TULEEKO KIRKKOPUISTON PARKKITALOSTA AIKANAA KATAKOMBI?

TULEEKO KIRKKOPUISTON 

PARKKITALOSTA AIKANAAN 

KATAKOMBI?

Jyväskylässä käydään tällä hetkellä

osin tunteikasta keskustelua parkkitaloista.

Nyt on esillä Kirkkopuiston suunnitelma.

Tuntuu omituiselta, että muutama vuosi

sitten kaupungilla oli tavoitteena

häätää kaikki yksityisautoilu pois

keskustasta ja nyt parkkitalot tuntuvat

olevan keskeinen kehityskohde.

Parkkitalo rakennetaan vaikka kirkon alle.

Rakennuksia ja rakennelmia tehdään

ajatellen kymmenien vuosien käyttöikää.

Tälle aikajaksolle on ennustettu

autoilun radikaalia muutosta.

On visioitu, että yksityisautoilu

lähes loppuu ja autot kulkevat yhteiskäytössä ja

jopa ilman kuljettajaa. Uskokoon ken tahtoo.  

Jyväskylässä ei ilmeisesti tähän uskota edes

ympäristöaktiivien leirissä.

Jos kuitenkin ennuste toteutuu vaikka

puolittain, niin miten tämä on huomioitu

parkkiyhtiön suunnitelmissa?  Tehdäänkö

kirkon alle rakennetusta parkkihallista

aikanaan katakombi?

Sanomalehti Keskisuomalainen julkisti
kirjoituksen 2.10.2018

MENEEKÖ EDUSKUNTA TUULIAJOLLE - TAAS?

MENEEKÖ EDUSKUNTA 

TUULIAJOLLE - TAAS?

Eduskunnan toiminta ennen viime vaaleja 

muistutti lähinnä murrosikäisten koululaisten

käytöstä ennen kesälomille pääsyä.

Kansanedustajat äänestivät jopa

omia esityksiään vastaan.

Sama näyttää tapahtuvan neljän vuoden päästä 

uudelleen. Erona on vain se, että

vastuuton toiminta käynnistyi nyt aikaisemmin.

Esimerkiksi eduskunnan kyselytunnin katselu 

on yhtä piinaa.  

Jos nyt julkisen sektorin rakenneuudistukset

jäävät tekemättä, tiedustelulait eivät toteudu

ja ulkomaalaisten maa-alueiden hankintaa

ei rajoiteta, niin  eduskunnan uskottavuus

on kovasti koetteilla.  

Milloin eduskunnasta löytyy järkevien ihmisten 

blokki yli puoluerajojen ja se  toimii maan parhaaksi?

Joko  ensi vaalien jälkeen?

Sanomalehti Keskisuomalainen julkisti 
kirjoituksen 5.10.2018

MITEN JALKAUTUU VIHREÄT ENERGIA-AATTEET KUNTATASOLLE

MITEN JALKAUTUU VIHREÄT 

ENERGIA-AATTEET 

KUNTATASOLLE?

Kuuman kesän jälkeen ilmastonmuutos tuntuu 

olevan politiikassa päivän sana. Vihreät ovat 

kertoneet, että seuraavat vaalit ovat ilmastovaalit. 

Kaupungit on merkitty saastuttajien ja syyllisten

pitkään listaan. 

Miten tämä poliittinen  julistus kytketään  

lähivuosina käytännön toiminnaksi kunnissa -

esimerkiksi Jyväskylässä?  Miten nykyiseen

energiapolitiikkaan vaadittavat muutokset

heijastuvat tänne? 

Silloin kun koko planeetan ilmastonmuutoksen 

torjunta ja sen vaikutus kuntaveroprosenttiin

kohtaavat - alkaa arkirealismi hahmottua ja

herää kysymyksiä.

Mikä on kuntakohtainen teknis-taloudellinen 

suunnitelma haaveen toteuttamiseksi?  Mikä 

vaikutus sillä on kuntien taseeseen ja tulokseen? 

Mitkä ovat kuntien veroprosentit sen jälkeen kun 

vaaditut ilmastoteesit on viety kuntatasolle ?  

Kuntalaiset kyllä ymmärtävät  euroja, watteja ja  

päästötonneja - puhetta tähän maailmaan mahtuu.

TOUKO AALTI SAIRASLOMALLE

VIHREIDEN PUHEENJOHTAJA 

TOUKO AALTO SAIRAS-LOMALLE

Tänään 13.9.2018 aamupäivällä julkistin jutun Vihreiden 

puheenjohtajan tilanteesta.

Klo 17 julkistettiin, että hän siirtyy sairaslomalle.

Jo pitkään Aalto on käynyt ylikierroksilla ja

sen on moni tajunnut.

Ikavä tapaus, mutta se että ennakoin puheenjohtajan

vaihtumista tullee tapahtumaan.

Toivotaan, että Aalto tervehtyy ja palaa tehtäviin, joihin

hänellä riittää kapasiteetti.

VIHREIDEN ENERGIA-AATTEET: CASE JYVÄSKYLÄ

VIHREIDEN ENERGIA-AATTEET: 

CASE JYVÄSKYLÄ

Touko Aalto mellastaa epätoivon vallassa ja

moittii kaikkia muita ilmastopolitiikan

laiminlyönnistä.

Hän toistaa samaa mantraa jatkuvasti. Ilmeisesti

paniikissa.  Mitään konkreettista ei ole.

Vihreillä alkaa keväällä puheenjohtajan vaihtoviikot.

Emma Kari on jo aloittanut Ville Niinistön tukemana

kampanjan.

Miten käy Touko Aallon oppien paikallispolitiikassa?

Siitä kirjoitus alla:

Ilmastonmuutos tuntuu olevan politiikassa

päivän sana.  Vihreiden puoluejohtaja Touko Aalto

on kertonut, että seuraavat vaalit ovat ilmastovaalit.

Miten tämä poliittinen julistus kytketään 

lähivuosina käytännön toiminnaksi Jyväskylässä?

Aalto on kaupunginvaltuuston jäsen, joten hän on

varmaan siis miettinyt, miten  Jyväskylä hoitaa jatkossa 

näitä vihreitä teesejä soveltavan energiahuollon? 

Me kaupunkilaiset jäämme mielenkiinnolla odottamaan

vihreän valtuustoryhmän energiapoliittista toiminta-ja 

taloussuunnitelmaa, täytyyhän Aallon soveltaa oppejaan 

myös käytännössä. Mikä vaikutus sunnitelmalla on  

energiayhtiön ja koko  kaupunkikonsernin taseeseen  

ja tulokseen?

Esityksen  voi julkistaa seuraavan talousarvion yhteydessä. 

Kaupungin taloudessa eurot, watit ja päästötonnit ovat 

tässä asiassa oleellisia - puhetta maailmaan mahtuu. 

BUDJETTIRIIHI ON TEATTERIA

Budjettiriihi on teatteria

Siltarumpupolitiikkaa - näinhän budjettiriihen

päätöksiä on joskus kutsuttu.

Silloin kun valtion budjetin loppusumma 55

miljardia euroa ja budjettiriihessä puhutaan

miljoonista niin näihän se on.

Tuntuu siltä, että osa kansanedustajistakaan ei

erota miljoonaa ja miljardia toisistaan.

Se on surullista, mutta vaaleilla heidät on

valittu ja demokratia on puhunut.

Keskisuomalainen julkisti ystävällisesti

kirjoitukseni aiheesta 2.9.2018.

Alla kirjoitus.

**********************************************************************

Taas oli budjettiriihi kuumana. Hallitus selvitti taloustilanteen 

haastavuutta ja oppositiopuolueet varjobudjettejaan.

Tosiasiassa valtion budjetin määrärahat pohjautuvat valtaosin 

lakisääteisiin menoihin. Olennaista määrärahoissa on olla hereillä, 

kun lakeja säädetään.

Vaikka budjettiriihi lämmitetään kuinka kuumaksi, sen 

merkitys on siis pieni kokonaistalouden kannalta.

Kaikesta huolimatta eduskunta on taas budjettikuumeessa, 

jota kestää pitkälle syksyyn. Lääkettä siihen ei ole ja vaalit 

vielä pahentavat tautia.

Lisääkö tämä politiikan uskottavuutta? Ei.

SUOMI PELINAPPULANA

SUOMI PELINAPPULANA

Viestinnän professori Anu Kantola kirjoitti Hesarissa

erinomaisen analyysin tämän hetkisestä maailman

poliittisesta tilanteesta. 

Hyvä yhteenveto/lainaus loppuyhteenvedosta.

”Suomessa onkin aika totutella olemaan yksi pelinappula 

suuressa pelissä. Viime viikolla Putin, tällä viikolla 

Macron, jonka huomenna keskiviikkona alkavalla 

valtiovierailulla ehkä selviää, mitä hänellä on 

mielessään Suomen varalle”

Kirjoittaja on viestinnän professori Helsingin 

yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Lue koko kirjoitus  tästä linkistä:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005805624.html

Tai lue se valokuvasta.

VAALIBUDJETTIKUUME EDUSKUNNASSA NOUSEE

VAALIBUDJETTIKUUME 

EDUSKUNNASSA NOUSEE

Vuosikymmeniä on kokoonnuttu budjettiriiheen

ja taas se on ollut kuumana. Hallitus selvittää 

taloustilanteen haastavuutta ja oppositiopuolueet 

hääräävät varjobudjettiensa kanssa. 

Tosiasia on se, että valtion budjetin

määrärahat pohjautuvat valtaosin lakisääteisiin

menoihin.  Olennaista määrärahojen suhteen

on olla hereillä kun lakeja säädetään.

Vaikka budjettiriihi lämmitetään kuinka 

tulikuumaksi niin sen merkitys on siis pieni 

kokonaistalouden kannalta. 

Kaikesta huolimatta, eduskunta on 

taas budjettikuumeessa ja se kestää pitkälle 

syksyyn.  Lääkettä siihen ei ole

ja vaalit vielä pahentaa tautia. Lisääkö

tämä politiikan uskottavuutta - ei.

SUURET KAUPUNGIT BUDJETTILOBBAREINA

SUURET KAUPUNGIT

BUDJETTILOBBAREINA

Joka vuosi Keski-Suomessa jännitetään saadaanko

valtion budjetista rahaa teiden ja raiteiden

parantamiseen.

Melkein joka vuosi on tullut pettymys. Rahat menevät

niille paikkakunnille, joilla on vahvat ministerit.

Meillä Keski-Suomessa ei ole ollut oikeastaan koskaan

”herralykkyä”.

Mm. Jyväskylä-Tampere ratavälin päätökset olisi

pitänyt saada aikanaan -  pari-kolmekymmentä vuotta sitten.

Nyt se on myöhäistä.

Kirjoitin vuoden 2019 budjetista mielipidekirjoituksen

Keskisuomalaiseen, jonka lehti ystävällisesti

julkaisi.

KIRJOITUS ALLA

******************************************************************

Mielipidekirjoitus 14.08.2018 

Kevään aikana on ollut havaittavissa, että Helsinki, Turku ja Tampere 

ovat aktivoituneet ja vetävät pienempiä kaupunkeja perässään

kuin pässiä narussa.

Valtion budjetin käsittely vuodelle 2019 on alkamassa. On 

mielenkiintoista seurata, onko em. alueiden budjettilobbaus 

yhtä aktiivista ja tehokasta kuin niiden esiintyminen 

kaupungistumisen esikuvana. 

Kuinka paljon Helsinki- Tampere-Turku - kolmio saa määrärahoja 

maa-, raide- j a ilmaliikenteen kehittämiseen ja muuhun infraan?

Mikä on muiden alueiden osuus? Saako Oulun seutu ja 

Lappi jonkun lohdutuspalkinnon tänäkin vuonna? 

Jaksaako Savo-Karjala ponnistaa entiseen malliin? 

Mikä on Keski-Suomen osa?

Kun puhutaan alueiden vetovoimatekijöistä, niin 

infra on se pohja, jolle elinkeinoelämä, 

työpaikat ja asuminen perustuu. 

Budjetti antaa suuntaa tulevasta.

TALOUSLUKUTAITOA EDUSKUNTAAN

TALOUSLUKUTAITOA
EDUSKUNTAAN

Jätin alla olevasta kirjoituksesta pois sen että ylivelkaantuminen,

korkojen nousu ja asuntojen hintojen voimakas lasku 

yhdistelmänä voinee siis johtaa kansantalouden kriisiin.

Kulutusluottojen pakkoperintä voi olla myös edessä.

Tällainen kiinteistö-, asuntoriskin realisoituminen 

on meille tuttu 1990 alussa ja kymmenen vuotta sitten 

Yhdysvalloissa ja Irlannissa.

Jos vielä globaali talous sakkaa 2020 loppupuolella 

niin soppa on valmis.

Aika näyttää mikä vaikutus bruttokansantuotteen

kehitykseen on kun kotitalouksien velkavetoapu 

aikanaan loppuu.

HUOMAA MYÖS HESARIN ARTIKKELI, JOSSA
SUOMEN PANKIN PÄÄJOHTAJA OLLI REHN
TUO ESILLE KAKSI SUOMEN TALOUSONGELMAA:
PIKAVIPIT JA ASUNTOJEN VELKAVIPURAHOITUS.
KS. VALOKUVA ALIMPANA

Alla kirjoitus:

Suomen Pankin mukaan kansalle tarvitaan lisää valistusta 

ja talouslukutaitoa (julkaisu Talouslukutaito 2020-luvulla). 

Mielestäni talouslukutaitoa olisi tarvittu muutama vuosi 

sitten eduskunnassa.

Suomeen on muodostunut kotitalouksien velkapommi 

samaan aikaan kun eduskunta on keskittynyt riitelemään 

sote-uudistuksesta yli 10 vuoden ajan. Maksuhäiriötä on 

kasaantunut samoille henkilöille ja heitä on lähes 400 000. 

Kaikkiaan luottoja kotitalouksille on nyt jo 130 miljardia 

euroa eli yli tuplaten Suomen vuosibudjetti.

Nykyinen pankkisektori on lainakaton muodossa osa 

rahoitusjärjestelmän ja kansantalouden vakautta, mutta 

ongelmaksi ovat tulleet ns. pikavippifirmat ja rakennusliikkeiden 

asuntojen velkavipukauppa. Suomi tarvitsee ns. positiivisen 

luottorekisterin, johon henkilön kaikki lainat yhdistellään. 

Se, ollaanko jo myöhässä, selviää parissa vuodessa. 

Paisunut velkamäärä voi sisältää seuraavan 

talouskatastrofin ainekset.

PATOLOGINEN VALEHTELIJA JA SUURRIKOLLINEN KOHTASIVAT

PATOLOGINEN VALEHTELIJA JA SUUR-RIKOLLINEN

KOHTASIVAT

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa sanaili 

muistaakseni näin räväkästi Ylen ohjelmassa Suomessa 

tapahtunutta  Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien 

kohtaamista 16.7.2018.

Etu Suomen kannalta tapaamisen suhteen on se, että

nyt tiedämme, että em. maihin ei voi luottaa.

Molemman päämiehet valehtelivat sujuvasti

yhteen ääneen koko maailman edessä.

Mainilan laukaukset on syytä pitää mielessä

entistä paremmin.  Mikään ei ole muuttunut

niistä ajoista.

SUOMEN VELKAPOMMI TIKITTÄÄ- SOTESTA VAIN RIIDELLÄÄN?

SUOMEN VELKAPOMMI TIKITTÄÄ - 

SOTESTA VAIN RIIDELLÄÄN

Suomessa maksuhäiriöt ovat kasaantuneet

samoille henkilöille ja heitä 

on lähes 400.000. Suomen Pankin mukaan

kansalle tarvitaan lisää valistusta ja talouslukutaitoa.

Mielestäni  talouslukutaitoa olisi tarvittu muutama 

vuosi sitten eduskunnassa, jotta olisi

osattu varautua kotitalouksien velkaantumiseen

tarpeellisen lainsäädännön muodossa.

Suomeen tarvitaan viipymättä luottorekisteri,

johon kaikki velallisten luotot yhdistetään.

Pankkisektorin ulkoisten toimioiden antamien 

kulutusluottojen määrä ja rakennusliikkeiden 

asuntojen vakuudeton  velkavipukauppa on jo 

paisunut huolestuttavalle tasolle. Em. luottojen

tarkkaa kokonaismäärää ei taida tietää kukaan.

Kaikki rekisteröitävät luotot kotitalouksille on 

nyt jo yli 100 miljardia euroa eli tuplaten 

Suomen vuosibudjetti. 

Nyt siis  valtionvarainministeriössä ja  

oikeusministeriössä pohditaan lakisääteisiä 

mahdollisuuksia luottorekisterin suhteen ja 

Suomen Pankissa ja  Finanssivalvonnassa 

tehdään talousohjeita. 

Se, ollaanko jo myöhässä, selviää muutamassa

vuodessa. Paisunut velkamäärä sisältää

seuraavan talouskatastrofin ainekset.

Sitä ei aiheuta globaali talous, vaan se kehiteltiin

aivan itse - eduskunnan riidellessä sote-asioista.  

KELAN JÄLJET PELOTTAVAT

KELAN JÄLJET
PELOTTAVAT

Kelan toiminta soten tietojärjestelmä ja verkkopalvelujen

on herättänyt paljon keskustelua.

Mielestäni Kelan osaamista on liioiteltu runsaasti.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltosella tuntuu olevan

ylioptimistinen käsitys osaamisen tasosta tai

hän ei ymmärrä miten laaja ja integroitu

järjestelmäkokonaisuus on kyseessä.

On jopa esitetty ajatuksia, että Kela olisi soten keskeinen

toimija.  Mm. professori Neittaanmäki on julkisuudessa

ylistänyt osaamista.

Se, että Kela ylläpitää ja kehittää esimerkiksi Kanta-järjestelmää

ei riitä.

Varsinaista operatiivisten järjestelmien osaamista

ei laitoksella ilmeisesti ole.

Kirjoitin asiasta Keskisuomalaisen mielipidepalstalla

ja kirjoitus on alla.

Mielipidekirjoitus 10.07.2018  

Miten kävikään, kun toimeentulotukitehtävät siirrettiin 

kunnilta Kelaan.  Palvelut olivat kuukausia sekaisin. Nyt 

Kela on kilpailuttanut taksikyytien järjestelyt ja huonolla 

menestyksellä.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo, että 

”Kela voi auttaa sote-uudistuksessa”. Apu koskisi

 ilmeisesti verkkopalveluja ja tietojärjestelmiä. 

Jäljet pelottavat. ”Avunanto” toimeentulotuki- ja 

taksiasioissa ei ole hyvä referenssi.

Toivottavasti tämä ”apu” kohdistuu siihen, että 

Kela avaa tarpeelliset liittymät omiin järjestelmiinsä 

soten operatiivisten järjestelmien rakentajille ja 

osaajille – ja pysyy siinä roolissa.

Maa ei kaipaa lehtiin otsikoita ”Kela sotki Suomen 

sote-palvelut”. Käytännön prosessien tuntemus on 

pettänyt kahdessa esimerkkitapauksessa, ja ne ovat 

pieniä projekteja. Ei kahta ilman kolmatta ja 

suutari pysyköön lestissään, sanovat vanhat sanonnat.

Kari Halttunen

Jyväskylä

KUNTATALOUDEN RAPORTOINTIAIKATAULU ON JÄÄNYT AJASTAAN JÄLKEEN

Kuntatalouden  

raportointiaikataulu

on jäänyt ajastaan jälkeen? 

 Malliesimerkki on Jyväskylästä.

Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunta

on saanut vuoden 2017 tarkastusraporttinsa 

valmiiksi toukokuun puolessa  välissä.

Tarkastuslautakunta esittää, että valtuusto pyytää 

kaupunginhallitukselta selvitykset viimeistään 

17.9.2018 ja ne esitellään valtuustolle 1.10.2018.

Aikataulu periytynee niiltä ajoilta kun tilit 

tehtiin vielä sulkakynällä ja toimintaa suunniteltiin

tupakka-askin kanteen.

Jyväskylä voisi olla esimerkkinä ja muuttaa

käytäntöjä siten, että koko prosessi olisi

valmis toukokuun loppuun mennessä - ennen

seuraavan vuoden talousarvion valmistelua.

Näin tarkastuslautakunnan edellisen vuoden havaintoihin

voitaisiin  reagoida jo seuraavan vuoden

alkupuolella - ei syksyllä.

MIKÄ ON VELKAVIPIRAKENTAMISEN TILANNE

Mikä on velkavipurakentamisen

tilanne 27.6.2018?

YLE-uutiset 27.6.2018 julkisti tiedon, että

asuntorakentaminen ja nimenomaan

”velkavipurakentaminen” on vähentymässä.

Kuten Hippos-kirjoituksessani toin esille, niin

rakennustoiminta ja sen pahin buumi

alkaa hiipua.

Voi olla, että se on jopa ennakoitua

nopeampaa.

Syksyllä tiedämme asiasta lisää.

MIKÄ ON HIPPOS-RISKIEN KOKO KUVA?

Mikä on Hippos-riskien 

koko kuva?

Keskisuomalainen-lehti julkisti jutun Hippos-2020

hankkeen makrotason riskeistä. Teksti alla.
Lisäksi lehti julkisti kaksi muuta kirjoitusta
aiheesta - kiitos siitä lehden toimitukselle.

Toivottavasti kaupungivaltuuston jäsenet ja

kaupunkilaiset ymmärtävät, että hanke voi

vaikka peruuntua tai jäädä vaikka kesken.

Se on huolestuttavaa, että yksikään kaupungin-
valtuutettu ei  kokouksessa 28.5.2018 ottanut
kriittistä näkemystä hankkeen suhteen.

Ryhmien puheenjohtaja olivat sopineet asian
ja pitivät 3 minuutin puheenvuorot.

Ja sitten nuija kopsahti pöytään
- ja päätös syntyi yksimielisesti.

Syksyllä on mielenkiintoista miten asia etenee -
vai tyssääkö hanke alkuunsa?

****************************
Mielipidekirjoitus 17.06.2018 

Tämän lehden pääkirjoituksessa (KSML 30.5.) todetaan aivan

 oikein, että Hippos 2020 -projektin  riskeistä on puhuttu vähän.

Kun riskeistä puhutaan, voi kysyä, mikä on suunnitelman 

makrotalouden näkymä? 

Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa. On huomattava, 

että seuraavan  laskusuhdanteen ennakoidaan alkavan jo 

vuonna 2020 ja sen neljännellä kvartaalilla.  Yleensä 

rakentaminen ja tilojen kysyntä reagoi suhdanteen laskuun

 jo nopeammin.

Lisäksi velkavipuhankkeille ollaan asettamassa rajoitteita, 

joka hidastanee  asuntorakentamisen yleistä buumia. 

Hippos-suunnitelma sisältää  asuntorakentamisoikeutta

 huomattavan määrän.

Miten ennakoitu taantuma tulee vaikuttamaan hankkeen 

rakentamiseen,  projektin vaiheistukseen ja rahoitukseen?

Jäädään odottamaan, mikä on investorien näkemys projektin

 aikataulutukseen ja laajuuteen. Se selvinnee syksyllä.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston tahtotila on nyt selvillä.

****

Mielipide 28.05.2018

Hippos2020-hankkeen valtuustokäsittely on alkamassa. Kuntalaisen 

järjen mukaan on hyvä, että valtuusto teetättää hankkeen sopimusten 

ja toimintasuunnitelman tarkastuksen ulkopuolisella tilintarkastajalla. 

Onko näin tarkoitus menetellä? 

Se ei ole tiedossa.

Hanke kannattaa valtuuston kokouksessa tänään maanantaina 

äänestää pöydälle ja odottaa tarkastuksen tulosta.

Ulkoisen tarkastuksen muodostavat tarkastuslautakunta, 

kaupunginreviisori ja tilintarkastaja. Kaupunginreviisorilla on 

hallintosäännön mukaan valtuus hankkia lisäpalveluja talousarvion 

puitteissa. 

Nyt niitä tarvitaan, koska Hippos 2020 projektin aineisto on hyvin laaja.

Tarkastuselin antaisi sitten riippumattoman lausunnon hankkeesta jo 

valmisteluvaiheessa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että lausunto 

annettaisiin vasta tilikauden päätyttyä – silloin se on jo myöhäistä. 

Nykyinen hallintosääntö ei saa rajoittaa hankekohtaisen lausunnon 

antamista kesken tilikauden näin tärkeässä asiassa.

Valtuuston tulee siis selvittää tarkastuksen mahdollisuus, aikataulu 

ja tarkastajien kyky vastata nopeasti kyseiseen toimeksiantoon. 

Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan, joten toivottavasti se 

voi myös käyttää sitä apunaan Hippos2020-hanketta arvioitaessa.

*******

Mielipide 14.05.2018

Jyväskylässä keskustellaan Hippos 2020 -hankkeesta. 

Kaupungilla kerrotaan, että veronmaksajien osuus on 

30 miljoonaa euroa. Luku vaikuttaa pieneltä.

Kuka kuntaveron maksaja ja kaupunkilainen siihen uskoo? 

Mitkä ovat mahdolliset ylläpitokustannukset? Paljonko 

kaupungin tytäryhtiöt rakentavat alueelle infraa?Tämä 

kustannustason varmistaminen koskee myös 

Sihvonen–Suomi–Viitanen-mallia (KSML 4.5.), jos 

sen tyyppinen ratkaisu tulee kysymykseen. Usein Tilapalvelun 

laskelmat ovat olleet suuntaa antavia.

Onko tämänkin hankkeen suhteen odotettavissa 

uudelleenbudjetointia jossakin vaiheessa – ehkä 

vuosien päästä? Ensin pitää saada veronmaksajien 

piikki auki.Uudelleenbudjetointi on termi, jota Jyväskylässä

 käytetään, kun valtuuston siunaamat talousarvion luvut pettävät 

ja tarvitaan esimerkiksi uutta investointirahaa epäonnistuneen 

hankkeen paikkaamiseen.

Valtuuston tulee nyt etukäteen selvittää, 

miten mahdollisen Hippos-hankkeen talousarvioylitys aikanaan 

käsitellään – on toteutusmalli mikä hyvänsä. 

Historiasta täytyy ottaa opiksi. 

Jos muisti on huono, niin  kannattaa vierailla Keljonlahdella 

ja samalla silmäillä  energiayhtiön velkaista tasetta.