torstai 23. lokakuuta 2025

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUE: LISÄÄ TAPPIOTA

KESKI-SUOMEN

HYVINVOINTIALUE:

LISÄÄ TAPPIOTA

23.10.2025

Kirjoitus 1.325

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)


Huono kehitys jatkuu.


 - Emme ole ennakoineet riittävästi sitä, millaisia kustannuseriä meillä on, emmekä vieläkään ole saanut yhteensovitettua toimintaamme talouteemme. 


Ei näytä hyvälle, että olemme jo ylittämässä syyskuussa hyväksyttyä muutostalousarviota vaikka ylitysennuste ei menoihin suhteutettuna ole suuri. Jokainen alijäämää lisäävä euro on kirittävä takaisin tulevina vuosina, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toteaa.


ALLA KELTAISELLA VÄRILLÄ UUSI TULOENNAKKO 2025 JA MUUTOS


Muutin luvut ja muutokset näkyvät alla.



LASKELMA: KARI HALTTUNEN


Uskomatonta tekstiä Tolletilta, toisaalta jos tämän mittaluokan organisaatiolta puuttuu toimiva budjetointijärjestelmä ja rullaavaa budjetointia ei ole jalkautettu alimmalle tasolle

niin näin käy.


Kokemuksesta tiedän, että pörssiyhtiössä jokaisen tuli hallita oman alueen  kulurakenne paremmin kuin omat taskut - tuloista puhumattakaan.


Väitän, että tässä kummittelee vielä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perintö ja historia.

Siellä elettiin kuin pellossa - toverilta - kaverille.

Kuntapäättäjät keskittyivät valtuuston kokouksissa varmaan kampawiinereiden syömiseen.


TILANNE 24.10.2025


Keski-Suomen hyvinvointialueen talous on painumassa miinukselle ennakoitua enemmän. 


Neljännesvuosikatsaukseen sisältyvän tulosennusteen mukaan muutettu talousarvio olisi ylittymässä 7 miljoonalla eurolla.


Hyvinvointialueen menot ovat tänä vuonna noin 1,5 miljardia euroa ja alijämää on kertymässä tulosennusteen mukaan tälle vuodelle  81,1 miljoonaa euroa. 


Kokonaistappio tähän mennessä olisi 336,3 miljoonaa euroa. Valtava summa!


Tässä ei hyvä heilu? Johtajia täytyy vaihtaa.


Arviointimenettely jatkuu.



keskiviikko 22. lokakuuta 2025

JULKISYHTEISÖJEN ALIJÄÄMÄKRIISI

JULKISYHTEISÖJEN 

ALIJÄÄMÄKRIISI

Kirjoitus numero 1.323

22.10.202

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)


Suomen julkinen talous on 2008 vuoden jälkeen ajautunut rakenteelliseen alijäämätilaan kuten tekemäni grafiikka näyttää. Ylijäämät ovat historiaa ja tilanne on vaikea.


Julkisyhteisöjen alijäämä vuodelle 2024 on  tarkentunut (21.10.2025 Tilastokeskus) ja oli 12,2 miljardia euroa ja 4,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä ylitti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on 3 % suhteessa bkt:seen.



Suomen kyky kestää, sopeutua ja toipua kriiseistä – kuten talousshokeista, pandemioista, energiakriiseistä tai turvallisuushaasteista  on heikko ja johtaa alijäämään. Ja näin on käynyt,  kuten kuvasta näkyy.


Suomi tekee työtä neljä miljardia tuntia vuodessa saamatta aikaan riittävää lisäarvoa. 

Suomi ”syö enemmän kuin tienaa” - ja velkaantuu. (Lue kirjoitus numero 1.318

16.10.2025) 


Bruttokansantuote on kasvanut vain markkinahinnoin - ei reaalisesti. Näitä Bruttohinta-BKT-lukuja mm. virkamiehet ja eduskunta käsittelevät. Kuka osaa sanoa mistä povailtu - vaikka 1,5 % BKT-kasvu - tulee; onko mukana inflaatiota? Miten kukaan pystyy sitä mallintamaan? 


Samaan aikaan yhteiskunnan - viime vuosikymmeninä - luodun palvelurakenteen kulut kasvavat. Niiden kasvu ei edes pysähdy väestörakenteen, indeksiautomaattien, integroimattoman ict:n ja tehottomien palveluprosessien vuoksi. 


Alijäämä = velka lisääntyy.


tiistai 21. lokakuuta 2025

TYÖLLISYYSTILANNE SUOMESSA: SYYSKUU

TYÖLLISYYSTILANNE

SUOMESSA:

SYYSKUU

Kirjoitus numero 1.321

21.10.2025 

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)


Kävin läpi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja nostin muutamia asioita esille ja tietysti tein grafiikat -  jotta asia näkyy pitemmällä aikajanalla 2010-9/2025.


Vuoden 2025 kolmannella vuosineljänneksellä 15–74-vuotiaita työllisiä oli keskimäärin 2 609 000 (virhemarginaali ± 18 000), mikä oli 14 000 vähemmän kuin vuoden 2024 vastaavana aikana.


Työllisten tekemien työtuntien määrä oli vuoden 2025 kolmannella vuosineljänneksellä 964,5 miljoonaa tuntia, mikä oli 0,2 % vähemmän vuoden takaiseen verrattuna.



15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 kolmannella vuosineljänneksellä keskimäärin 265 000 (virhemarginaali ±13 000), mikä oli 43 000 enemmän kuin vuoden 2024 heinä-syyskuussa. 

Vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen työttömyysaste oli 9,2 % ja trendiluku 9,9%.


KUVAT KERTOVAT TILANTEEN




maanantai 20. lokakuuta 2025

KONKURSSIEN MÄÄRÄ

KONKURSSIEN

MÄÄRÄ

Kirjoitus numero 1.320

20.10.2025


(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)


Mitä tarkoittaa yrityksen konkurssi?


Konkurssi tarkoittaa tilannetta, jossa yritys ei enää pysty maksamaan velkojaan – ei nyt eikä lähitulevaisuudessa. Tällöin yritys todetaan maksukyvyttömäksi, ja sen varat otetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssipesän hallintaan.


Alla Tilastokeskuksen lukuja.




Kuten kuvasta näkyy niin trendi on laskeva.


Konkurssien määrä vuodelle  2025 voisi olla n. 3.800 kappaletta.  Se on suuntaa antava luku ja kesä-heinäkuu-elokuu antaa lieviä viitteitä paremmasta.


Jotta saisimme vähän horisonttia asiaan, kaivoin Tilastokeskuksesta luvut vuodesta 1986 lähtien.





lauantai 18. lokakuuta 2025

KOROT VIIKKO 42

KOROT

VIIKKO 42

Kirjoitus numero 1.319

18.10.2025


(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)


KORKOVIIKON KEHITYS  VERSIO 2. (uusi rakenne)


Alla  on uusi päiväkohtainen grafiikka, jossa on viikon 42 korkonoteeraukset. 


Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari. Tästä grafiikasta kuume selviää nopeasti.



Kuten kuvasta ilmenee, korot ovat laskussa.


Euribor-korot ovat jatkaneet tasaista laskua lokakuussa 2025. 12 kuukauden Euribor on laskenut 2,224  2,164 prosenttiin kahden viikon aikana. 


Kertooko lasku siitä, että markkinat odottavat EKP:n jatkavan koronlaskuja jo loppuvuonna, kun inflaatio on hidastunut ja euroalueen kasvu on jäähtynyt? Seuraava EKP-kokous koskien ohjauskorkoja on torstaina 30.10.2025. 


Keskeisten Euroopan maiden 10 vuoden valtionlainojen korot laskivat: Saksa, Italia, Ranska, U.K.; Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Suomen ohella.  Perjantaina tuli pieni palauttava nousi.


Lokakuun puolivälistä valtionlainojen korot laskivat siis useissa maissa. Alkoivatko sijoittajat hinnoitella uusia keskuspankkien koronlaskuja? Inflaation hidastuminen ja heikentyvät talousnäkymät lisäsivät ehkä kiinnostusta turvallisiin valtionpapereihin.


Tässä vaiheessa on vaikea osoittaa syitä nopealle reaktiolle ja tilannetta täytyy seurata, miten se jatkuu. Lähiviikot ovat mielenkiintoista aikaa.


EURIBOR KORKOKEHITYS 1.8.2024-10.10.2025 SEKÄ 2.6.-17.10.2025



VALTIONLAINAT



ChatGPT

Nyt  korot ovat laskussa ja muutoksessa, joten tekoälyn matematiikalla ei ole järkevää käyttöä.


torstai 16. lokakuuta 2025

TYÖTUNNIT SUOMESSA:KEHITYS

TYÖTUNNIT

SUOMESSA:

KEHITYS

Kirjoitus numero 1.318

16.10.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)


”Suomen talouskasvu on pysähtynyt”. Tätä lausetta toistetaan toreilla ja turuilla, eduskunnassa ja mediassa. 


Minua alkoi kiinnostamaan paljonko työtunteja Suomessa tehdään ja mitä niillä saadaan aikaan, joten kaivoin tehtyjen työtuntien kokonaismäärän  ja bruttokansantuotteen (BKT) ym. tiedot Tilastokeskuksesta.


TUNTIEN MÄÄRÄ


Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtyjen työtuntien kymmenen vuoden (2015 - 2024) keskiarvo on 4,2 miljardia tuntia vuodessa.


(Vuosien 1975 - 2024 vuosikeskiarvo on 4,06 miljardia tuntia!!??)  


BKT JA TYÖTUNNIT



Reaalihintainen BKT per tunti on noussut 10 vuodessa vain hieman eli noin 52 eurosta 54 euroon. Markkinahinnoin 52 eurosta 65 euroon.


Kuten kuvasta näkyy niin tuntiarvo reaalihinnoin  ei juuri kasva. Niin myös itse BKT (lue SUOMEN BKT-KEHITYS 2014 - 2024 kirjoitus numero 1.311 7.10.2025).


Kasvu on siis lähes pysähtynyt. Velka lisääntyy vääjäämättä ja tilanne ei korjaannu ilman kasvua - oli hallitus mikä hyvänsä. 

 



Reaalihinnoista on poistettu hintojen korotuksen vaikutus/inflaatio jne. Katso punainen viiva = reaalihintainen tuntihinta. Tilastokeskus laskee kertoimet. Käytän siis Tilastokeskuksen lukuja ja lukusarjoja luetettavuuden takaamiseksi.




En lähde vertailemaan Suomen lukuja muihin maihin. Se on kuin vertailisi omenoita ja appelsiinejä keskenään.  Tilastoissa Suomen tuottavuus per tunti on paljon huonompi kuin esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa jne. ja ero lienee kasvamassa.


Ero johtuu talouden rakenteesta: tehokkaammista työmarkkinoista, korkeamman lisäarvon teollisuudesta ja -palveluista, suuremmasta pääomaintensiivisyydestä, digitalisaation laajemmasta hyödyntämisestä, pienemmästä perustuotannosta jne. jne.


Se on jo toinen juttu.