OLEN LOMALLA

OLEN ”LOMALLA”

30.7.2021

KORONAN NELJÄS AALTO ALKOI

KORONATILANNE

NELJÄS AALTO ON

ALKANUT !!!!

20.7.2021

412.

20.7.2021

Olen yli vuoden kerännyt koronadataa päivittäin/505 päivää tänään - ja muodostan siitä graafeja.  Seuraan datan kehitystä.

Nyt näyttää siltä, että korontartuntojen määrän

lasku on pysähtynyt ja trendi on NOUSEVA.

NELJÄS AALTO ON ALKANUT

MIKSI KERÄÄN DATAA: THL:N TILASTOT OLI

PITKÄÄN EPÄLUOTETTAVIA JA ALOIN ITSE

PÄIVITTÄMÄÄN DATAA PÄIVITTÄIN JA SE JÄI

”PÄÄLLE”.

Katso kuvat:

LÄMPÖENNÄTYS

LÄMPÖENNÄTYS

411.

15.7.2021

JYVÄSKYLÄN LUOTTAMUSPAIKAT

JYVÄSKYLÄN 

LUOTTAMUSPAIKAT

410.

15.7.2021

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja:    Jukka Hämäläinen (SDP) 

Kaupunginvaltuuston 1. vpj:         Toimi Kankaanniemi (PS)  

Kaupunginvaltuuston 2. vpj:         Eila Tiainen (VAS) 

Kaupunginvaltuuston 3. vpj:         Marika Visakorpi (KD) 

Kaupunginhallitus

Puheenjohtaja Jaakko Selin (KOK)

1.vpj Meri Lumela (VIHR)

2.vpj Jari Colliander (KESK)

Jäsenet 

Pentti Mäkinen SDP

Tony Melville SDP

Mervi Hovikoski SDP

Kati-Erika Timperi KOK

Katja Isomöttönen KOK

Arto Lampila VIHR

Heidi Rentola KESK 

Janne Luoma-aho PS

Kaisa Garedew PS

Irma Hirsjärvi VAS 

YHTEENSÄ 13 

Kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston toimikausi on 2+2 vuotta. Kokoonpanossa ja henkilöissä tapahtuu ryhmien sopimia muutoksia ryhmien sisäisesti tai ryhmien välillä kahden vuoden kohdalla kaupunginhallituksessa sekä lautakunnissa. Esim. KD:n edustaja tulee hallitukseen 2 vuoden jälkeen Kokoomuksen kanssa jaetulle paikalle. 

Lautakuntien puheenjohtajuudet 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 

PJ Essi Rantanen, KESK 

VPJ Vilma Viitasaari, VIHR 

Sivistyslautakunta 

PJ Mirja Hirvensalo, SDP 

VPJ Antti Rastela, KOK 

Kaupunkirakennelautakunta 

PJ Juha Suonperä, KOK 

VPJ Kimmo Suomi, SDP 

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 

PJ Ari-Pekka Liukkonen VIHR 

VPJ Jyri Ylönen, KESK 

Rakennus- ja ympäristölautakunta 

PJ Paul Abbey, VAS 

VPJ Kauko Isomäki, PS 

Tarkastuslautakunta 

PJ Tapani Mäki, PS 

VPJ Riikka Rantanen, SDP 

KORONATILANNE 9.7.2021

KORONATILANNE

9.7.2021

409.

1.7.2021

Olen yli vuoden kerännyt koronadataa päivittäin ja muodostan siitä graafeja.  Seuraan datan kehitystä.

Nyt näyttää siltä, että korontartuntojen määrän

lasku on pysähtynyt ja trendi on NOUSEVA.

Katso kuva:

Kevään koronakehitys

ELINVOIMAA KUNTIIN MENOJA KARSIMALLA

ELINVOIMAA KUNTIIN 

MENOJA KARSIMALLA

408.

7.7.2021

Kuten tunnettua, kuntien talousahdinko jatkuu koronaelvytyksen jälkeen. Milloin tulee 

valtiolta ukaasi siitä, että kuntien päällekkäinen hallinnollinen työ lopetetaan maakunnissa?

Näin saataisiin kuntiin elinvoimaa kuluja vähentämällä. Ennemmin tai myöhemmin kunnat ajautuvat  tilanteeseen, jolloin hallinnon työt on organisoitava

uudelleen ja keskitettävä vaikka maakunnalliseen palvelukeskukseen. 

Tässä yhteydessä voi kysyä, täytyykö joka kunnassa olla talous-, henkilöstö-,

ict-, ym. hallinnon toimintoja? Myöskin infrastruktuuriin,  kuntarakenteeseen ja  

koulutukseen liittyy paljon päällekkäistä johtamista ja hallinnollista toimintaa, käyttöomaisuutta ja investointeja. Epäyhtenäinen ict-rakenne kruunaa kaiken.

Muutos vaatii varmasti myös  lainsäädännön muuttamista ja mielestäni se kannattaisi

laittaa valmisteille. Siinä samalla voisi muuttaa kuntalakia siten, että kunnavaltuutettujen määrä ainakin puolitetaan. Kokonaiskulujen osalta muutos olisi symbolinen, 

mutta tärkeä signaali. 

KESKISUOMALAINEN JULKISTI:

PÄÄKIRJOITUS & MIELIPIDE 13.7.2021 5:00

Mielipide: Elinvoimaa kuntiin menoja karsimalla

Kari Halttunen

  

Kuntien talousahdinko jatkuu koronaelvytyksen jälkeen. Milloin valtiolta tulee ukaasi siitä, että kuntien päällekkäinen hallinnollinen työ lopetetaan maakunnissa?

Näin saataisiin kuntiin elinvoimaa kuluja vähentämällä. Ennen pitkää kunnat ajautuvat tilanteeseen, jossa hallinnon työt on organisoitava uudelleen ja keskitettävä vaikka maakunnalliseen palvelukeskukseen. Ulkoistus ei ole ilmaista mutta alentaa varmasti kuluja.

Johtajia ja erilaisia päälliköitä näyttää kunnissa olevan paljon. Täytyykö joka kunnassa olla talous-, henkilöstö-, ict-, ym. hallinnon toimintoja?

MYÖS infrastruktuuriin, kuntarakenteeseen ja koulutukseen liittyy paljon päällekkäistä johtamista ja hallinnollista toimintaa, käyttöomaisuutta ja investointeja.Epäyhtenäinen ict- ja tietojärjestelmärakenne on kallis ja kruunaa kaiken.

Muutos vaatii varmasti myös lainsäädännön muutosta. Mielestäni se kannattaisi laittaa valmisteille. Samalla voisi muuttaa kuntalakia siten, että kunnanvaltuutettujen määrä aluksi puolitetaan.

Puolueiden tehtävä on arvioida valtuutettujen osaamispotentiaali. Kokonaiskulujen osalta muutos olisi symbolinen mutta tärkeä signaali.

SUOMEN PANKIN TALOUSENNUSTE

SUOMEN PANKIN

TALOUSENNUSTE

407.

27.6.2021

Pandemian helpottuminen vauhdittaa talouskasvua laaja-alaisesti. Vahva kuluttajien luottamus ja patoutuneen kysynnän purkautuminen tukevat kotitalouksien kulutusta. Suomen vienti palautuu nopeasti kohti kriisiä edeltänyttä tasoa vientimarkkinoiden elpyessä, ja myös investoinnit tukevat talouskasvua. 

Suomen talous kasvaa 2,9 % vuonna 2021 ja 3,0 % vuonna 2022. Nopea kasvu jää kuitenkin väliaikaiseksi. Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin, mikä heijastaa ikääntyvän talouden vaimeita pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä.

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Ennusteen keskeiset tulemat
Prosenttimuutos edellisestä vuodesta	2019	2020	2021e	2022e	2023e
Bruttokansantuote	1,3	-2,8	2,9 (2,6)*	3,0 (2,7)*	1,3 (1,2)*
Yksityinen kulutus	0,7	-4,9	3,3	4,6	1,3
Julkinen kulutus	2,0	2,3	2,4	-0,9	0,7
Kiinteät investoinnit	-0,9	-3,1	1,6	3,2	2,4
Yksityiset kiinteät investoinnit	-1,6	-4,6	1,3	3,7	2,6
Julkiset kiinteät investoinnit	2,3	3,4	2,7	1,5	1,4
Vienti	6,7	-6,6	5,9	5,5	3,0
Tuonti	2,2	-6,6	5,4	5,3	3,1
Kysyntäerien vaikutus kasvuun
Kotimainen kysyntä	0,6	-2,8	2,6	2,9	1,4
Nettovienti	1,7	0,0	0,2	0,1	-0,1
Varastojen muutos ja tilastovirhe	-1,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Säästämisaste, kotitaloudet, %	0,5	5,6	3,5	0,4	0,1
Vaihtotase, % BKT:stä	-0,3	0,3	-0,1	-0,1	-0,2
	2019	2020	2021e	2022e	2023e
Työmarkkinat
Tehdyt työtunnit	1,3	-2,0	1,0	1,3	0,5
Työlliset	1,1	-1,5	0,9	1,0	0,7
Työttömyysaste, %	6,7	7,7	7,7	6,9	6,7
Yksikkötyökustannukset	1,1	1,1	2,2	0,3	1,5
Palkansaajakorvaukset työntekijää kohti	1,3	-0,1	4,2	2,3	2,1
Tuottavuus	0,2	-1,3	2,0	2,0	0,7
Bruttokansantuote, hintaindeksi	1,5	1,7	1,5	1,4	1,6
Yksityinen kulutus, hintaindeksi	1,0	0,4	1,7	1,4	1,7
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi	1,1	0,4	1,7	1,4	1,6
Pl. energia	1,0	0,8	1,2	1,5	1,6
Energia	3,0	-5,0	6,7	0,6	0,8
*Maaliskuu 2021 ennuste.

SOTEUUDISTUS HYVÄKSYTTIIN 23.6.2021

SOTEUUDISTUS 

HYVÄKSYTTIIN 23.6.2021

105-77

406.

24.6.2021

Mitä tämä vaikuttaa Jyväskylän ja Keski-Suomen

talouteen?

Maakuntauudistus on laskennallisesti + merkkinen.

Näin kerrotaan.

Kuntien velkarasitus on kestämätön.

Valtuusto joutuu koville.

Aihetta on käsitelty kyllästymiseen saakka, joten

en käy sitä kommentoimaan. Aika näyttää

ELOKAPINALLISET

ELOKAPINALLISET

MANNERHEIMIN TIELLÄ

405.

22.6.2021

Tutkimuksissa on todettu, että suomalaiset

luottavat siihen, että poliisi eri tilanteessa

toimii oikein ja järkevästi. Ongelmana voi olla  

lainsäädäntö. Tavallinen veronmaksaja ihmettelee 

Elokapinallisten  käsittelyä Mannerheimintiellä ja 

Unioininkadulla. 

Alussa epävarmat poliisit pyörivät uutisfilmeissä

kapinallisen ympärillä neuvottomina.

Kapinalliset olivat kuin piknikillä. Media tuntuu olevan

ylenpalttisen kiinnostunut asiasta antaen

ilmaista mainosta ja ehkä jopa tukea.

Olemme jo yli vuoden seuranneet lainsäätäjän

hitautta rajavalvonnan tehostamiseksi.  Huolehtiminen 

ihmisten perusoikeuksien turvaamisesta

globaalilla tasolla hidastaa Suomen lakien etenemistä.

Näin on annettu ymmärtää.

Milloin maan lainsäädäntö on sillä tasolla, että

poliisilla on oikeus ajaa muutama linja-auto

tällaisten kapinallisen luo  ja siirtää heidät nopeasti

muualle silloin, kun he vaikeuttavat laillisen 

yhteiskunnan toimintoja ja rikkovat ennalta sovittua

sopimusta? Jos taas lainsäädäntö olisi mahdollistanut

järkevän toiminnan jo heti alussa, niin sitten on 

kysymys poliisin ammattitaidosta.

KUNTAVAALIT 13.6.2021 JYVÄSKYÄ

KUNTAVAALIT 13.6.2021

JYVÄSKYLÄ

404.

15.6.2021

ENITEN ÄÄNIÄ SAANEET 

Bella Forsgrén (vihr.) 2 016 ääntä

Riitta Mäkinen (sd.) 1 992

Henna Virkkunen (kok.) 1 792

Sinuhe Wallinheimo (kok.) 1 605

Joonas Könttä (kesk.) 1 240

Marika Visakorpi (kd.) 1 057

Matleena Käppi (vas.) 866

Mervi Hovikoski (sd.) 770

Tapio Puolimatka (kd.) 723

PUOLUE	PROSENTTIA	PAIKKOJA	ÄÄNIÄ
SDP	19,1 %(-0,2)	13(0)	11601(-396)
Kok	18,3 %(+0,8)	13(+1)	11112(+260)
Vihr	17,4 %(-2,5)	12(-2)	10573(-1799)
Kesk	13,6 %(-2,3)	9(-2)	8281(-1634)
PS	12,9 %(+4,8)	9(+4)	7830(+2802)
Vas	9,8 %(-0,3)	7(0)	5970(-340)
KD	5,7 %(-0,6)	4(0)	3471(-489)
Liik	1,0 %(+1,0)	0(0)	631(+631)
SKP	0,7 %(-0,5)	0(0)	422(-339)
KriP	0,5 %(+0,5)	0(0)	295(+295)
RKP	0,3 %(+0,2)	0(0)	182(+109)
YL1	0,3 %(-)	0(-)	174(-)
SKE	0,2 %(+0,2)	0(0)	94(+94)
FP	0,1 %(+0,1)	0(0)	82(+82)
E612	0,1 %(-)	0(-)	77(-)
Sin	0,1 %(+0,1)	0(0)	44(+44)