KOROT VIIKKO 43

KOROT

VIIKKO 43

Kirjoitus numero 1.327

25.10.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari. 

Pitkät korot nousivat perjantaina: öljy ja kaasu, sota,Venäjän sijoitusten realisointi, inflaatio jne. jne.? Lähipäivinä näemme "kuumeen" nousun syyt.

EURIBOR

Kuten grafiikasta näkyy niin korot ovat laskeneet lokakuun alusta lähtien, mutta nyt lasku on hidastunut. 12 kk euribor laskee, 3 kk euribor nousee = odotellaan EKP:n kokousta ja sen vaikutusta. Markkinat odottaa päätöksiä.

Seuraava EKP-kokous koskien ohjauskorkoja on torstaina 30.10.2025. Info kello 15.15.-16.00

Nyt kun energiamarkkinoilla kuohuu, niin on mielenkiintoista mikä on EKP:n ohjaus.

Onko EU-talous hiipumassa?

* Ohjauskorko  on nyt 2,00%, (2,00%)

* Pääjohtaja Christine Lagarde vihjasi aikanaan lehdistötilaisuudessa, että koronleikkauksia ei olisi enää tulossa.

* ”Inflaation hidastumisvaihe on ohi”, Lagarde sanoi.

* EKP:n rahapolitiikan ydin on inflaation pitäminen kahden prosentin tasolla keskipitkällä aikavälillä ml. inflaatio, talouskasvu, työllisyys, palkkakehitys, geopoliittiset riskit. Nyt tapahtuu paljon em. ytimen ympärillä.

* Reilussa vuodessa 12 kk euribor on pudonnut 3,35 prosentista n.  2,16 % tasolle käyden välillä 2,0 % tietämillä. Taustalla ovat EKP:n koronlaskut, inflaation hidastuminen ja heikko talouskasvu.

VALTIONLAINOJEN KOROT

Korot ovat laskeneet viime viikkoina. Nyt perjantaina pitkät korot pomppasivat ylöspäin. 

Jopa Saksan laina? Tein päivittäisen muutosgraafin. Perjantai meni punaiseksi.

Öljy- ja kaasumarkkinoilla kuohuu, hyökkäyssotaa käyvän Venäjän sijoituksien realisoinnista ei saatu sopimusta.  Alkaako inflaatio väijyä nurkan takana, ovatko talouden riskit lisääntymässä? 

Yhdistelmä, jossa esimerkiksi energiahinnat nousevat ja geopoliittinen epävarmuus kasvaa, voi siis aiheuttaa korkomarkkinoilla  heiluntaa. 

Siksi korkojen vakaus ei ole itsestäänselvyys, vaikka talouskasvu olisi maltillista ja inflaatio hetkellisesti hidastunut.

10 VUODEN VALTIONLAINAKOROT 2.9.2025 LÄHTIEN (Ruotsin lisäsin 13.10.2025)

HINNAT NOVA - KUOPIO ? VERTAILU

ERIKOISSAIRAANHOIDON SIIRTO

KUOPIOON

Kirjoitus numero 1.327

25.10.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Keski-Suomen hyvinvointialue on arviointimenettelyn piirissä.

Keskustelu käy vilkkaana ja tiettyjen toimenpiteiden siirto on Novan ja Keski-Suomen kannalta epäedullinen monella tapaa.

Kun otetaan huomioon alla olevan laskelman luvut ja inhimilliset seikat, niin siirto on epätaloudellinen.

Jos joku operaatio vaatiin vaikka 10 henkilöä ja niitä ei ole Novassa, niin siirto on järkevä. Näinhän jo nyt menetellään.

Mielestäni asian arviointi vaatii lukuja:

Paljonko operaatio x maksaa Kuopiossa?

Paljonko operaatio x maksaa Novassa?

Mikä on niiden erotus?

Paljonko Kuopio laskuttaa?

Mikä on tuntihinta?

Käytetyt tunnit?

Maksaako  Nova Kuopion yleiskustannuksia tuntiveloituksessa?

Paljonko kertyy matka- ja muita kuluja?

Muut hallinnolliset kulut koskien siirtoa?

Oheiskulut, jotka keskisuomalaiset maksaisivat:

Omaisten mahdollinen työajan menetys?

Omaisten matkakulut?

Omaisten yöpyminen Kuopiossa?

Näillä pääsisi mielestäni alkuun asian arvioinnissa.

Lisäksi inhimilliset seikat.

ARVIONI VUONNA 2022: HV-ALUEEN VALMISTELUISTA

ARVIONI

VUONNA 2022: 

HV-ALUEEN

VALMISTELUISTA

23.10.2025

Kirjoitus 1.326

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Kirjoitin useampia kirjoituksia alla olevasta aiheesta Keskisuomalaisessa. Ne löytyvät KSML-digi-arkistosta.

Esitin aikanaan  lehdessä mm. koko hallinnon erityistilintarkastusta, kun epäilin että hallinto ja johto ei hallitse tehtäviään.

Nyt tämä organisaatio on tehnyt yli 330 miljoonaa tappiota. Suomen tappiollisin HV-alue. Jos johto olisi vaihdettu .....

YKSI KIRJOITUS KESKISUOMALAISESSA 13.1.2022:

OTSIKKO: Miksi hyvinvointialueen taloudesta ei keskustella?

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4436888

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUE: LISÄÄ TAPPIOTA

KESKI-SUOMEN

HYVINVOINTIALUE:

LISÄÄ TAPPIOTA

23.10.2025

Kirjoitus 1.325

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Huono kehitys jatkuu.

 - Emme ole ennakoineet riittävästi sitä, millaisia kustannuseriä meillä on, emmekä vieläkään ole saanut yhteensovitettua toimintaamme talouteemme. 

Ei näytä hyvälle, että olemme jo ylittämässä syyskuussa hyväksyttyä muutostalousarviota vaikka ylitysennuste ei menoihin suhteutettuna ole suuri. Jokainen alijäämää lisäävä euro on kirittävä takaisin tulevina vuosina, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toteaa.

ALLA KELTAISELLA VÄRILLÄ UUSI TULOENNAKKO 2025 JA MUUTOS

Muutin luvut ja muutokset näkyvät alla.

LASKELMA: KARI HALTTUNEN

Uskomatonta tekstiä Tolletilta, toisaalta jos tämän mittaluokan organisaatiolta puuttuu toimiva budjetointijärjestelmä ja rullaavaa budjetointia ei ole jalkautettu alimmalle tasolle

niin näin käy.

Kokemuksesta tiedän, että pörssiyhtiössä jokaisen tuli hallita oman alueen  kulurakenne paremmin kuin omat taskut - tuloista puhumattakaan.

Väitän, että tässä kummittelee vielä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perintö ja historia.

Siellä elettiin kuin pellossa - toverilta - kaverille.

Kuntapäättäjät keskittyivät valtuuston kokouksissa varmaan kampawiinereiden syömiseen.

TILANNE 24.10.2025

Keski-Suomen hyvinvointialueen talous on painumassa miinukselle ennakoitua enemmän. 

Neljännesvuosikatsaukseen sisältyvän tulosennusteen mukaan muutettu talousarvio olisi ylittymässä 7 miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueen menot ovat tänä vuonna noin 1,5 miljardia euroa ja alijämää on kertymässä tulosennusteen mukaan tälle vuodelle  81,1 miljoonaa euroa. 

Kokonaistappio tähän mennessä olisi 336,3 miljoonaa euroa. Valtava summa!

Tässä ei hyvä heilu? Johtajia täytyy vaihtaa.

Arviointimenettely jatkuu.

JULKISYHTEISÖJEN ALIJÄÄMÄKRIISI

JULKISYHTEISÖJEN 

ALIJÄÄMÄKRIISI

Kirjoitus numero 1.323

22.10.202

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Suomen julkinen talous on 2008 vuoden jälkeen ajautunut rakenteelliseen alijäämätilaan kuten tekemäni grafiikka näyttää. Ylijäämät ovat historiaa ja tilanne on vaikea.

Julkisyhteisöjen alijäämä vuodelle 2024 on  tarkentunut (21.10.2025 Tilastokeskus) ja oli 12,2 miljardia euroa ja 4,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä ylitti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on 3 % suhteessa bkt:seen.

Suomen kyky kestää, sopeutua ja toipua kriiseistä – kuten talousshokeista, pandemioista, energiakriiseistä tai turvallisuushaasteista  on heikko ja johtaa alijäämään. Ja näin on käynyt,  kuten kuvasta näkyy.

Suomi tekee työtä neljä miljardia tuntia vuodessa saamatta aikaan riittävää lisäarvoa. 

Suomi ”syö enemmän kuin tienaa” - ja velkaantuu. (Lue kirjoitus numero 1.318

16.10.2025) 

Bruttokansantuote on kasvanut vain markkinahinnoin - ei reaalisesti. Näitä Bruttohinta-BKT-lukuja mm. virkamiehet ja eduskunta käsittelevät. Kuka osaa sanoa mistä povailtu - vaikka 1,5 % BKT-kasvu - tulee; onko mukana inflaatiota? Miten kukaan pystyy sitä mallintamaan? 

Samaan aikaan yhteiskunnan - viime vuosikymmeninä - luodun palvelurakenteen kulut kasvavat. Niiden kasvu ei edes pysähdy väestörakenteen, indeksiautomaattien, integroimattoman ict:n ja tehottomien palveluprosessien vuoksi. 

Alijäämä = velka lisääntyy.

TYÖLLISYYSTILANNE SUOMESSA: SYYSKUU

TYÖLLISYYSTILANNE

SUOMESSA:

SYYSKUU

Kirjoitus numero 1.321

21.10.2025 

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Kävin läpi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja nostin muutamia asioita esille ja tietysti tein grafiikat -  jotta asia näkyy pitemmällä aikajanalla 2010-9/2025.

Vuoden 2025 kolmannella vuosineljänneksellä 15–74-vuotiaita työllisiä oli keskimäärin 2 609 000 (virhemarginaali ± 18 000), mikä oli 14 000 vähemmän kuin vuoden 2024 vastaavana aikana.

Työllisten tekemien työtuntien määrä oli vuoden 2025 kolmannella vuosineljänneksellä 964,5 miljoonaa tuntia, mikä oli 0,2 % vähemmän vuoden takaiseen verrattuna.

15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 kolmannella vuosineljänneksellä keskimäärin 265 000 (virhemarginaali ±13 000), mikä oli 43 000 enemmän kuin vuoden 2024 heinä-syyskuussa. 

Vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen työttömyysaste oli 9,2 % ja trendiluku 9,9%.

KUVAT KERTOVAT TILANTEEN