LAUKAAN TALOUS

LAUKAAN TALOUS

TAPPIOLLE KUTEN ENNUSTIN

633.

25.2.2023

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/2414420

Laukaan viime vuoden tulos painui miinukselle 2,8 miljoonalla eurolla. 

Laukaalla ei enää ole puskuria eli ylijäämiä pahan päivän varalle, vaan päin vastoin lähes miljoona euroa katettavaa kumulatiivista alijäämää.

Kumulatiivinen alijäämä pitää kuntalain mukaan kattaa viimeistään vuonna 2027.

LIIKA POIS, SANOI

LAUKAALAINEN

16.11.2018

Vanha sanonta kuuluu: ”Liika pois, sanoi laukaalainen”.

Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se 

varmaan  tiedetään ja sitä toistellaan kun

käydään talousarviolukuja läpi. 

Esittelyaineistossa kerrotaan, että Laukaan taseessa

on 5-10 miljoonan euron puskuri ilmeisesti

tappion tasaukseen. On ennustettu, että tappiota on 

tulossa melkein seitsemän miljoonaa euroa vuosina 

2018 ja 2019. Se on ilmeisesti aikomus kattaa vuonna 

2015 tehdyn kunnan sisäisen vesilaitoskaupan 

ylijäämällä.  

Tällaista tuloa kutsutaan Aku Ankka-rahaksi - 

rahoja siirrettiin taskusta toiseen. Mainostettu 

”tasepuskuri” perustuu tähän - tyhjän päälle 

kuntakonsernia ajatellen.

Lisäksi rahoituslaskelman  mukaan kunnan varsinaisen 

toiminnan ja investointien nettokassavirta on miinuksella

34 miljoonaa euroa 2017-2021.  Tämä kertoo liian suurista 

investoinneista, huonosta tuloskehityksestä.

ja lisävelan tarpeesta.

Toivottavasti laukaalainen kansanviisaus

otetaan valtuustossa käyttöön.

LAUKAA ON TALOUSAHDINGOSSA

LAUKAA ON

TALOUSAHDINGOSSA

524.

1.6.2022

”Laukaa taistelee talousvaikeuksissa – isoja sopeutustoimia tulossa”

https://www.ksml.fi/paikalliset/4639688

ENNUSTIN TÄMÄN

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/2414420 

LIIKA POIS, SANOI

LAUKAALAINEN

16.11.2018

Vanha sanonta kuuluu: ”Liika pois, sanoi laukaalainen”.

Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se 

varmaan  tiedetään ja sitä toistellaan kun

käydään talousarviolukuja läpi. 

Esittelyaineistossa kerrotaan, että Laukaan taseessa

on 5-10 miljoonan euron puskuri ilmeisesti

tappion tasaukseen. On ennustettu, että tappiota on 

tulossa melkein seitsemän miljoonaa euroa vuosina 

2018 ja 2019. Se on ilmeisesti aikomus kattaa vuonna 

2015 tehdyn kunnan sisäisen vesilaitoskaupan 

ylijäämällä.  

Tällaista tuloa kutsutaan Aku Ankka-rahaksi - 

rahoja siirrettiin taskusta toiseen. Mainostettu 

”tasepuskuri” perustuu tähän - tyhjän päälle 

kuntakonsernia ajatellen.

Lisäksi rahoituslaskelman  mukaan kunnan varsinaisen 

toiminnan ja investointien nettokassavirta on miinuksella 34 miljoonaa euroa 2017-2021.  Tämä kertoo liian suurista investoinneista, huonosta tuloskehityksestä ja lisävelan tarpeesta.

Toivottavasti laukaalainen kansanviisaus

otetaan valtuustossa käyttöön.

LAUKAAN TALOUSARVIO

HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ

13.19.18

Vanha sanonta kuuluu: 

”Liika pois, sanoi laukaalainen.”

Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se varmaan 

tiedetään.

Rahoituslaskelmaa silmäillessä tulee mieleen, onko

investointiohjelma suhteessa tuloksentekokykyyn

realistinen.   Kunnan varsinaisen toiminnan

ja investointien nettokassavirta on miinuksella

34 miljoonaa euroa 2017-2021. 

Eikö investointeja pysty jaksottamaan

pitemmälle aikavälille?  Mitä sanoo valtuusto?

Kunnan sisäisellä vesilaitoskaupalla (Aku Ankka-rahalla)

balansoitu taseen omavaraisuus on oma lukunsa. 

”Ei Roomaakaan päivässä rakennettu” on toinen viisaus.  

Tuskin Laukaatakaan.

Nämä olivat ajatukset, kun patikoin Leppävedellä, Majajärven rannoilla laajoja hakkuuaukeita ihmetellen.

ONKO KUNTAVERO TABU?

ONKO KUNTAVERO 

TABU?

223.

7.4.2020

”Jyväskylän talous karua luettavaa”, ”Raskaat

investoinnit painavat Laukaata” kirjoitti

sanomalehti Keskisuomalainen 31.3.

Kyse on kuntien vuoden 2019 tilinpäätöksistä.

Tämä tieto ei ole yllätys, koska jo ennakkoon

oli tiedossa, että yli 200 kuntaa tekee

tappiollisen tuloksen.

Kunnat ovat jo vuosia kamppailleet taloutensa

kanssa. Nyt verorahoituksen  muutos ei riitä enää

kattamaan menojen kasvua. Samalla kun

kuntapäättäjät tuskailevat tässä tilanteessa,

niin kuntien välillä on jo vuosia

ollut "verokilpailua". Mieluusti kerrotaan, jos

oma kuntaveroprosentti menestyy hyvin

vertailuryhmässä tai suhteessa naapurikuntiin.

Matala vero saattaa houkuttaa muuttoa

harkitsevia.

Tuntuu siltä, että täysin eri lähtökohdissa

olevat kunnat ovat "kilpailleet" siitä, kenellä

on matalin kuntavero. Mieluummin siis

velkaannutaan kuin uskalletaan edes käynnistää

konkreettinen keskustelu kuntaveron

nostamisesta tai palvelutason riisumisesta

ja osin toimintojen siirtämisestä valtiolle.

Kuntien talouden syöksykierre näyttää kiihtyvän

koronaepidemian takia. Nyt olisi enemmän kuin

kohtuullista, että  kunnat kertovat avoimesti,

mikä on se  kuntaveroprosentti ja palvelurakenne

jolla  tappio- ja velkakierre  saadaan edes

pysäytettyä ja myös koronamenot maksettua.

Valtuutettujen olisi nyt syytä pyytää

laskelmat samassa yhteydessä, kun vuoden

2019 tilinpäätöstä käsitellään, koska

vuosikate kunnissa ei ole enää terveellä

pohjalla.

LAUKAAN TALOUSARVIO HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ

LAUKAAN TALOUSARVIO

HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ

Vanha sanonta kuuluu: 

”Liika pois, sanoi laukaalainen.”

Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se varmaan 

tiedetään.

Rahoituslaskelmaa silmäillessä tulee mieleen, onko

investointiohjelma suhteessa tuloksentekokykyyn

realistinen.   Kunnan varsinaisen toiminnan

ja investointien nettokassavirta on miinuksella

34 miljoonaa euroa 2017-2021. 

Eikö investointeja pysty jaksottamaan

pitemmälle aikavälille?  Mitä sanoo valtuusto?

Kunnan sisäisellä vesilaitoskaupalla (Aku Ankka-rahalla)

balansoitu taseen omavaraisuus on oma lukunsa. 

”Ei Roomaakaan päivässä rakennettu” on toinen viisaus.  

Tuskin Laukaatakaan.

Nämä olivat ajatukset, kun patikoin Leppävedellä, Majajärven

rannoilla laajoja hakkuuaukeita ihmetellen.