Näytetään tekstit, joissa on tunniste sak. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sak. Näytä kaikki tekstit

maanantai 24. elokuuta 2020

AY-VÄKI NEUVOTTELEE KESKENÄÄN TYÖAJAN LYHENNYKSESTÄ

AY-VÄKI NEUVOTTELEE

KESKENÄÄN TYÖAJAN-

LYHENNYKSESTÄ ???

LUE MYÖS ALLA OLEVA

AKI KANGASHARJUN

KOMMENTTI

277.

24.8.2020


Demarijohtaja Sanna Marin sanoi Tampereen kokouksen päätteeksi, että työaikaa pitää lyhentää ja siitä neuvottelevat ay-liitot keskenään.


PALKANSAAJAT SELVITTÄVÄT KESKENÄÄN TYÖAJAN LYHENNYKSEN ILMAN PALKANMAKSAJIA!


MAKSAAKO AY-LIIKE PALKAT ITSELLEEN - ?  😂


MINISTERI AINO- KAISA PEKONEN KERTOI VIESTISSÄÄN, ETTÄ MYÖS HOIVA-ALALLE KUUSI TUNTIA TYÖAJAKSI. VOI PYHÄ SYLVI??

20 PINNAA POIS KÄSISTÄ VAIKKA ALA ON YLITYÖLLISTETTY.


Marinin  sanoi myös että työaikaa pitää lyhentää ja palkka pysyy ennallaan.

Tehostusta tarvitaan asiantuntijoiden mukaan 20-25 %, mistä se löytyy?


Miten pääministerin vastuullinen talouspolitiikan veto ja ay-koordinaattorin rooli sopii yhteen?


Mihin unohtui työnantajat?? Ja muut yhteistyökumppanit??


Mitähän Kepu tähän tuumaa?  Joitakin kepulaisia lienee työnantajina. Mitä mahtaa EK Häkämies sanoa? 


On tulossa mielenkiintoinen syksy.


Kaksikolla Marin ja Kiuru on vauhti päällä.  


Ilman työelämäkokemusta hän voi lausua tälläistä.

***************************************************************


ALLA AKI KANGASHARJUN KOMMENNTTI ILTALEHDESSÄ

26.8.2020


KOKO LAINAUS SIIS ILTALEHDESTÄ


Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju ei näe mitään järkeä työaikojen lyhentämisessä.

– Tämä perustuu kauniiseen toiveeseen. 1900-luvulla oli kehitystä, kun tuottavuus kasvoi ja työikäinen väki lisääntyi. Pystyimme ohjaamaan hyvinvoinnin kasvua reaalipalkkojen nousuun ja työaikojen lyhentämiseen. Nyt ajatellaan, että tulevaisuudessakin kävisi näin.

Kangasharjun mukaan tuottavuuskasvu pitäisi saada ylös, jotta työaikaa pystyttäisiin vähentämään.

– Samaan aikaan kun haikaillaan tällaista luodaan ilmaa sille, että veroja korotetaan ja vastustetaan työmarkkinauudistuksia. Talouden uudistamista torpataan ja kuitenkin haikaillaan hedelmien perään.

– Tämä on täysin populistinen väite ja ”unelmahöttöä”, mitä tässä yritetään saada aikaiseksi. Ei olla valmiita tekemään sitä työtä, joka toisi meille tämän hyvinvoinnin, Kangasharju sanoo.

Kangasharju kertoo, että kestävyysvajeen aikana pitäisi pidentää työaikoja. Hänen mukaansa työikäinen väki vähenee vuosikymmeniä ja tämän takia ei ole mitään mahdollisuuksia lyhentää työpäiviä ilman valtion menoja.

– Kyse on pääministeristä ja hänen puolueestaan. Tämä on täysin vastuutonta taloudenpitoa haihatella tällaisten asioiden perään.

************************************************************

LAINAUS ILTALEHTI 26.8.2020

Elinkeinoelämän järjestöt sanovat, että pääministeri Sanna Marinin (sd) esitys työajan dramaattisesta lyhentämisestä on täysin väärä suunta.

– Pelkkänä visionakin viesti on pääministeriltä äärimmäisen vaarallinen tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu ennätysvauhtia, korona iskee työpaikkoihin ja näkymä on hyvin sumea suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmasta. Nyt pitää kaikki tarmo suunnata talouden ja työllisyyden käänteen tekemiseen, järjestöt ilmoittavat yhteisessä tiedotteessaan.

Kannanoton takana ovat Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Perheyritysten liitto, Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari.

Järjestöjen mukaan toteutuessaan Marinin esitys tarkoittaisi hurjaa kustannusten nousua ja kilpailukyvyn heikennystä työnantajille tilanteessa, jossa yritysten kilpailutilanne on kiristynyt äärimmilleen.

– Kokoaikaisten työntekijöiden työaika on Suomessa EU:n lyhyimpiä. Suomen kaikkien työntekijöiden työaika on EU:n keskitason alapuolella. Tämä koskee kaikkia toimialoja ja molempia sukupuolia.

– Esitys työajan dramaattisesta lyhentämisestä on täysin väärä suunta.

************************************************************

ESKO AHO ILTASANOMAT, LAINAUS 26.8.2020

Ahon mukaan sellaista vaurautta EI ole näköpiirissä, jolla työajan lyhentäminen mahdollistettaisiin. Aho kertoi kuunnelleensa ylipäätään hämmentyneenä, miten Sdp:n puoluekokouksessa puhuttiin tulevaisuudesta.

– En ole ihan varma, olemmeko me samassa maassa. On pelottavaa nähdä se, ettei ymmärretä, että tällainen kriisi on äärimmäisen vakava asia. Jos sitä ei hoideta hyvin, siitä seuraa kaikille kansalaisille, mutta erityisesti niille, joista paljon puhutaan, pienituloisille ja heikossa asemassa oleville, erittäin ikäviä seurauksia. Pitäisi tajuta, että entinen meno ei voi jatkua, Aho suomi.

keskiviikko 5. helmikuuta 2020

KIKY - LAMAUTTAAKO SE SUOMEN KEVÄÄLLÄ 2020

KIKY - LAMAUTTAAKO
SE SUOMEN KEVÄÄLLÄ
2020?
205.
5.2.2020

Kiky-tunnit eivät olleet kilpailukykysopimuksen tärkein osa, mutta 1,4 prosentin työajan pidennyksestä on tullut elämää suurempi kysymys sekä työnantajille että palkansaajille.

Kiky on siis 24 tuntia vuodessa, 30 minuutta viikossa ja 6 minuuttia päivässä. Koko hässäkkä kuuden minuutin tähden per päivä!

Ketkä oli puuhamiehet?
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtajana toiminut Lauri Lyly ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola olivat keskeisiä henkilöitä kiky-sopimuksen muotoilussa. –Kirjaus syntyi pitkälti akselilla Lyly-Häkämies-Palola. 

Kiky-sopimuksen syntyä avittanut pääministeri Juha Sipilä (kesk) esitteli puolueväelle kiky-sopimusta Oulussa elokuussa 2016.

Kuinka kiky leimautuu Sipilän puolueeseen sen näemme lähikuukausina.

Mitä se kiky on?
Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Muutos tuli voimaan 1.1.2017, elleivät osapuolet sopineet muusta ajankohdasta. 

Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.

Paljonko kiky tunnit on työajasta?
Kun säännöllinen työaika on useimmilla yksityisen sektorin palkansaajilla noin 1 700 tuntia vuodessa, jää toteutunut, tehty työaika keskimäärin runsaaseen 1 500 tuntiin vuodessa.

Vajaan 200 tunnin vuotuisista poissaoloista muodostavat pääosan sairauspoissaolot. Niitä on vuosittain keskimäärin 80 tuntia eli noin kaksi viikkoa työntekijää kohti.

Vanhempainvapaita ja muita perhevapaita on vuosittain keskimäärin 40 tuntia ja muita poissaoloja 50 tuntia työntekijää kohti.


Kiky on siis 24 tuntia vuodessa, 30 minuutta viikossa ja 6 minuuttia päivässä ja 1,4 % kokonaistunneista.