FORTUM, UNIPER,VENÄJÄ

NYT PUHUTAAN

FORTUMISTA

JA UNIPERISTA

18.3.2016 KIRJOITIN

FORTUMIN VOITONJAOSTA.

ARVOSTELIN INVESTOINTEJA VENÄJÄLLE.

NYT SIELTÄ TULEE TAPPIOITA 5 MILJARDIA.

37. 

Kelpaisiko yli pari miljardia?

18.3.2016

Valtion omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä. Hän on julkisuudessa kertonut, että Valtionkonttorin ja Solidium Oy:n hallinnoimissa omistuksissa on, häntä siteeraten, ”paljon laiskaa rahaa”. Alko Oyj, Fortum Oyj, Neste Oyj jne. ovat kaikille tuttuja yhtiöitä. 

Mielestäni laiskaa rahaa valtion kannalta on esimerkiksi Fortum Oyj:ssä, josta valtio omistaa 50,8%. Konsernin omavaraisuus 31.12.2015 on 61%, kassassa on 8,2 miljardia euroa ja emoyhtiössä on 5,4 miljardia voitonjakokelpoisia varoja, josta hallituksen osinkoesitys on vain miljardi euroa.

Fortumin kassavarat kasvoivat vuonna 2015 ennätyssuuriksi ja se johtui pääosin Ruotsissa tehdystä sähkösiirtoliiketoiminnan myynnistä. Usein omistajat vaativat tällaisissa tapauksissa lisäosinkoa yhtiökokouksessa, mutta sitä tuskin valtio tai edes eläkeyhtiöt tulevat vaatimaan. Miksi Valtionkonttorille ei lisäosinko kelpaa, kun sitä olisi saatavilla miljardikaupalla?

Ennättävätkö suomalaiset sijoittajat, valtio mukaan lukien, saamaan lisäosinkoja yhtiöstä ennen kuin eurot kuluvat vaikka Intian tuulimyllypuistoihin 

tai 

Venäjän riskisijoituksen tukemiseen?

KOMMENTTI 22.9.2022: RAHAA POLTETTIIN VENÄJÄLLE - 5 MILJARDIA JA SAKSAAN/UNIPER!!!!!- 6 MILJARDIA=

11 MILJARDIA!!!

VM:N TALOUSENNUSTE

VM:N TALOUSENNUSTE

548.

20.9.2022

Kiihtyvä inflaatio hidastaa talouden kasvua. Suomen bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia, arvioi valtiovarainministeriö 19. syyskuuta julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa. 

”Valtiovarainministeriön ennuste ei povaa kriisiä eikä romahdusta. Silti talouden kasvu uhkaa hidastua merkittävästi ensi vuotta kohti kuljettaessa ja julkisen talouden epätasapaino syvetä. Lisäksi yllätyksiä voi tulla yksittäin tai useita samaan aikaan. Niihin pitää varautua”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet nopean inflaation, Euroopan energiakriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen takia. 

Euroalueen näkymät ovat niin ikään synkentyneet Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen ja energiapulan takia. Inflaatio on kiihtynyt edelleen, ja kuluttajien luottamus on alamaissa. Erityisesti Saksan talouden näkymät ovat heikot. 

Vuonna 2022 bkt kasvaa Suomessa 1,7 prosenttia, vaikka kasvu hidastuu selvästi vuoden loppua kohden. Kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt jo lähes 8 prosenttiin ja nousevat keskimäärin 6,5 prosenttiin tänä vuonna. 

Vuonna 2023 bkt:n kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin. Alkuvuonna kasvu on pysähdyksissä, mutta vuoden loppupuolella kotimainen kysyntä alkaa elpyä, kun hintojen nousu hidastuu selvästi ja reaalipalkat kääntyvät hienoiseen nousuun.

Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla

Nopea työllisyyden ja kulutuksen kasvu ovat kasvattaneet verotuloja ja vahvistaneet julkista taloutta vuosina 2021 ja 2022. Kun talouden kasvu hidastuu, julkisen talouden alijäämät ja velkasuhde alkavat kasvaa uudelleen. 

Budjettiriihessä ja jo aiemmin päätetyt mittavat tukitoimet sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvat jatkuvasti kasvavat menot heikentävät myös julkista taloutta. Lisäksi alati kasvavat velanhoitokulut ovat pois muusta julkisesta rahankäytöstä ja kaventavat julkisen talouden ennestäänkin niukkoja puskureita.

Inflaation hidastamiseksi tehtävät toimet ja mahdollinen energiapula saattavat heikentää talouskasvua jopa ennustettua enemmän Euroopassa sekä muualla kansainvälisessä taloudessa. Ennusteessa kotimaisen kulutuksen kasvun taittuminen hidastaa myös inflaatiota ensi vuoden loppua kohden. Jos inflaatio osoittautuu ennustettua nopeammaksi tai pitkäkestoisemmaksi, korkotaso tulee olemaan oletettua korkeampi

SÄHKÖN HINTA

SÄHKÖ:

HINTA KALLEIMMAN

TUOTANTOTAVAN

MUKAAN, MIKSI?

547.

14.9.2022

Sähkön markkinat toimivat siten, että kaiken sähkön hinnan määrittää kallein tapa tuottaa sähköä. 

Nyt se on kaasu. Jos esimerkiksi halpaa tuulivoimaa ei ole tarpeeksi, kaikki sähkö maksaa moninkertaisesti kalliimman maakaasun hinnan verran.

Sähköä pitää tuottaa joka hetki tasan sen verran kuin sitä käytetään, koska sähköä ei voida varastoida. Sähkön myös pitää riittää kaikkeen tarvittavaan.

Suurin osa sähköstä tuotetaan teknologioilla, joiden kustannukset eivät ole nousseet. Tällaisia ovat muun muassa tuulivoima, ydinvoima ja vesivoima.

Jos halvin tapa tuottaa sähköä määrittelisi kaiken sähkön hinnan, se tarkoittaisi sitä, että kalliilla sähköä tuottavat yhtiöt tekisivät tappiota. Tätä ei haluta, koska tuottajia tarvitaan.

Hinnoittelutapa valittiin 1990-luvulla, eikä parempaa ole tarjolla

Nykyinen hinnoittelumalli valittiin käyttöön 1990-luvulla, kun sähkömarkkinat aukesivat ja sähköpörssi perustettiin. 

Toisenlaista hinnoittelumallia ei ole kehitetty, koska nykyistä on pidetty tähän asti toimivana.

Energiakriisin keskellä herää kysymys, onko nykyinen hinnoittelumalli järkevä?

Vaihtoehtoinen hinnoittelumalli voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa tuottaja saisi sähköstään sen hinnan, jolla on sitä tarjonnut markkinalle, eli tuulivoimala saa tarjoamansa hinnan eikä korkeampaa hintaa. Tällöin edullisempi tuotantomuoto saisi pienemmän korvauksen ja kalliimpi isomman.

Tällaisessa mallissa olisi kuitenkin todennäköistä, että tuottajat eivät tarjoaisi sähköä markkinoille todellisen kustannuksen perusteella vaan päättäisivät korkeamman hinnan, jolla kasvattavat omaa tuottoaan. Lopputulos olisi, että hinta ei välttämättä laskisi, mutta tehottomuus kasvaisi.

Esimerkiksi vanhat ydinvoimalaitokset, jotka toimivat täydellä teholla tekevät todennäköisesti hyvää tulosta. Tällaisissa laitoksissa ei ole isoja investointeja kuluttamassa kassaa.

Myös tuulivoimaa voidaan tarjota jopa lähes ilmaiseksi, koska sähkön lisätuotannon voi tehdä halvalla.

Joillekin sähköyhtiöille sähkön tuottaminen on siis halpaa, mutta sähköstä saatu hinta on tällä hetkellä korkea.

HYVINVOINTIALUEEN TALOUS

HYVINVOINTIALUEEN

TALOUS

546.

11.9.2022

Keski-Suomen hyvinvointialue-

strategia on hyväksytty 14.6.

valtuustossa ja se on luettavissa

verkkosivuilla.

Valtuuston kokouksen liitteessä -

”Keski-Suomen hyvinvointialueen

nykytila ja tulevaisuuskuva, kiteytys

keskeisistä nostoista ” - käsitellään

taloutta, kustannustehokkuutta ja

rahoitusta monessa kohdassa. Miksi

valtuustolle ja - meille veronmaksajille

- ei koottu taloutta yhteen raporttiin?

Lisäksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

toiminnot tulevat olemaan osa

hyvinvointialuetta. Sen talous- ja

ict-tilanne ei aina ole ollut sen

johdon hallinnassa.  Sanomalehti

Keskisuomalainen otsikoi

2.9. "Sairaanhoitopiiriltä tulossa

ikävä yllätys Keski-Suomen kunnille".

Jäljet pelottavat.

Tästä johtuen, talous ja sen

seurantamalli voisi olla osa

strategiaa sisältäen pro forma

tulos-, tase-, ja rahoituslaskelmat.

Tämä ei ole strategiaoppikirjojen

mukaista, mutta kun on  kysymys

miljardin euron veromäärästä

hyvinvointialueen toiminnan

mahdollistajana, niin tehtäköön

poikkeus.

Toivotaan, että hyvinvointialueen

valtuusto ottaa strategian

uudelleen käsittelyyn talouden

osalta. Sairaanhoitopiirin

valtuusto heräsi liian myöhään.

SÄHKÖN HINTA

SÄHKÖN

HINTA

545.

5.9.2022

Näin hinta on kehittynyt, KLIKKAA..

EURO VS. TAALA

EURO

VS.

TAALA

544.

5.9.2022

Kuva kertoo kaiken..klikkaa

ENERGIAYHTIÖIDEN HÄTÄRAHOITUKSEN EHDOT

ENERGIAYHTIÖIDEN

HÄTÄRAHOITUKSEN

EHDOT

543

5.9.2022

Päivitetty 6.9.2022

KORKO

6 KK EURIBOR ESIM 1,6 + MARGINAALI 10 = 11,6 % EI ANTIA +3%

EI VAKUUTTA + 3 % = 17,6%.  JOS EI VAKUUTTA JA ANTIA KORKO-% VOI OLLA YLI 19 %.

Jos energiayhtiöt joutuvat turvautumaan valtion lainaan, korko on 6 kuukauden euribor, jonka päälle tulee 10 prosentin marginaali vuodessa ensimmäisten 6 kuukauden ajan. Sen jälkeen marginaali on 12 prosenttia lainan juoksuajan loppuun asti.

Laina-aika on korkeintaan kaksi vuotta.

Lainanottaja sitoutuu olemaan jakamatta osinkoa tai toteuttamatta muuta varojenjakoa siihen saakka, kunnes lainaan liittyvät velvoitteet ovat kokonaan päättyneet ja Suomen valtiolla ei ole lainaan perustuvia saatavia.

Yhtiön hallituksen ja johtoryhmän jäsenelle ja toimitusjohtajalle ei makseta yhtiön palkitsemisjärjestelmän mukaisia lyhyen tai pitkän aikavälin kannustimia tai näihin rinnastuvia muita tulosperusteisia palkkioita, jotka kertyvät vuosien 2022 ja 2023 taloudellisten tunnuslukujen perusteella.

Heille maksettavaa kiinteää palkkaa tai muita etuuksia ei myöskään koroteta vuosina 2022 ja 2023.

SÄHKÖKAUPAN VAKUUSMAKSU

SÄHKÖKAUPAN

VAKUUSMAKSU

542.

4.9.2022

”Meillä on jättiläismäinen ongelma” – Energia-ala vaatii pikatoimia energia­yhtiöiden paisuvien vakuus­vaatimusten vuoksi

Syy tilanteeseen on sähkön markkinahinnan nousu. Kun energiayhtiöt myyvät tulevaisuuden sähkötoimituksia, niiltä saatetaan vaatia vakuus, joka määräytyy myyntihetken sähkön hinnan ja markkinahinnan erotuksena. 

Ajatus on, että mikäli myyjä ei pysty lupaamaansa sähköä toimittamaan, asiakas voi hankkia korvaavan sähkön markkinoilta.

Vakuus palautuu, kun sähkö toimitetaan. Ongelma on, että vakuudet sitovat nyt isoja pääomia, ja yhtiöiden on vaikea kerätä niitä.

Vakuusmaksu kasvaa hintojen noustessa. Moni sähköä myyvä yhtiö on pulassa, kun vakuusvaatimukset heilahtelevat hurjasti eikä niitä varten saa riittävästi lainaa. Epävarma tilanne johtaa sähkön hinnankorotuksiin ja siihen, etteivät yhtiöt uskalla lainkaan tarjota määräaikaisia kiinteän hinnan sopimuksia.

VALTION BUDJETTI 2023

VALTION BUDJETTI

VUODELLE 2023

541.

3.9.2022

Hallitus päätti torstaina 1.9.2022 ensi vuoden talousarviosta ja muun muassa sähkön hinnannousun lievittämiseksi suunnatuista toimista. 

Budjetin alijäämä nousee 8,1 miljardiin euroon.

Taustalla on sähkön hinnan raju kallistuminen ja kiihtynyt inflaatio.

Inflaatio kiihtyi heinäkuussa liki kahdeksaan prosenttiin

Uudenlaista tukea kansalaisille, joiden sähkölaskut ovat kallistuneet merkittävästi

Kyseessä on kaksi tukea.

Toinen niistä on määräaikainen verovähennys tuloveroon. Se voitaisiin tehdä tietyin ehdoin sähkölaskun perusteella. Vähennykseen tulee omavastuuosuus eli sitä saisi vasta, kun lasku nousee varsin suureksi.

Ne vähätuloiset, joille verovähennyksestä ei olisi apua, voisivat hakea kallistuneen sähkölaskun perusteella toimeentulotuen tyyppistä rahaa.

Molempien kustannuksiksi valtiolle arvioidaan yhteensä 600 miljoonaa. Tukien yksityiskohdat eivät vielä ole täsmentyneet.

Sähkön arvonlisävero alennetaan 10 prosenttiin

Hallitus laskee sähkön arvonlisäveron kymmeneen prosenttiin joulu-huhtikuuksi.

Nyt sähkön arvonlisävero on 24 prosenttia.

Arvonlisäveron laskeminen vähentää valtionarvonlisäverotuottoja arviolta 209 miljoonaa euroa.

Ylimääräinen lapsilisä

Kaikille lapsiperheille maksetaan joulun alla ylimääräinen lapsilisä.

Valtiolle ylimääräinen lapsilisä maksaa arviolta 112 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti tukea lapsiperheitä muutenkin.

 Varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta.

Henkilökuljetusten arvonlisävero alennetaan nollaan

Hallitus esittää, että henkilökuljetusten arvonlisäveroa alennetaan niin, että se pudotettaisiin väliaikaisesti nollaan nykyisestä kymmenestä prosentista. Muutos olisi voimassa tammi–huhtikuussa.

Muutos koskisi linja-auto- ja taksimatkoja, junamatkoja ja kotimaan lentoja.

Tukea Itä-Suomelle

Itä-Suomelle on tulossa 56 miljoonan euron tukipaketti Ukrainan sodan vaikutusten lievittämiseen. Itä-Suomen arvioidaan kärsineen eniten Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Lisää hoiva-avustajia koulutetaan

Hallitus esittää, että hoiva-avustajien koulutusta lisätään. Vuosina 2023–2025 on tarkoitus kouluttaa 2 500 uutta hoiva-avustajaa.

Selvitys windfall-verosta

Hallitus alkaa valmistella energiayhtiöiden ylisuuria voittoja leikkaavaa windfall-veroa. Veroa ei kohdisteta niin sanotulla mankalaperiaatteella toimiviin yhtiöihin.

Etuuksiin määräaikaisia korotuksia

Hallitus ehdottaa työttömyysturvan lapsikorotukseen 20 prosentin ja toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta ensi vuodeksi. Lisäksi opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan 10 euron ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen 5 euron nostoa kuukaudessa ensi vuodeksi.

Alijäämä nousee 8,1 miljardiin euroon

Hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen.

Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Valtion velka nousee ensi vuoden lopussa arviolta 146 miljardiin euroon.

Alijäämä kasvoi selvästi valtiovarainministeriön ehdotuksessa arvioidusta 6,3 miljardista eurosta.

Valtionvelan korkomenojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon nähden noin 1 miljardilla eurolla yleisen korkotason kasvun myötä. Ensi vuoden menotasoa nostavat myös laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset.

Puolustusmäärärahoja on budjetissa annettu lisää, joten minkälaisia muutoksia ja kehityskulkuja esimerkiksi varusmiehet näkevät lähivuosina?

KOROT

ASUNTOLAINAKORKO

NOUSI YLI 1,6 PROSENTIN

540.

29.8.2022

EKP-päättäjä sanoi kannattavansa jopa 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa keskuspankin seuraavassa kokouksessa. KLIKKAA KUVAA

Vuoden euribor-korko on noussut kuluvan vuoden aikana reippaasti.

ASUNTOLAINOJEN viitekorkona yleisesti käytetty vuoden euribor-korko nousi maanantaina yli 1,6 prosentin ensimmäistä kertaa yli kymmenen vuoteen, koska spekulaatiot Euroopan keskuspankin (EKP) 0,75 prosenttiyksikön koronnostosta kiihtyivät viikonloppuna.

HYVINVOINTIALUE

HYVINVOINTIALUE

Strategia ja talousarvio käsikynkkää tavoitteiksi ja mittareiksi

 

539.

28.8.2022

Strategia ja talousarvio etenevät syksyn aikana käsikynkkää, totesi viestinnän projektipäällikkö Tero Manninen laajennetussa henkilöstötyöryhmässä keskiviikkona.

Aluevaltuuston maaliskuussa hyväksymän hyvinvointialuestrategian avaaminen jatkuu. Syksyn talousarvioprosessin yhteydessä luodaan palvelualuekohtaiset tavoitteet ja mittarit. 

Esihenkilöille on tulossa tukea strategian käsittelyyn ja käytännön vinkkejä, kuinka viedä asia tiimeihin ja kehityskeskusteluihin. Strategiateemaa on tarkoitus käsitellä eri foorumeilla, muun muassa syyskuun esihenkilöinfossa.

Konkreettisimmat asiat linjataan keväälle 2023 siirretyssä palvelustrategian luonnissa. 

Työtä tulee vetämään hyvinvointialueelle valittava strategiajohtaja. Palvelustrategian muotoilulle on varattu aikaa tammikuusta toukokuulle. 

Henkilöstöä ja sidosryhmiä, kuten keskisuomalaisia, kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja seurakuntia, pyritään osallistamaan muun muassa kyselyjen ja työpajojen avulla.

TALOUSLUKUJA

ELOKUUN LOPUN

TALOUSLUKUJA

538.

28.8.2022

Keräsin muutamia keskeisiä talouden

kuvaajia elokuun lopun tilanteessta.

KLIKKAA SUUREMMAKSI!!

HYVINVOINTIALUE

HYVINVOINTIALUEEN

Konsernipalvelujen toimialajohtajan virka ulkoiseen hakuun

537.

27.8.2022

16.8.2022

Toimialajohtajien valinta Keski-Suomen hyvinvointialueella etenee.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajan ja pelastusjohtajan valinnat menevät eteenpäin sisäisen haun pohjalta. Hyvinvointialuejohtaja tekee näistä esityksen aluehallituksen kokoukseen 23. elokuuta.

Konsernipalveluiden toimialajohtajan virka laitetaan ulkoiseen hakuun 14 päivän hakuajalla, koska konsernipalvelujen toimialajohtajan virka ja tehtävä on täysin uusi hyvinvointialueella.

Konsernipalvelujen toimialajohtajan tehtävässä edellytetään monen alan, kuten strategisen kehittämisen ja järjestämisen sekä johtamisjärjestelmien kehittämisen, hallinnon ja palvelutuotannon tukipalvelujen laaja-alaista ja monipuolista osaamista. Aluehallitus päätti asiasta kokouksessaan tiistaina 16. elokuuta.

Keski-Suomen hyvinvointialueelle oli haettavana sisäisessä hakumenettelyssä kesä-heinäkuussa kolme toimialajohtajan virkaa. Avoimet virat herättivät paljon positiivista kiinnostusta. Virkoihin tuli yhteensä 18 hakemusta.

SAARIKKO JA LINTILÄ MISTÄ RAHAT???

SAARIKKO JA

LINTILÄ

MISTÄ RAHAT???

536.

10.8.2022

(OLEN PUOLUEISTA RIIPPUMATON KIRJOITTELIJA)

BUDJETTIRIIHEN lähestymisen tietää siitä, että poliitikot alkavat puhua levottomia.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) 

esitti tuplalapsilisää jouluksi. Hinnaksi hän heitti

100 miljoonaa euroa.

Mielestäni, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) puhuu, niin vastuu on kuulijalla.

Hän jatkoi vaatimalla sähkön arvonlisäveron laskemista 24 prosentista 10 tai 14 prosenttiin. ”Me tehdään ainoastaan töitä sen eteen, että jokainen tupa on lämmin ja jokaisessa tuvassa palaa lamppu”, Lintilä :Ylen haastattelussa.

Mitä se maksaa - olisi kohtelijasta kertoa

samassa yhteydessä.

Odotellaan mm. mitä demarit keksii…

Heillä on kokemusta ”vappusatasesta”.

SÄHKÖN HINTA EUROOPASSA

SÄHKÖN HINTA

EUROOPASSA, KLIKKAA

KUVAT SUUREMMIKSI..

TEIN MUUTAMAN

POSTAUKSEN SÄHKÖN HINNASTA

KOSKA SE VAIKUTTAA MEIDÄN KAIKKIEN ELÄMÄÄN.

535.

8.8.2022

Katso kuvasta mikä on Nord Poolin hintatilanne Euroopassa tänään kello 9.

UUSI SÄHKÖN HINTAENNÄTYS

UUSI SÄHKÖN

HINTAENNÄTYS

534.

8.8.2022

Maanantaille 8.8.2022 on ennustettu historiallista hinnannousua, kun sähköpörssi Nord Pool ennusti uuden viikon alkuun sähkön hinnaksi 86 senttiä kilowattitunnilta. 

(ON HUOMATTAVA, ETTÄ TÄLLÄ HETKELLÄ HINTATASO ON 13-30 SENTTIÄ !)

Se on 861,14 euroa megawattitunnilta. 

Hintapomppu on tulossa aamun tunneille klo 8–9.

SÄHKÖN HINTA LASKEE VUONNA 2023

SÄHKÖN HINTA

LASKEE 

KEVÄÄLLÄ 2023 ???

533.

7.8.2022

Tulevan talven kylmäävä sähkön hintataso alkaa tarkentua.

Hinta saavuttaa huippunsa tämän vuoden viimeisinä kuukausina. 

Silloin jopa keskimääräinen kolmen kuukauden hinta yltää lähes 50 senttiin kilowattitunnilta. Kalleimmat tunnit tulevat olemaan todennäköisesti paljon keskiarvoa kalliimpia.

Sähkön hinta lienee monista ennustamisen lajeista vaikeimmasta päästä. Mutta paras ja ainoa julkinen tieto tulevasta löytyy sähköpörssin futuuri-kaupasta.

Futuurit ovat hintoja, joilla suuret sähkön myyjät ja ostajat ovat sopineet kaupat etukäteen. Ne ovat markkinoiden tämän hetken näkemys siitä, mikä on sähkön "oikea hinta" tulevaisuudessa.

Kaikesta tuotetusta sähköstä suuri osa myydään jo etukäteen.

LÄHDE:YLE

ÖLJYN HINTA LASKUSSA

ÖLJYN HINTA

LASKUSSA

532.

6.8.2022

Raakaöljyn hinnat laskivat perjantaina sotaa edeltävälle tasolle, koska markkinoilla leviää pelko.

Raakaöljyn hinnat olivat perjantaina alimmillaan sitten Venäjän hyökkäyssodan alun. Hinnat laskevat, koska pelätty talouskasvun hidastuminen leikkaisi kysyntää.

VALTION TALOUSARVIO 2023

VALTION

TALOUSARVIO

2023

531.

6.8.2022

Budjettiehdotuksen loppusumma on noin 79,5 (65 ED.) miljardia euroa + 14,5. Ehdotus on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. 

Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon euroa vuoden 2023 lopussa. 

Valtion velka 30.6.2022 oli 135,7 miljardia euroa.

Asukasta kohti 24.389 euroa.

Korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan

Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2023.

Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Venäjän aloittaman hyökkäyssota,  hyvin nopea inflaatio, nousevat korot sekä energiamarkkinoiden epävarmuus hidastavat kasvua.

Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi noin 79,5 miljardia euroa. Määrärahatasoa nostaa erityisesti sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluiden järjestämisen siirtyminen kunnilta valtion rahoittamien hyvinvointialueiden vastuulle. Lisäksi menotasoa korottavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset. 

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2023 on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2022 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien noin 8,9 miljardia euroa. 

Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon euroa vuoden 2023 lopussa.

Turvallisuuteen panostetaan myös kehysten puitteissa. Poliisin toiminnan tason säilyminen vuoden 2022 tasolla ja poliisien määrän pysyminen vähintään 7 500 henkilötyövuodessa turvataan nostamalla poliisitoimen rahoitustasoa 17,5 miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä noin 22,3 miljardia euroa vuonna 2023.

Korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan

Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2023. Arvio korkomenoista on kasvanut noin 220 miljoonaa eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan nähden. Vuonna 2023 korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan, sillä vuonna 2022 korkomenojen arvioidaan olevan noin 700 miljoonaa euroa. Korkomenoarvio tarkentuu uuden talousennusteen myötä. 

LÄHDE: VM 5.8.2022

VALTION TALOUSARVIO 2023 AIKATAULU

VALTION TALOUSARVIO 2023

AIKATAULU

530.

6.8.2022

Vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittely:

• 5.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2023 talousarvioksi julkaistaan verkossa. 
• 17.–19.8. Ministeriökohtaiset neuvottelut valtiovarainministeriössä.
• 31.8.−1.9. Hallituksen neuvottelu eli budjettiriihi.
• 19.9. Talousarvioesityksen käsittely valtioneuvostossa. 

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUE: JAN TOLLETIN JOHTAJASOPIMUS

KESKI-SUOMEN

HYVINVOINTIALUE:

JAN TOLLETIN

JOHTAJASOPIMUS

529.

4.8.2022

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin johtajasopimuksen. 

Tolletin kuukausipalkka tulee olemaan 15 000 euroa + auto + puhelin.

Tolletin on tarkoitus aloittaa työnsä hyvinvointialuejohtajana 

maanantaina 15. elokuuta 2022

Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula on aloittanut 

puheenjohtajatyön hoitamisen osa-aikaisesti 

2 500 euron kuukausipalkalla. Tämän peruspalkan lisäksi Aulalle 

maksetaan tehtävästään kokouspalkkioita.

Aula vastaa aluehallituksen puheenjohtajana aluehallituksen toiminnan kehittämisestä sekä toimii hyvinvointialuejohtajan henkilöstöhallinnollisena esimiehenä.

YHDYSVALLAT RATIFIOI SUOMEN NATO-JÄSEDYYDEN

Yhdysvallat ratifioi 

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden 3.8.2022

528.

4.8.2022

Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden

Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden torstain vastaisena yönä Suomen aikaan.

Asiaa käsiteltiin Yhdysvaltojen senaatissa.

Satapaikkaisesta senaatista 95 jäsentä puolsi kaksikon jäsenyyttä ja vain yksi edustaja äänesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastaan.

Asiasta kertoi Reuters.

KAKSIKYMMENTÄKOLME maata on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Yhdysvalloissa senaatti äänesti asiasta torstain vastaisena yönä.

Jäsenyyden ovat aiemmin ratifioineet jo Albania, Britannia, Belgia, Bulgaria, Hollanti, Islanti, Italia, Kanada, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Tanska ja Viro.

Ei vielä ratifioinut:

Espanja

Kreikka

Portugali

Slovakia

Turkki

Tšekki

Unkari