JYVÄSKYLÄN
RAPORTOINTIAIKATAULU
MUUTTUI.
417.
27.8.2021
Mielipidekirjoituksessani 25.8. ”Jyväskylän
hankekatsaus kiinnostaa” oli raportointijakso
31.8.2021. Piti olla 30.9.2021. Jyväskylän kaupunki
muutti raportoitiaikatauluja.
Syyskuun lopun raportti julkistetaan 25.10.2021
Jäädään odottamaan tuleeko 30.9. raporttiin
muutos koskien elinkeinopoliittisia kärkihankkeita
ja konsernitilinpäätöstä - joita peräänkuulutin
kirjoituksessani.
JYVÄSKYLÄN OSAVUOSI-
KATSAUS 31.8.2021 PO. 30.6:
ELINKEINOPOLIITTISET
KÄRKIHANKKEET ESILLE
(Kirjoitus julkaistiin Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 25.8.2021)
416.
25.8.2021
Jyväskylän kaupungin osavuosikatsaus 31.8.2021 PO. 30.6. on valmisteilla. Perinteisesti se sisältänee laajahkon sanallisen ja numeerisen katsauksen koskien emokaupungin toimintaympäristöä, taloutta ja sen ydintoimintoja. Puolestaan konsernitason osavuosiraportointi lienee edelleen varsin suppea.
Konserniraportoinnin kehittämisen lisäksi tarvitaan parannusta elinkeinopoliittisten
kärkihankkeiden tilanteen raportointiin. Eteläportti, Kankaan alue - mitä niille kuuluu?
Hippos, P-paraati ja torin siirto - tilannekatsaus on paikallaan.
Erityisesti kiinnostaa hankkeiden Hippos, P-paraati ja tori tilanne.
Kaupungin viranhaltijat julkistivat aikanaan kovalla kohinalla nämä hankkeet. Vastoinkäymisten ilmetessä viranhaltijoiden tunteenomaiset purkaukset mediassa jäivät mieleen.
Nyt hankkeiden yllä on hiljaista.
Toivotaan, että me kaupunkilaiset saamme mm. edellä mainituista hankkeista realistisen tilannekatsauksen 31.8. osavuosikatsauksessa.
LISÄTTY 28.8.: syyskuun osari julkistetaan 25.10.2021.
Menneitä siinä ei kannata kerrata; nyt haluamme tietää miten mennään eteenpäin.
Kaupungin julkistettuihin arvoihin sisältyy avoimuus, sitä kannattaa tässä soveltaa.
KORONATILANNE
24.8.2021
415.
”NÄIN KIRJOITIN 20.7.2021 POSTAUS 412:
KORONATILANNE NELJÄS AALTO ON ALKANUT !!!!
NYT TILANNE ON RAUHOITTUMASSA JA
TOIVOTAAN, ETTÄ RIITTÄVÄN ROKOTUKSEN
KAUTTA SUUNTA JATKUU.
Hallituksen sekava toiminta rokotepassiasiassa
ihmetyttää; samoin hallituksen ja AVIEN keskinäinen
kamppailu.
(Koska THL:n raportointi oli alussa varsin epäluotettava, niin keräsin
koronadataa itse. En sitten viitsinyt lopettaa tiedon tallentamista omaan tietokantaan, koska siitä saan milloin tahansa ennusteita ym. Bloggeri ei salli taulukkolaskennan linkkausta, joten otan kannan graafeista valokuvat - ei kovin tyylikästä, mutta kuvista selviää olennainen kun niitä suurentelee.)
ALLA KUVAT KEHITYKSESTA:
MAAKUNTAUUDISTUS/
HYVINVOINTIALUEET/
KESKI-SUOMI
414.
16.8.2021
Ensimmäiset sote-uudistusta koskevat lait astuivat voimaan heinäkuun
alussa. Lain mukaan hyvinvointialueet on nyt virallisesti perustettu ja
niiden toiminta alkaa 1.1.2023.
Keski-Suomessa uudistus alkoi siten, että hyvinvointialueelle asetettiin
väliaikainen valmistelutoimielin. Ensi vuoden maakuntavaalien
jälkeen poliittisten päättäjien tehtävänä on tehdä päätökset
toimielimen valmistelun pohjalta.
Nyt on varmistettava se, että maakuntamme saa valtiolta riittävän
rahoituksen jolla pyritään kompensoimaaan epärealistisen aikataulun
vaikutukset sekä - mikä tärkeintä - turvataan palvelut siirtymäaikana.
Valtiolta on tulossa mediatietojen mukaan noin neljän miljoonan euron
panostus. Mistähän hihasta summa on ravistettu? Sitä on jo nyt
syytä kysyä - ei vuoden päästä. Se on valmistelutoimielimen tehtävä,
jotta valtuusto saa varmuuden rahoituksen riittävyydestä.
Yhden maakunnan toimialariippumattomassa tietohallinnassa
(ICT-verkon hallinta, hallinnon järjestelmät) voi olla satoja
tietojärjestelmiä ja ICT-sopimuksia, jotka täytyy konvertoida.
Kulujen säästämiseksi ehdotan, että pohjajärjestelmänä on
Jyväskylän kaupungin laite-ja ohjelmistoalusta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan osalta
keskityttäneen siihen, että toiminta yleensä
ottaen saadaan käyntiin vanhoja järjestelmiä tekohengittäen.
Kehys- ja budjettivalmistelun aikataulut
413
14.8.2021
Valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö antavat muille ministeriöille määräyksiä ja ohjeita talousarvio- ja kehysehdotuksen laadinnasta, talousarvion soveltamisesta ja valtion varallisuuden hoidon yleisistä periaatteista.
Budjettiesityksen 2022 valmistelun aikataulu:
MAAKUNTIEN(HV-ALUEIDEN)
TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ
MÄÄRITELTIIN
413.
1.8.2021
Valtioneuvosto on antanut torstaina 15.7.2021 asetuksen hyvinvointialueen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Asetuksella säädetään hyvinvointialueen tilinpäätöslaskelmien kaavoista ja tilinpäätöksen liitetiedoista. Lisäksi asetuksessa määritellään pääpiirteittäin tilikauden aikana laadittavien puolivuosi- ja neljännesvuosikatsausten sisältö.
Hyvinvointialueen tilinpäätöksessä esitettävät tiedot vastaavat pitkälti kuntien tilinpäätöstietoja. Tilinpäätöslaskelmien ja liitetietojen sisällössä on kuitenkin otettu huomioon hyvinvointialueiden toiminnan luonne ja rahoitusmalli.
Tarkemmat ohjeet laskelmien erien, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen liitetietojen ja tilikauden aikaisen raportoinnin sisällöstä sekä yleisten tilinpäätösperiaatteiden soveltamisesta antaa kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto.
Asetus tulee voimaan 1.8.2021, ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuotta 2021 koskeviin taloustietoihin. Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin noudattaa asetusta siltä osin kuin sille syntyy raportoitavia tietoja.
KORONATILANNE
NELJÄS AALTO ON
ALKANUT !!!!
20.7.2021
412.
20.7.2021
Olen yli vuoden kerännyt koronadataa päivittäin/505 päivää tänään - ja muodostan siitä graafeja. Seuraan datan kehitystä.
Nyt näyttää siltä, että korontartuntojen määrän
lasku on pysähtynyt ja trendi on NOUSEVA.
NELJÄS AALTO ON ALKANUT
MIKSI KERÄÄN DATAA: THL:N TILASTOT OLI
PITKÄÄN EPÄLUOTETTAVIA JA ALOIN ITSE
PÄIVITTÄMÄÄN DATAA PÄIVITTÄIN JA SE JÄI
”PÄÄLLE”.
Katso kuvat:
JYVÄSKYLÄN
LUOTTAMUSPAIKAT
410.
15.7.2021
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja: Jukka Hämäläinen (SDP)
Kaupunginvaltuuston 1. vpj: Toimi Kankaanniemi (PS)
Kaupunginvaltuuston 2. vpj: Eila Tiainen (VAS)
Kaupunginvaltuuston 3. vpj: Marika Visakorpi (KD)
Kaupunginhallitus
Puheenjohtaja Jaakko Selin (KOK)
1.vpj Meri Lumela (VIHR)
2.vpj Jari Colliander (KESK)
Jäsenet
Pentti Mäkinen SDP
Tony Melville SDP
Mervi Hovikoski SDP
Kati-Erika Timperi KOK
Katja Isomöttönen KOK
Arto Lampila VIHR
Heidi Rentola KESK
Janne Luoma-aho PS
Kaisa Garedew PS
Irma Hirsjärvi VAS
YHTEENSÄ 13
Kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston toimikausi on 2+2 vuotta. Kokoonpanossa ja henkilöissä tapahtuu ryhmien sopimia muutoksia ryhmien sisäisesti tai ryhmien välillä kahden vuoden kohdalla kaupunginhallituksessa sekä lautakunnissa. Esim. KD:n edustaja tulee hallitukseen 2 vuoden jälkeen Kokoomuksen kanssa jaetulle paikalle.
Lautakuntien puheenjohtajuudet
Sosiaali- ja terveyslautakunta
PJ Essi Rantanen, KESK
VPJ Vilma Viitasaari, VIHR
Sivistyslautakunta
PJ Mirja Hirvensalo, SDP
VPJ Antti Rastela, KOK
Kaupunkirakennelautakunta
PJ Juha Suonperä, KOK
VPJ Kimmo Suomi, SDP
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
PJ Ari-Pekka Liukkonen VIHR
VPJ Jyri Ylönen, KESK
Rakennus- ja ympäristölautakunta
PJ Paul Abbey, VAS
VPJ Kauko Isomäki, PS
Tarkastuslautakunta
PJ Tapani Mäki, PS
VPJ Riikka Rantanen, SDP
KORONATILANNE
9.7.2021
409.
1.7.2021
Olen yli vuoden kerännyt koronadataa päivittäin ja muodostan siitä graafeja. Seuraan datan kehitystä.
Nyt näyttää siltä, että korontartuntojen määrän
lasku on pysähtynyt ja trendi on NOUSEVA.
Katso kuva:
Kevään koronakehitys
ELINVOIMAA KUNTIIN
MENOJA KARSIMALLA
408.
7.7.2021
Kuten tunnettua, kuntien talousahdinko jatkuu koronaelvytyksen jälkeen. Milloin tulee
valtiolta ukaasi siitä, että kuntien päällekkäinen hallinnollinen työ lopetetaan maakunnissa?
Näin saataisiin kuntiin elinvoimaa kuluja vähentämällä. Ennemmin tai myöhemmin kunnat ajautuvat tilanteeseen, jolloin hallinnon työt on organisoitava
uudelleen ja keskitettävä vaikka maakunnalliseen palvelukeskukseen.
Tässä yhteydessä voi kysyä, täytyykö joka kunnassa olla talous-, henkilöstö-,
ict-, ym. hallinnon toimintoja? Myöskin infrastruktuuriin, kuntarakenteeseen ja
koulutukseen liittyy paljon päällekkäistä johtamista ja hallinnollista toimintaa, käyttöomaisuutta ja investointeja. Epäyhtenäinen ict-rakenne kruunaa kaiken.
Muutos vaatii varmasti myös lainsäädännön muuttamista ja mielestäni se kannattaisi
laittaa valmisteille. Siinä samalla voisi muuttaa kuntalakia siten, että kunnavaltuutettujen määrä ainakin puolitetaan. Kokonaiskulujen osalta muutos olisi symbolinen,
mutta tärkeä signaali.
KESKISUOMALAINEN JULKISTI:
Kuntien talousahdinko jatkuu koronaelvytyksen jälkeen. Milloin valtiolta tulee ukaasi siitä, että kuntien päällekkäinen hallinnollinen työ lopetetaan maakunnissa?
Näin saataisiin kuntiin elinvoimaa kuluja vähentämällä. Ennen pitkää kunnat ajautuvat tilanteeseen, jossa hallinnon työt on organisoitava uudelleen ja keskitettävä vaikka maakunnalliseen palvelukeskukseen. Ulkoistus ei ole ilmaista mutta alentaa varmasti kuluja.
Johtajia ja erilaisia päälliköitä näyttää kunnissa olevan paljon. Täytyykö joka kunnassa olla talous-, henkilöstö-, ict-, ym. hallinnon toimintoja?
MYÖS infrastruktuuriin, kuntarakenteeseen ja koulutukseen liittyy paljon päällekkäistä johtamista ja hallinnollista toimintaa, käyttöomaisuutta ja investointeja.Epäyhtenäinen ict- ja tietojärjestelmärakenne on kallis ja kruunaa kaiken.
Muutos vaatii varmasti myös lainsäädännön muutosta. Mielestäni se kannattaisi laittaa valmisteille. Samalla voisi muuttaa kuntalakia siten, että kunnanvaltuutettujen määrä aluksi puolitetaan.
Puolueiden tehtävä on arvioida valtuutettujen osaamispotentiaali. Kokonaiskulujen osalta muutos olisi symbolinen mutta tärkeä signaali.
SUOMEN PANKIN
TALOUSENNUSTE
407.
27.6.2021
Pandemian helpottuminen vauhdittaa talouskasvua laaja-alaisesti. Vahva kuluttajien luottamus ja patoutuneen kysynnän purkautuminen tukevat kotitalouksien kulutusta. Suomen vienti palautuu nopeasti kohti kriisiä edeltänyttä tasoa vientimarkkinoiden elpyessä, ja myös investoinnit tukevat talouskasvua.
Suomen talous kasvaa 2,9 % vuonna 2021 ja 3,0 % vuonna 2022. Nopea kasvu jää kuitenkin väliaikaiseksi. Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin, mikä heijastaa ikääntyvän talouden vaimeita pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä.
| Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. | |||||
| Ennusteen keskeiset tulemat | |||||
| Prosenttimuutos edellisestä vuodesta | 2019 | 2020 | 2021e | 2022e | 2023e |
| Bruttokansantuote | 1,3 | -2,8 | 2,9 (2,6)* | 3,0 (2,7)* | 1,3 (1,2)* |
| Yksityinen kulutus | 0,7 | -4,9 | 3,3 | 4,6 | 1,3 |
| Julkinen kulutus | 2,0 | 2,3 | 2,4 | -0,9 | 0,7 |
| Kiinteät investoinnit | -0,9 | -3,1 | 1,6 | 3,2 | 2,4 |
| Yksityiset kiinteät investoinnit | -1,6 | -4,6 | 1,3 | 3,7 | 2,6 |
| Julkiset kiinteät investoinnit | 2,3 | 3,4 | 2,7 | 1,5 | 1,4 |
| Vienti | 6,7 | -6,6 | 5,9 | 5,5 | 3,0 |
| Tuonti | 2,2 | -6,6 | 5,4 | 5,3 | 3,1 |
| Kysyntäerien vaikutus kasvuun | |||||
| Kotimainen kysyntä | 0,6 | -2,8 | 2,6 | 2,9 | 1,4 |
| Nettovienti | 1,7 | 0,0 | 0,2 | 0,1 | -0,1 |
| Varastojen muutos ja tilastovirhe | -1,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Säästämisaste, kotitaloudet, % | 0,5 | 5,6 | 3,5 | 0,4 | 0,1 |
| Vaihtotase, % BKT:stä | -0,3 | 0,3 | -0,1 | -0,1 | -0,2 |
| 2019 | 2020 | 2021e | 2022e | 2023e | |
| Työmarkkinat | |||||
| Tehdyt työtunnit | 1,3 | -2,0 | 1,0 | 1,3 | 0,5 |
| Työlliset | 1,1 | -1,5 | 0,9 | 1,0 | 0,7 |
| Työttömyysaste, % | 6,7 | 7,7 | 7,7 | 6,9 | 6,7 |
| Yksikkötyökustannukset | 1,1 | 1,1 | 2,2 | 0,3 | 1,5 |
| Palkansaajakorvaukset työntekijää kohti | 1,3 | -0,1 | 4,2 | 2,3 | 2,1 |
| Tuottavuus | 0,2 | -1,3 | 2,0 | 2,0 | 0,7 |
| Bruttokansantuote, hintaindeksi | 1,5 | 1,7 | 1,5 | 1,4 | 1,6 |
| Yksityinen kulutus, hintaindeksi | 1,0 | 0,4 | 1,7 | 1,4 | 1,7 |
| Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi | 1,1 | 0,4 | 1,7 | 1,4 | 1,6 |
| Pl. energia | 1,0 | 0,8 | 1,2 | 1,5 | 1,6 |
| Energia | 3,0 | -5,0 | 6,7 | 0,6 | 0,8 |
| *Maaliskuu 2021 ennuste. | |||||
SOTEUUDISTUS
HYVÄKSYTTIIN 23.6.2021
105-77
406.
24.6.2021
Mitä tämä vaikuttaa Jyväskylän ja Keski-Suomen
talouteen?
Maakuntauudistus on laskennallisesti + merkkinen.
Näin kerrotaan.
Kuntien velkarasitus on kestämätön.
Valtuusto joutuu koville.
Aihetta on käsitelty kyllästymiseen saakka, joten
en käy sitä kommentoimaan. Aika näyttää
ELOKAPINALLISET
MANNERHEIMIN TIELLÄ
405.
22.6.2021
Tutkimuksissa on todettu, että suomalaiset
luottavat siihen, että poliisi eri tilanteessa
toimii oikein ja järkevästi. Ongelmana voi olla
lainsäädäntö. Tavallinen veronmaksaja ihmettelee
Elokapinallisten käsittelyä Mannerheimintiellä ja
Unioininkadulla.
Alussa epävarmat poliisit pyörivät uutisfilmeissä
kapinallisen ympärillä neuvottomina.
Kapinalliset olivat kuin piknikillä. Media tuntuu olevan
ylenpalttisen kiinnostunut asiasta antaen
ilmaista mainosta ja ehkä jopa tukea.
Olemme jo yli vuoden seuranneet lainsäätäjän
hitautta rajavalvonnan tehostamiseksi. Huolehtiminen
ihmisten perusoikeuksien turvaamisesta
globaalilla tasolla hidastaa Suomen lakien etenemistä.
Näin on annettu ymmärtää.
Milloin maan lainsäädäntö on sillä tasolla, että
poliisilla on oikeus ajaa muutama linja-auto
tällaisten kapinallisen luo ja siirtää heidät nopeasti
muualle silloin, kun he vaikeuttavat laillisen
yhteiskunnan toimintoja ja rikkovat ennalta sovittua
sopimusta? Jos taas lainsäädäntö olisi mahdollistanut
järkevän toiminnan jo heti alussa, niin sitten on
kysymys poliisin ammattitaidosta.
