VALTION TALOUSARVIO 2024

VALTION 

TALOUSARVIO 2024

AIKATAULU

753.

3.9.2023

Vuoden 2024 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman valmistelu jatkuu

• 28.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2024 talousarvioksi ja valtiontalouden kehyspäätökseksi julkaistaan verkossa, osoitteessa budjetti.vm.fi. 
• 5.–6.9. Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden kahdenväliset neuvottelut
• 19.−20.9. Hallituksen budjettiriihi
• 9.10. Talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman käsittely valtioneuvostossa.

VALTION TALOUSARVIOESITYS

 2024  

Budjettiehdotus vuodelle 2024 on 87,2 MILJARDIA noin 10 miljardia euroa alijäämäinen

Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Se on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, mukaan lukien ensimmäinen lisätalousarvio. 

Määrärahatason kasvua vuoteen 2023 verrattuna selittävät etenkin muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa. 

Käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on kuitenkin tapahtumassa, sillä vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat 1,1 miljardia euroa pienemmät kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2024 on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä on 1,5 miljardia euroa pienempi kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin.

HYVINVOINTIALUEET 2024

Hyvinvointialueiden talous

Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on tämänhetkisen arvion mukaan noin 24,6 miljardia euroa vuonna 2024 ja 24,8 miljardia euroa vuonna 2027 vuoden 2024 hintatasossa. 

Hallitusohjelmassa sovitut hyvinvointialueita koskevat tehtävämuutokset on huomioitu valtiovarainministeriön ehdotuksessa. Hallitus on lisäksi linjannut toteutettavista rahoitusmallin muutoksista siten, että vähennys olisi 65 miljoonaa euroa vuodelle 2027. 

Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 4 miljardia euroa. Valtaosa tästä selittyy rahoituspohjan korjaamisella perustuen vuoden 2022 joulukuussa maksettuun noin 1,9 miljardin euron erään, vuoden 2024 indeksikorotuksella, joka on noin 0,8 miljardia euroa, ja palvelujen kysynnän kasvun aiheuttamalla korotuksella, joka on 289 miljoonaa euroa. 

Lisäksi 444 miljoonan euron määrärahalla korjataan kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien kustannusten ja tulojen erotusta vuodelta 2023. 

KUNTATALOUS 2024

Kuntatalous

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 2,6 miljardia euroa vuodelle 2024, ja taso nousee TE-palvelu-uudistuksen myötä 3,6 miljardiin euroon vuonna 2027. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö, joka alentaa valtionosuutta vuoden 2024 tasossa 24 miljoonaa euroa ja nimellisesti noin 111 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. 

LÄHDE: VM

VALTION TALOUSARVIOT 2019-2023

VALTION TALOUSARVIOT 

2019-2023

752.

1.9.2023

Kokosin yhteenvedot talousarvioista.

Näitä voit verrata 2024 lukuihin.

Klikkaa kuvat suuremmaksi.

SUOMEN ASEMA JOS….

SUOMEN ASEMA

JOS….

751.

21.8.2023

OLEN PUOLUEISTA RIIPPUMATON KOMMENTOIJA

Jos Suomen valuutta olisi markka

Jos Suomi ei kuuluisi EU:hun

Jos Suomi ei kuuluisi NATOON

…Suomi olisi Valko-Venäjän asemassa.... Kreml-määräisi

presidentin.....jne..

RUOTSI KRUUNU ALAMÄESSÄ

RUOTSI KRUUNU

ALAMÄESSÄ

750.

20.8.2023

Jo pitkään heikentynyt Ruotsin kruunu saavutti perjantaina pohjalukemat, kun yhdellä eurolla sai perjantaina 11,94 kruunua uutisoi Aftonbladet. 

Lehden mukaan asiantuntijat pitävät epävakaita osakemarkkinoita ja ulkomaisten sijoittajien epävarmuutta suhteessa Ruotsin kiinteistömarkkinoihin pääsyinä kruunun romahdukseen.

SVT:n mukaan Ruotsin kruunu menetti viime vuonna 15 prosenttia arvostaan suhteessa dollariin ja 9 prosenttia suhteessa euroon.

Dagens Nyheter selittää, että kruunun tapaiset pienet valuutat ovat haavoittuvaisia epävakaina aikoina. Sijoittavat kääntyvät dollarin ja euron tapaisiin keskeisiin valuuttoihin, kun kansainvälinen tilanne on jännittynyt ja epävarma.

JOTKUT SUOMESSA HAAVEILEVAT VIELÄ MARKAN PERÄÄN.

NYT NÄHDÄÄN MITÄ PIENELLE VALUUTALLE VOI TAPAHTUA.

DN:n mukaan myös kotitalouksien ja kiinteistösektorin syvä velkaantuminen aiheuttaa sijoittajissa huolta. Tilanne on vaikea Ruotsin keskuspankille, eli valtionpankille. Valtionpankin odotetaan nostavan ohjauskorkoa, joka voisi vahvistaa kruunua, mutta hidastaa taloutta entisestään.

VAALIT KALENTERI

VAALIT

KALENTERI

749.

19.8.2023

YHTEENVETOKUVA TULEVISTA VAALEISTA, KLIKKAA SUUREMMAKSI

PRESIDENTINVAALIT 2018 TILASTOJA

PRESIDENTINVAALIT

2018 TILASTOJA

749.

19.8.2023

KOKOSIN PIENEN AINEISTON

EDELLISISTÄ PRESIDENTINVAALISTA.

NIISTÄ HAHMOTTUU ÄÄNIMÄÄRÄT JA - OSUUDET

KERTAUS ON OPINTOJEN ÄITI. KLIKKAA KUVAT SUURIKSI.

JULKISEN SEKTORIN KULUT PURETTAVA YHDESSÄ.

Mielipidekirjoitus KESKISUOMALAINEN

JULKISEN SEKTORIN KULUT

PURETTAVA YHDESSÄ.

Kari Halttunen

Tänään 5:05

748.

17.8.2023

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/6143393

Suomessa käydään parasta aikaa keskustelua koskien julkisen sektorin kulukehitystä.

Mielestäni puolueiden laidasta laitaan pitää tehdä yhteistyötä. Vastakkainasettelu on turhaa, koska kaikki puolueet ovat olleet viime vuosikymmeninä kasvattamassa hallintoa. Nyt sitä on yhdessä purettava.

Se ei ole politiikan teon paikka.

Esimerkki: Suomessa käynnistettiin hyvinvointialueet vuoden alussa vuosikausien valmistelun jälkeen. Onko yli 20 miljardin budjetilla toimivalla organisaatiolla yhtenäinen digitalisointitavoite? 

Onko pahin mahdollinen tulema realisoitumassa, jossa eri alueille hankitaan useita operatiivisia ja hallinnollisia järjestelmiä, joiden keskinäinen integraatio ei lisäksi toteudu. Kehittävätkö alueet myös prosesseja ja työmenetelmiä ilman yhteistä linjaa?

Lähes kaikki kansanedustajat ovat hyvinvointialueiden hallinnossa, siellä tehdään esimerkissä mainitut päätökset. Heidän tulee estää, puoluekannasta riippumatta, kuvattu tilanne.

Luonnollisesti keskeisten ministeriöiden ja hallituksen tulee olla hereillä hankkeiden suhteen.

MIKÄ ON LEIKKAUSTEN VAIKUTUS PERSUJEN KANNATTAJIIN JA HEIDÄN LÄHIPIIRIIN?

MIKÄ ON

LEIKKAUSTEN

VAIKUTUS PERSUJEN

KANNATTAJIIN JA HEIDÄN LÄHIPIIRIIN?

747.

17.8.2023

OLEN PUOLUEISTA RIIPPUMATON KOMMENTOIJA

A-studio 14.8.2023

Ohjelmassa  yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen / E2 Tutkimus - kommentoi otsikon aihetta.

Rahkosen ajatus oli seuraava: persut sai  yli 600.000 ääntä

Leikkaukset koskee Rahkosen mukaan ”satoja tuhansia  - ehkä puolta persujen äänestäjistä ja heidän lähipiiristä”.

Odotetaan mielenkiinnolla eduskuntakeskustelua ja kannatusmittauksia.

SDP TÄPÄRÄSTI SUOSITUIN PUOLUE HS-KYSELY

SDP TÄPÄRÄSTI

SUOSITUIN PUOLUE

HS-KYSELY

746.

15.8.2023

OLEN PUOLUEISTA RIIPPUMATON KOMMENTOIJA

SDP nousi täpärästi suosituimmaksi puolueeksi Helsingin Sanomien tuoreimmassa kannatuskyselyssä.

Suurin oppositiopuolue oli heinä–elokuun mittauksessa suosituin, ja sitä äänestäisi nyt 21,5 prosenttia.

Sekä kokoomuksen että perussuomalaisten kannatus laski hieman. Kokoomusta äänestäisi nyt 21,4 prosenttia ja perussuomalaisia 19,0 prosenttia.

Muiden eduskuntapuolueiden kannatuksissa oli vain vähäisiä muutoksia. Vihreät ja vasemmistoliitto vaihtoivat suosituimmuusjärjestyksessä paikkaa, kun vasemmistoliitto menetti ja vihreät lisäsi kannatustaan prosenttiyksikön kymmenyksellä.

RUPLAA UHKAA ROMAHDUS!!!!

 

KOROT NOUSIVAT

KOROT

NOUSIVAT

745

15.8.2023

VUOSI SITTEN EDUSKUNNASSA OLI KANSANEDUSTAJIA, JOTKA JULISTIVAT, ETTÄ:

KOROT PYSYVÄT NOLLASSA JA VALTIO VOI OTTAA VELKAA MÄÄRÄTTÖMÄSTI.

KAIKKI MUISTAVAT TÄMÄN!

NYT:

Asuntovelallisilla on karut ajat. Tavallisin asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, on yli 4,1 prosentissa. Kun asuntolainan korkoa lähiaikoina tarkastetaan, korot nousevat monella pankin marginaalin takia yli 4,5 prosenttiin vuoden ajaksi. Vuoden aikana korot ovat nousseet yhdestä prosentista neljään. 

Valtion korkomenot lasketaan jo miljardeissa.

Osa em. ”Taloustietäjistä” on edelleen eduskunnassa.