisi

sen olevan 100 astetta. Ketä kansa uskoisi?


Esimerkki on liioiteltu, mutta tämän

korona-kansanmaskin kanssa on vähän

sama asia. Mitä jos täällä peräpohjolassa

hallituksen korvaan supattavat tahot

ovatkin väärässä ja kasvosuojuksen

käyttö onkin tärkeä osa toisen pandemiavaiheen

torjunnassa.


Täytyy muistaa, että vara ei venettä kaada.

Uskon, että suomalaiset ovat tätä mieltä.

Mitä vahinkoa tulee siitä, että ollaan

varovaisia ja seurataan muualla maailmalla

käyttöön otettuja toimintatapoja - vaikka ilman

satavarmaa tieteellistä näyttöä? Miksi asiassa

viivytellään? Eikö taas maskeja ole riittävästi?


Kaikki ymmärtävät aikanaan jos varautuminen

on tarpeeton, mutta jos viivyttely maksaa

ihmishenkiä, niin se kirjataan hallituksen

historiankirjaan mustana lukuna. Ottaako se

tietoisen riskin täysin arvaamattoman viruksen

torjunnassa? Hallituksen viisikon on syytä

elokuun alussa tiedottaa asiasta ja kertoa

miten edetään.


perjantai 31. heinäkuuta 2020

KORONATILANNE 31.7.2020

KORONATILANNE

HEINÄKUU 31.7.2020

267.

31.7.2020


Kehitys alusta alkaen:




Heinäkuun puolivälissä tartunnat alkoivat kasvaa, mutta

loppukuusta kehitys oli maltillisempaa.


Tässä tekemäni koronatilasto kuvana:




Ravintoloissa on ilmennyt tartuntoja ja niitä on laitettu kiinni.


Nyt vapautetaan 500 hengen tilaisuudet - konsertteja ym. on tulossa. Miten on suunniteltu koronajäljitys?


Katso alla olevaa kuvaa - jäljitys on melko mahdoton tehtävä.





sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

KORONAKEHITYS HEINÄKUU 2020

KORONATILANNE

HEINÄKUU

266.

26.7.2020



Meno kaupungilla on muuttunut - kasvomaskeja ei käytetä, kaupoissa ei ole turvavälejä - suomalaiset kokoontuvat urheilu- ym. tilaisuuksiin ja osa on matkustanut ulkomaille.


Ruotsalaiset pyörivät esimerkiksi Turussa ja Lapissa - mistä he tulevat ei mukamas tiedetä.


Oman koronaseurantani mukaan heinäkuussa on jo tapahtunut muutos.  Vaikka luvut ovat vielä pieniä niin todetut tapaukset ovat tuplaantuneet.


Valehtelevatko luvut - sen aika näyttää.  Kuvassa on 10 ensimmäistä päivää ja 10 viimeistä keskiarvoineen.


KLIKKAA:


lauantai 25. heinäkuuta 2020

SUOMEN JA EU:N GDP/BRUTTOKANSANTUOTE

SUOMEN JA EUROOPAN 

UNIONIN GDP

ELI BRUTTOKANSANTUOTE

265.

25.7.2020


Sisämarkkinoilla EU:n 27 jäsenmaata muodostavat yhteisen markkina-alueen. Sisämarkkinoidensa ansiosta EU on merkittävä maailmanlaajuinen talousmahti.


EU:n talouspolitiikan tavoitteena on työpaikkojen luominen ja kasvun edistäminen hyödyntämällä rahoituslähteitä entistä paremmin, poistamalla sijoitusten esteitä ja antamalla sijoitushankkeille näkyvyyttä ja teknistä tukea.


EU:n talouden koko 


Tavaroiden ja palvelujen kokonaistuotannolla eli bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna EU:n talous on suurempi kuin Yhdysvaltain talous. Vuonna 2017 EU:n BKT oli noin

  • 15 300 miljardia euroa


SUOMEN GDP OLI :


Bruttokansantuote markkinahintaan/TILASTOKESKUS


Käyvin hinnoin

Volyymisarja, viitevuosi 2019

Volyymin


Mrd. €

€/asukas

Mrd. €

€/asukas

vuosimuutos, %

2010

188,1

35 079

219,9

41 006

3,2

2011

198,0

36 746

225,5

41 856

2,5

2012

201,0

37 133

222,4

41 075

−1,4

2013

204,3

37 566

220,4

40 518

−0,9

2014

206,9

37 876

219,6

40 203

−0,4

2015

211,4

38 570

220,8

40 289

0,5

2016

217,5

39 583

226,9

41 282

2,8

2017*

225,9

41 018

234,3

42 532

3,3

2018*

233,7

42 359

237,8

43 120

1,5

2019*

240,6

43 567

240,6

43 567

1,1


SUOMEN GDP/BRUTTOKANSANTUOTE 

ON NOIN 1,6 - 1,7 % EU:N GDP:STÄ


KATSO KUVA:


perjantai 24. heinäkuuta 2020

EU:N VIISI HUIPPUVIRKAA

EU:N VIISI 

HUIPPUVIRKAA

264.

24.7.2020


Alla kuva:






 1. Euroopan komission puheenjohtaja: Ursula von der Leyen Saksasta


Jäsenmaat ehdottavat komission puheenjohtajaa määräenemmistöllä. Heidän on otettava Euroopan parlamentin vaalien tulos huomioon. Ehdokkaan on saatava parlamentin hyväksyntä sen jäsenten enemmistöllä (vähintään 376 jäsentä). Jos ehdokas ei mene läpi äänestyksessä, jäsenmaiden on asetettava uusi ehdokas.


2. Euroopan parlamentin puhemies: David-Maria Sassoli Italiasta


Parlamentti äänestää puheenjohtajasta suljetussa lippuäänestyksessä. Ehdottoman enemmistön äänistä saanut ehdokas valitaan tehtävään. Ehdokkaita voivat nimetä sekä poliittiset ryhmät että vähintään 40 europarlamentaarikon ryhmä. Kausi on yleensä kestoltaan 2,5 vuotta.


3. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli EU:n presidentti: Charles Michel Belgiasta


Jäsenmaat valitsevat itse Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan. Asiasta päätetään määrä- enemmistöllä. Puheenjohtaja hoitaa tehtävää 2,5 vuotta kestävän kauden, joka voidaan uusia kerran.


4. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli ”EU:n ulkoministeri”: Josep Borrell Espanjasta


Eurooppa-neuvosto tekee valinnan määräenemmistöllä komission puheenjohtajan suostumuksella. Korkea edustaja toimii puheenjohtajana jäsenmaiden ulkoministerien kokouksissa, johtaa EU:n ulkosuhdehallintoa (EEAS) ja toimii komission varapuheen- johtajana.


5. Euroopan keskuspankin pääjohtaja: Christine Lagarde Ranskasta


Eurooppa-neuvosto nimittää Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan puheenjohtajan (EKP:n pääjohtaja) ja varapuheenjohtajan sekä neljä muuta jäsentä.