ONKO KUNTAVERO
TABU?
223.
7.4.2020
”Jyväskylän talous karua luettavaa”, ”Raskaat
investoinnit painavat Laukaata” kirjoitti
sanomalehti Keskisuomalainen 31.3.
Kyse on kuntien vuoden 2019 tilinpäätöksistä.
Tämä tieto ei ole yllätys, koska jo ennakkoon
oli tiedossa, että yli 200 kuntaa tekee
tappiollisen tuloksen.
Kunnat ovat jo vuosia kamppailleet taloutensa
kanssa. Nyt verorahoituksen muutos ei riitä enää
kattamaan menojen kasvua. Samalla kun
kuntapäättäjät tuskailevat tässä tilanteessa,
niin kuntien välillä on jo vuosia
ollut "verokilpailua". Mieluusti kerrotaan, jos
oma kuntaveroprosentti menestyy hyvin
vertailuryhmässä tai suhteessa naapurikuntiin.
Matala vero saattaa houkuttaa muuttoa
harkitsevia.
Tuntuu siltä, että täysin eri lähtökohdissa
olevat kunnat ovat "kilpailleet" siitä, kenellä
on matalin kuntavero. Mieluummin siis
velkaannutaan kuin uskalletaan edes käynnistää
konkreettinen keskustelu kuntaveron
nostamisesta tai palvelutason riisumisesta
ja osin toimintojen siirtämisestä valtiolle.
Kuntien talouden syöksykierre näyttää kiihtyvän
koronaepidemian takia. Nyt olisi enemmän kuin
kohtuullista, että kunnat kertovat avoimesti,
mikä on se kuntaveroprosentti ja palvelurakenne
jolla tappio- ja velkakierre saadaan edes
pysäytettyä ja myös koronamenot maksettua.
Valtuutettujen olisi nyt syytä pyytää
laskelmat samassa yhteydessä, kun vuoden
2019 tilinpäätöstä käsitellään, koska
vuosikate kunnissa ei ole enää terveellä
pohjalla.
