maanantai 23. syyskuuta 2024

VALTIOVARAINMINISTERIÖN KATSAUS 23.9.2024

VALTIOVARAIN-

MINISTERIÖN

KATSAUS 23.9.2024

Kirjoitus numero 1.008

24.9.2024


LÄHDE: VM


Talous on alkanut toipua taantumasta, ja kasvu vauhdittuu ensi vuonna. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä, ja velka kasvaa edelleen, arvioi valtiovarainministeriö 23. syyskuuta julkaisemassaan ennusteessa.


Suomen talous on kasvanut hieman koko alkuvuoden, ja kasvun odotetaan vahvistuvan vuoden loppua kohti. Vuositasolla bruttokansantuote (bkt) kuitenkin supistuu 0,2 prosenttia tänä vuonna. Vuonna 2025 bkt:n kasvu nopeutuu 1,7 prosenttiin. Vuonna 2026 bkt kasvaa 1,5 prosenttia.




Vientikysyntä elpyy maailmankaupan vanavedessä. Inflaation hidastuminen ja korkojen aleneminen vahvistavat ostovoimaa ja yksityisen kulutuksen kasvua. Lisäksi korkojen aleneminen auttaa rakennusalaa nousemaan syvästä kuopasta ensi vuonna. Investointeja lisäävät myös energiasiirtymään ja turvallisuuteen liittyvät hankkeet. 


Talouden nopeutuva kasvu ja hallituksen päättämät toimet julkisen talouden vahvistamiseksi pienentävät julkisyhteisöjen alijäämiä ensi vuodesta alkaen. 


”Näyttää, että talouden ankeuteen käännettä odottaneiden kärsivällisyys palkitaan. 


Sen sijaan julkisen talouden näkymiin ei voi suhtautua yhtä luottavaisesti. 


Vaikka alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu, julkinen taloudenpito pysyy riskirajoilla”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.




lauantai 21. syyskuuta 2024

YHDYSVALTOJEN PRESIDENTIVAALIN KANNATUSKYSELYT (KIINNITETTY POSTAUS - AINA ENSIMMÄISENÄ)

YHDYSVALTOJEN

PRESIDENTIVAALIN

KANNATUSKYSELYT

(KIINNITETTY POSTAUS - AINA ENSIMMÄISENÄ) 

23.9.2024



Nyt on 43 päivää vaaleihin, jotka käydään 5.11.2024.


Tervehdys!

Muokkasin  sivun uuteen muotoon. Nyt löydät helposti tietoja eri osa-alueilta.



Mukavia lukuhetkiä. 

(Mielestäni syyskuussa on muutakin mielenkiintoista: puolueiden kannatuskyselyt, arvopohjainen realismi, sote, budjettiriihi, valtion henkilöstön määrä jne.)



SISÄLLYSLUETTELO:


1. KANNATUSTILASTO 

2. TILANNEKUVAUS 

3. VALITSIJAMIESKOKOUS

4. VEDONLYÖNTITILASTOT

5VÄLIVAALIT

6. EDELLISEN VAALIN TULOKSET



1. KANNATUSTILASTO:


FIVETHIRTYEIGHT.COM (538 ABC News)

PÄIVÄKOHTAINEN KEHITYS 24.7.2024 LÄHTIEN.

Aamulla kahvi kiehumaan, luvut Exceliin ja grafiikat ajan tasalle - näin päivä käynnistyy mukavasti.



Harris - Trump 48,4 - 45,5  - ero 2,9 %-yksikköä edellinen (2,7 %-yksikköä).

Kun virhemarginaali on 2-4 %-yksikköä niin äkkinäisiä johtopäätöksiä ei kannata tehdä ja vaaleihin on pitkä aika.

VIIMEISET 10 PÄIVÄÄ 

Kehitys on niin tasaista, että eron ja trendin saa näkyviin grafiikkaa voimakkaasti skaalaamalla 45 > 49. 



10 päivän pohjalta Trumpin kannatuksen   trendiviivakin alkaa kääntyä lievästi nousuun.

ALLA VAA'ANKIELIOSAVALTIOT

The New York Times -sanomalehden ja Siena Collegen tänään 23.9. julkaisema mielipidemittaus osoittaa republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin johtavan demokraattien ehdokasta Kamala Harrisia kolmessa tärkeässä vaa'ankieli­osavaltioissa.

Gallupin mukaan Trump johtaa Harrisia Arizonassa prosenttiluvun 50–45, Pohjois-Carolinassa 49–47 ja Georgiassa 49–45.


Vaalien lopputuloksen kannalta ratkaisevia niin kutsuttuja vaa’ankieliosavaltioita on tänä vuonna seitsemän: Arizona, Georgia, Michigan, Nevada, Pennsylvania, Wisconsin ja Pohjois-Carolina



Kuten edellä olevasta ilmenee niin tilanne on tiukka.

2. TILANNEKUVAUS: 



Käytän ChatGPT:tä ja selvitän sen avulla tilannetta. Dataa on Yhdysvalloissa valtava määrä ja luotettavista lähteistä. Muokkaan tekstin sitten suomeksi.


Kirjoitus 23.9.2024

Syyskuun 2024 puolivälistä lähtien Kamala Harrisilla on kapea etumatka Donald Trumpiin verrattuna kansallisissa äänestysten keskiarvoissa. Harris johtaa Trumpia noin 2,9-3,6 prosenttiyksiköllä kyselystä riippuen. 


FiveThirtyEightin kokoama keskiarvo osoittaa Harrisin 2,9 pisteen etumatkan, kun taas muut gallupit, kuten Decision Desk HQ, antavat hänelle hieman suuremman 3,6 pisteen etumatkan 

(270toWin.com, The Hill)


Harrisin johto on erityisen vahva naisten joukossa 12 pisteen etumatkalla, kun taas Trump johtaa miehiä noin 14 pisteellä. Nuorempi väestöryhmä (alle 34-vuotiaat) suosii myös Harrisia, jossa hän johtaa Trumpia 21 pisteellä viimeaikaisten keskustelujen jälkeen.

(The Independent)


Kilpailu pysyy kuitenkin tasaisena tärkeimmissä x)taistelukenttäosavaltioissa, ja Harris johtaa 5-6 pisteellä Pennsylvaniassa ja Michiganissa, kun taas Wisconsin on edelleen ”kolikon heittoa”.

(The Independent)


Nämä marginaalit huomioon ottaen kyselyt ovat edelleen erittäin tasaisia ​​ja voivat heilahtaa kumpaan tahansa suuntaan marraskuun lähestyessä.



Lopulta vaalit ratkeavat muutamissa x) vaa'ankieli-swing-osavaltioissa ja molempien ehdokkaiden on vahvistettava asemaansa ja vedottava päättämättömiin äänestäjiin. 

x)

Arizona,Georgia,Michigan,Nevada,North Carolina, Pennsylvania,Wisconsin, Florida, Ohio, New Hampshire


3. VALITSIJAMIESKOKOUS RATKAISEE TULOKSEN


Kannattaa muistaa, että vaalit ratkaisee valitsijamieskokous (The Electoral College) ja sen äänestyksen tulos on tässä vaiheessa  täysi arvoitus. Tuloksen ennustaminen on oma "tieteenlaji" vaa'ankieliosavaltioiden arvaamattomuuden takia = Arizona, Georgia, Michigan, Nevada, Pennsylvania ja Wisconsin.


Syyskuun 20. päivästä 2024 lähtien Kamala Harrisin ja Donald Trumpin välinen kilpailu valitsijamiehistä on edelleen erittäin tasainen ja lopputulos riippuu suurelta osin muutamista keskeisistä swing-osavaltioista. Äänestysten keskiarvot viittaavat siihen, että Harrisilla on pieni etumatka kansallisesti. 


Valitsijamieskokousennuste on kuitenkin  epävarma.


Tällä hetkellä Harrisin ennustetaan saavan 226 valitsijamiestä, kun taas Trump on lähellä 219 valitsijamiesta. Molempien ehdokkaiden on voitettava useita seitsemästä vaa'ankieli osavaltiosta – Wisconsin, Michigan, Pennsylvania, Georgia, Arizona, Nevada ja Pohjois-Carolina ja saavuttaa voittoon vaadittavat 270 äänestäjien ääntä. 


Erityisesti x)Pennsylvanialla odotetaan olevan keskeinen rooli lopullisen tuloksen päättämisessä, aivan kuten vuonna 2020. (THE HILL)


x)Pennsylvania on monipuolinen osavaltio Yhdysvaltojen koillisosassa, joka tunnetaan rikkaasta historiastaan, suurista kaupungeista, kuten Philadelphia ja Pittsburgh, sekä laajoista maaseutualueista. 


Se on tärkeä Amerikan historiassa ja sillä on vahva teollinen menneisyys. Nykyään se tasapainottaa kaupunkielämää maatalous- ja vuoristoalueiden kanssa.


4. VEDONLYÖNTITILASTOT


Myös muissa erilaisissa ennusteissa, mittauksissa ja vedonlyöntikertoimissa tilanne näyttää olevan nyt erittäin tasainen.


Eräänlainen maailman tapahtumiin keskittyvä vedonlyöntisivusto Polymarket laskee 22.9.2024 Harrisin voiton mahdollisuudeksi  55 % ja Trumpin 47 %. Perinteisemmät vedonlyöntitoimistot tarjoavat Harrisin voitolle hieman sivustosta riippuen noin 1,80:n ja Trumpille noin 2,1:n kertoimia. Lähde: IS


5. VÄLIVAALIT


Vuoden 2024 välivaalit Yhdysvaltain edustajainhuoneessa ja senaatissa järjestetään 5. marraskuuta 2024. Nämä vaalit järjestetään joka toinen vuosi, ja niissä määritetään kongressin molempien kamareiden määräysvalta.


Kaikki 435 edustajainhuoneen paikkaa ovat jaossa.


33 senaatin 100 paikasta kilpaillaan myös tällä kaudella.


Tilanne nyt:

Edustajainhuone:

Republikaaneilla on pieni enemmistö 222 paikalla, kun taas demokraateilla on 213 paikkaa.

Senaatti:

Senaatti jakautuu tällä hetkellä tasan 50-50 demokraattien ja republikaanien kesken. 



ENNUSTE:

Edustajainhuone: Republikaaneilla on tällä hetkellä pieni enemmistö, mutta demokraatit saavuttavat  useilla keskeisillä alueilla. Vaa'ankieli/Swing-osavaltioissa, kuten Michiganissa, Nevadassa ja Pennsylvaniassa tilanne on tiukka.


Senaatti: Taistelu senaatin hallinnasta on edelleen kova, ja molemmat osapuolet kilpailevat tärkeimmistä osavaltioista, kuten Arizona, Wisconsin ja Pennsylvania. 

LÄHTEET: 270toWin.com, RealClearPolling


Tilanne äärimmäisen tasainen. On mahdollista, että yksi puolue saa "kaiken": presidentti, edustajainhuone ja senaatti.  !! 



6. EDELLISEN VAALIN TULOKSET


Liittovaltion vaalilautakunnan (FEC) virallisten tilastojen mukaan Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaalien varmennettujen äänien kokonaismäärä on:


Joe Biden: 81 283 501 ääntä (51,31 % kaikista suosituista äänistä)


Donald Trump: 74 223 975 ääntä (46,85 % kaikista suosituista)


Yhteensä 156.507.476 ääntä annettiin.


Biden voitti 306 valitsijamiestä ja Trump 232.


KELLO YHDYSVALLOISSA  (NEW YORK) KUN LUET TÄTÄ.

perjantai 20. syyskuuta 2024

JÄRVI-SUOMEN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE KEHITTÄÄ YHTEISTYÖTÄ

JÄRVI-SUOMEN SOTE-

YHTEISTOIMINTA-ALUE

KEHITTÄÄ YHTEISTYÖTÄ

Kirjoitus numero 1.007

20.9.2024


Keskisuomalainen kirjoitti aiheesta 20.9.2024.

https://www.ksml.fi/paikalliset/7843098


”Itä-Suomen yhteistyöalueen sopimus hyväksyttiin aluevaltuustossa – nimi muuttumassa Järvi-Suomen yhteistyöalueeksi.”


Lainaus tekstistä: ”Yhteistyötä lisätään ennen kaikkea aine-, tarvike- ja tavarahankinnoissa sekä tukipalveluissa.”

 

Kirjoitin aiheesta laajemmin 21.2.2024 mielipidepalstalla otsikolla ”Yhteistyöalue voisi yhdistää hyvinvointialueiden tukipalvelut”.


https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/6573406 


Lainaus: ”Voidaanko siis hyvinvointialueiden yleisjohtoa sekä talous-, henkilöstö-, tieto-, kiinteistö-, ym. toimintojen hallinnollisia henkilöresursseja yhdistää yhteistyöaluekohtaiseen palvelukeskukseen?”


Järvi-Suomen yhteistyöalue voisi muodostaa hyvän pohjan tukipalvelujen kehittämiselle - kuten kirjoituksessa on mainittu - ts. tukipalvelujen siirto yhteen yksikköön voisi olla hyvä tavoite lähivuosina.


Alla kirjoitus 21.2.2024


Olemme saaneet lukea lähes päivittäin hyvinvointialueiden tappiollisista tuloksista, yt-neuvotteluista ja palveluverkon karsimisesta. Itse rakenteisiin tai niiden kehittämiseen ei ole otettu kantaa.

Hyvinvointialueita on 21. Jokainen hyvinvointialue kuuluu yhteistyöalueeseen, joita on viisi.

Yhteistyöalueiden tehtävänä on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista ja kehittämistä sekä hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä.

Voisiko yhteistyöalue koordinoida myös hallinnon kehittämistä?

Voidaanko siis hyvinvointialueiden yleisjohtoa sekä talous-, henkilöstö-, tieto-, kiinteistö-, ym. toimintojen hallinnollisia henkilöresursseja yhdistää yhteistyöaluekohtaiseen palvelukeskukseen? Toisin sanoen 21:n hyvinvointialueen palvelut tuotettaisiin viidessä yksikössä.

Olisiko tämä myös pohja operatiivisen toiminnan kehittämiseen?

Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella on yksi tilivuosi takana ja laskentajärjestelmien tuottamaan tietoon pohjautuen tiedettäneen alueemme varsinaisen operatiivisen toiminnan ja tukitoimintojen hintalappu.

Tämä lienee tilanne myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Alueemme tekevät yhteistyötä jo nyt mm. erikoissairaanhoidon alueella ja sen määrä ehkä vielä lisääntyy (KSML 9.2.). Miksi emme tee selvitystä mahdollisista säästöistä, joita saadaan, jos alueiden hallinnon tukitoiminnot siirretään yhteiseen yksikköön.

Aika on nyt otollinen, koska prosessien kehitys on vasta alussa.

Kyseessä olisi pilottihanke ja myöhemmin Itä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet tulisivat mukaan.

Mielestäni tästä kannattaisi tehdä ulkopuolinen selvitys.

Jyväskylä