maanantai 20. huhtikuuta 2026

IMF HEIKENSI ENNUSTETTAAN


IMF HEIKENSI

ENNUSTETTAAN

Kirjoitus numero 1.454

20.4.2026

                                       ****

Uusi YouTube-kanavani: 


Blogia täydentävä video graafeina sekä tekstivideo. Keskeiset asiat on helppo katsella 1-2 minuutissa  ja palata asiaan tarvittaessa. 


https://www.youtube.com/@karihalttunen8981


                                        ****

Kansainvälinenvaluuttarahasto (IMF) heikensi tiistaina 14.4.2026 ennustettaan maailmantalouden kasvusta.


”Hormuzinsalmen sulkeminen sekä vakavat vahingot alueen keskeisissä hiilivetyjen tuotantolaitoksissa lisäävät merkittävän energiakriisin mahdollisuutta, jos vihamielisyydet jatkuvat”, arvioi IMF:n pääekonomistikatsauksessaan.



”Suurin epävarmuus on se, että emme tiedä, mikä sodan lopputulos on ja millainen tästä kriisistä lopulta muodostuu. Tilanne voi osoittautua huomattavasti pahemmaksi, kuin me nyt ennustamme, sen sijaan emme enää odota, että tilanne muodostuisi odotettua paremmaksi. Tämä shokki on todella merkittävä ja sillä on todella suuri vaikutus euroalueeseen”. Näin IMF pääekonomistikatsaus.



Maailmantalous:

Kasvu laskee 3,4 % 3,1 % vuonna 2026, mikä viittaa heikentyneeseen suhdanteeseen. Vuonna 2027 nähdään pieni toipuminen 3,2 %:iin. Kyse ei ole taantumasta, vaan hidastumisesta.


Euroalue:

Euroalue jää selvästi jälkeen: 1,4 % 1,1 % 1,2 %. Kasvu on koko ajan vaimeaa, mikä heijastaa rakenteellisia haasteita ja herkkyyttä korkotasolle.



Yhdysvallat:

Yhdysvallat on selkeä kasvun veturi kehittyneissä talouksissa. Kasvu jopa kiihtyy vuonna 2026 (2,3 %), ennen kuin hieman tasaantuu. Talous osoittaa edelleen vahvaa dynamiikkaa.


Kiina:

Kiinan kasvu hidastuu tasaisesti: 5,0 % 4,4 % 4,0 %. Tämä kertoo pitkän aikavälin trendistä, jossa talous siirtyy nopeasta kasvusta vakaampaan mutta hitaampaan vaiheeseen.

lauantai 18. huhtikuuta 2026

HUHTIKUUN KORKORAPORTTI 18.4.2026

HUHTIKUUN

KORKORAPORTTI

18.4.2026

Kirjoitus numero 1.453

18.4.2026

                                      ****

* Korko ei valehtele – se hinnoittelee riskin reaaliajassa.

* Korko on talouden kompassi – se näyttää suunnan - ennen kuin luvut muuttuvat. (Tuntematon ajattelija)

                                      ****



YLEISTÄ:


Päivitin raportin tilanteesta 17.4.2026


1. EURIBORKOROT

2. VALTIONLAINOJEN JÄLKIMARKKINA-KOROT


Uusi YouTube-kanavani: 


Blogia täydentävä video graafeina sekä tekstivideo. 1-2 minuutissa keskeiset asiat on helppo katsella ja palata asiaan tarvittaessa. 


https://www.youtube.com/@karihalttunen8981


                                     ****

1.  EURIBORKOROT:


Ohjauskorko pysyi EKP-kokouksessa 19.3.2026 ennallaan eli on edelleen 2,0 %.  


Tämän hetkinen euribortaso 12 kk sisältää teoreettisesti vaikka 1-2  korotusta  0,25/kpl. EKP on vaativassa tilanteessa. 


Seuraava kokous on 30.4.2026.



Kuva/KH: 12 kk ja 3 kk euriborit vuoden alusta.

Lisäksi trendi, liukuva keskiarvo 10 päivää ja ohjauskorko.


Videolla on enemmän grafiikkaa!


HUHTIKUU


Markkina hinnoittelee edelleen kohonnutta epävarmuutta ja mahdollisesti pidempään: siirtymä alkuvuoden tasolta 2,2 % tasolle 2,7 %. Rahoitusmarkkinat, trendi ja liukuva 10 päivän keskiarvo kohtaavat tasolla noin 2,7 % - kuten grafiikkani kertoo. Indeksoituna - 31.12.2025 = 100 - 3 kk on noin 110 ja 12 kk 121.


EKP kerää dataa korkopäätöstä varten ja yleinen käsitys on se että korkoa nostetaan.

Koronnostopaineet syntyvät kuitenkin useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta: rahamarkkinat, Lähi-idän sodan vaikutus, pohjainflaatio, palkat, Euron kurssi, tuontihinnat jne.


MAALISKUU 


Helmikuun lopussa alkanut Lähi-idän kriisi näkyi voimakkaana korkopiikkinä. 12 kk euribor nousi nopeasti yli 2,5 % ja kuun lopussa jopa tasolle 2,9 %. Nousu oli poikkeuksellisen jyrkkä ja viittaa inflaatio-odotusten kasvuun sekä rahoitusmarkkinoiden riskilisien nousuun.


TAMMI-, HELMIKUU


Vuoden 2026 alussa euribor-korot pysyivät varsin vakaina - liukuvan keskiarvon tuntumassa eli noin - 2,2 %. Helmikuun aikana korot jopa laskivat hieman. 


Tämä viittasi siihen, että markkinat odottivat keskuspankkien korkopolitiikan vähitellen kevenevän.


2.  VALTIONLAINOJEN JÄLKIMARKKINOIDEN KORKOINDEKSIT SEKÄ LAINOJEN KOROT


Indeksoin eri maiden korot 31.12.2025 = 100, jotta luvut ovat vertailukelpoisia. Muodostin myös kokonaisindeksin joka kuvaa nopeasti tilannetta.


Mukana ovat Suomi, U.S., Saksa, Ranska, U.K., Italia, Kreikka. 


Kuva/KH:Yllä oleva grafiikka kuvaa  maiden 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorkojen indeksikehitystä sekä kokonaiskehitystä. Toisessa kuvassa päivittäiset korot.


Videolla on enemmän grafiikkaa!


KOKONAISINDEKSI




Kuva/KH 31.12.2025 = 100 kokonaisidneksin kehitys, trendi ja liukuva keskiarvo. Johdettu keskiarvona eri lainoista.


HUHTIKUU


Geopoliittinen sokki nosti korot pysyvästi uudelle tasolle, joka näkyi vielä huhtikuun alussa kaikissa maissa.


Huhtikuun puoliväliin mennessä nähtiin sekä nousu- että laskupäiviä, mikä viittaa markkinan hakevan uutta tasapainoa.


Rauhanneuvottelut julkistettiin 8.4. ja nähty yhtäaikainen lasku kaikissa maissa osoittaa, kuinka nopeasti markkinat reagoivat geopoliittisen tilanteen muutoksiin.

Vaikka korot laskivat indeksin tasolle 104  niin ne jäivät siis yli tason 100. 


MAALISKUU


Tilanne muuttui nopeasti Lähi-idän sodan takia 28.2.2026,  kuten kuvasta näkee. Indeksimuutos

93 > 111.


Sota muutti markkinoiden odotuksia:

  • energian hinnan nousu 
  • inflaatio-odotukset kasvoivat
  • talouden- ja logistiikan riskit lisääntyivät
  • pelätty taloukasvun hiipuminen
  • keskuspankkien operaatiot ovat kysymysmerkki

Tämän seurauksena pitkien valtionlainojen jälkimarkkinakorot alkoivat nousta voimakkaasti maaliskuun alusta lähtien kautta linjan.

Maakohtainen riski vielä vahvistaa muutosta ja eriyttää kehitystä. Mm. Italian ja Kreikan indeksit ovat 116 mutta myös U.K. on tasolla 111.


TAMMI-, HELMIKUU


Vuoden 2026 alussa 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorot laskivat kaikissa tarkastelluissa maissa. Indeksit painuivat selvästi alle lähtötason (100).


Korkojen lasku viittasi markkinoilla mm. kolmeen tekijään:

  • odotuksiin inflaation hidastumisesta
  • odotuksiin keskuspankkien tulevista koronlaskuista
  • vaimeaan talouskasvuun

Toisin sanoen markkinoilla vallitsi vielä helmikuun lopussa melko rauhallinen - odottava - talousnäkymä.


perjantai 17. huhtikuuta 2026

KONKURSSIEN MÄÄRÄ MAALISKUU

KONKURSSIEN

MÄÄRÄ

MAALISKUU

Kirjoitus numero 1.453

17.4.2026


Kaikki tiedämme Suomen talouden tilanteen ja sen seurauksena yrityksiä ajautuu konkurssiin. Seuraan niiden määrää osana talouden ilmiöiden ymmärtämistä.


Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 2026 pantiin vireille 392 konkurssia, mikä on 42 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. 


Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 068, mikä on 135 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuoden 2025 maaliskuussa.


Kokosin Tilastokeskuksen lukuja.


Katso video:

https://www.youtube.com/@karihalttunen8981




Mitä tarkoittaa yrityksen konkurssi?


Konkurssi tarkoittaa tilannetta, jossa yritys ei enää pysty maksamaan velkojaan – ei nyt eikä lähitulevaisuudessa. Tällöin yritys todetaan maksukyvyttömäksi, ja sen varat otetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssipesän hallintaan.


tiistai 14. huhtikuuta 2026

INFLAATIO NYT JA HISTORIAA

INFLAATIO NYT

JA HISTORIAA

Kirjoitus numero 1.452

14.4.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)


Tilastokeskus: Inflaatio helmikuussa  1,3 % (tammikuu  0,6%).  EU-inflaatio 2,5 % (1,9%)  ja tavoite on 2,0 %. U.S.  3,3 % (2,4%).


Suuri kysymys:

Miten Iranin sota tulee vaikuttamaan hintoihin. Sen näemme kevään aikana.


INFLAATIO: SUOMI, EU, YHDYSVALLAT, EU-TAVOITE


Luettavissa videona:

https://www.youtube.com/@karihalttunen8981


Keskeisiä poimintoja

  • Maaliskuussa 2026 inflaatiota nosti eniten seuraavien hyödykkeiden kuluttajahintojen nousu: sähkö, diesel EN 590 sekä bensiini 95 E 10.
  • Inflaation nousua hillitsi eniten seuraavien hyödykkeiden kuluttajahintojen lasku: asuntolainojen korot, kulutus- ja opintolainojen korot sekä asiakirjamaksut.
  • Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 0,2 %. Pohjainflaation laskennassa otetaan huomioon kaikki kuluttajatuotteet ja -palvelut, lukuun ottamatta elintarvikkeita sekä energiaa, jotka sisältävät muita hyödykkeitä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.


INFLAATIOHISTORIA


Kirjoitus numero 1263  elokuun kansio 14.8.2025 siellä laajempi yhteenveto.