NOVA - TIETOJÄRJESTELMÄT

NOVA - TIETOJÄRJESTELMÄT

KSML MIELIPIDEKIRJOITUS 

UUDEN SAIRAALAN SUPERNOVA KSML 11.10.2019

Nimimerkin kirjoitus ei ole yllätys.  

Olen kirjoittanut omalla nimelläni asiasta jo 

22.5.2018 kommenttina Keskisuomalaisen pääkirjoitukseen.

https://www.ksml.fi/paakirjoitus/Uuden-sairaalan-kustannusarvio-ja-aikataulu-pitävät/1201694#comments

Lisäksi tietojärjestelmistä olen kommentoinut KSML 

nettikeskustelussa jo viime vuonna:

Kirjoitus alla hieman muokattuna:

**********

Ydinkysymys on se, että  uudessa  sairaalassa 

toimintaprosessit on määritelty ja kunnossa sekä 

tietojärjestelmät  toimivat.  

Ovatko uudet testatut tietojärjestelmät valmiit 

rakennuksen valmistuttua? Nyt pitäisi testien olla 

jo menossa. Onko näin?

Suomessa terveysalan ict-projekteissa toteutuu vain 

kolme asiaa: budjetti ylittyy, aikataulu pettää ja 

järjestelmät eivät toimi. Käykö näin Novassa - 

toivottavasti ei.

On riski, että nykyiset toiminnot siirretään sellaisenaan 

uuteen rakennukseen. Vanhoja järjestelmiä

tekohengitetään uudessa ympäristössä.

Nyt on päättäjien varmistettava, että

toiminnalliset asiat ovat kunnossa.  

Uusi rakennus on  on vain rakennus ilman

sitä.  Pahin uhkakuva on, että Novan

katto vuotaa ja tietojärjestelmät kaatuilee.

******

Näin siis kirjoitin jo yli vuosi sitten ja

nimimerkin kirjoitus vahvistaa, että huoleni oli

aiheellinen - valitettavasti.

AHKERIEN KUNTALAISTEN VEROT NOUSEVAT

AHKERIEN KUNTALAISTEN 

VEROT NOUSEVAT

Parhaillaan eduskunnassa keskustellaan valtion

budjetista ja jopa kiistellään verojen ja veroluonteisten 

maksujen määrästä.  Milloin siellä käsitellään

kuntaveroa ja sen korotuksen vaikutusta ostovoimaan, 

suomalaisten eriarvoisuutta em. veron

suhteen sekä kuntarakennetta - vai jättääkö valtio

kunnat oman onnensa nojaan?

Tänä vuonna puolen miljoonan kuntalaisen 

verot nousevat kun 46 kuntaa teki 

korotuksen. Nyt on ilmoitettu ennakkotietona, 

että noin sata kuntaa korottaa veroa ensi vuonna ja

korotusvaikutus kuntalaisten määrään on sen 

mukainen. Kriisikuntakriteeristön raja-arvo

lähestyy suurella osalla kuntia.

Perustuslaki turvaa kunnan 

olemassaolon, mutta  hinnan maksaa kuntalainen. 

Tilastokeskuksen tietojen mukaan keskituloinen

 pariskunta maksaa korkeimman verokannan

 kunnassa veroja lähes 5.000 euroa vuodessa 

enemmän. Lisäksi korkea verotaso ei takaa 

julkisten palvelujen laatua ja saatavuutta.

Nyt syksyllä siis kaavaillaan sataan kuntaan 

veronkorotusta ja pari sataa kuntaa, n. 70 %

tekee tappiota. Joko nyt ahkerat suomalaiset 

kuntalaiset heräävät kysymään raskaan 

kuntarakenteen perään kun sen ylläpito osuu 

omaan lompakkoon entistä enemmän eli vähentää 

ostovoimaa. 

JARRUT PÄÄLLE KAUPUNKIPOLKUPYÖRÄASIASSA

JARRUT PÄÄLLE 

KAUPUNKIPOLKUPYÖRÄ-

ASIASSA

Syksyn aikana Jyväskylässä harkitaan 300 

kaupunkipolkupyörän hankkimista. Hanketta 

perustellaan mm. pyöräilyn terveysvaikutuksilla.

Alustava hinta-arvio käyttöajalle pyörii 

miljoonaluokassa. 

On hyvä, että Jyväskylä ei ole tässä asiassa

pioneeri. Ehdotan, että ensin käydään huolella 

läpi muiden kaupunkien kokemukset ja sitten 

vuoden päästä on riittävästi tietoa päätöksen tekoon. 

Mikä kiire tämän asian kanssa on?

On mielenkiintoista tietää paljonko

loka- ja maaliskuun välisenä aikana 

testikaupungeissa  on ollut pyörillä käyttöä?

Pyöräily, pakkanen ja sohjoiset pyörätiet kun sopivat 

heikosti yhteen. Sen luulisi kiinnostavan myös 

päättäjiä.

POSTIN TOIMINTA ON SEKAISIN

POSTIN TOIMINTA
ON SEKAISIN

Digitalisaatio on siirtämässä osaa Postin 

palveluista  menneen ajan muistoksi. Suomen 

postilaitoksen historia alkoi 1600-luvulla, kun 

kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti sen. Tämän

jälkeen se on ollut ”valtion omistajaohjauksessa”. 

Pesiytyikö laitokseen joustamattomuus asiakkaita 

kohtaan myöhemmin jo Venäjän vallan aikana?

Perinteisesti valtion yhtiöt on joko myyty ulkomaille

tai ne ovat monopoliasemassa jääneet ajastaan jälkeen. 

Poliittisesti valitut päättäjät ja johto nukkuivat 

Ruususen unta vuosikymmeniä.  Näin kävi

Postille ja myös esimerkiksi VR:n ja sen 

rataverkon suhteen. Posti ja junat eivät kulje - 

siitä saamme kiittää eduskuntaa.

Viimeisin viisaus oli pääministeri Antti Rinteen 

lausunto postinjakajan toimenkuvan laajentamisesta:

”kurkataan ikkunasta onko kaikki hyvin”.  Tämä 

ja eduskunnan lähes hysteerinen käytös osoittaa, 

että ns. parlamentaarinen valvonta ilman tarvittavaa

osaamista ei toimi.  Poliitikkojen nimittäminen 

valtionyhtiöiden hallintoon näyttäisi olevan kuin 

myrkkypilleri.

Jokainen yrityselämää tunteva tietää, että yritystä

on kehitettävä jokainen päivä ja siihen tarvitaan

osaava johto ja hallitus. Lisäksi omia rahojaan 

yhtiöön sijoittaneet punnitsevat johdon toimintaa 

jatkuvasti. Perusasia on myös se, että osingonjako 

ja bonukset suhteutetaan aina yhtiön kehitystilanteen 

mukaiseksi. Näin tulisi tehdä myös valtionyhtiöissä.

KORRUPTIOTA KUNNISSA - OSAKEYHTIÖT OSA SUMUVERHOA

KORRUPTIOTA KUNNISSA-

OSAKEYHTIÖT OSA 

SUMUVERHOA

Korruptiotyöryhmä tuo 2.9.2019 KSML esille  asian joka on yleisesti tiedossa:

https://www.ksml.fi/kotimaa/Korruptiotyöryhmä-Julkisten-tehtävien-yhtiöittäminen-tarjoaa-sumuverhon-rahankäytölle/1429894

Olen ollut jo vuosia huolestunut  tilanteesta.

Mm. KSML - mielipidekirjoitus 5.7.2019

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Konsernijaoksen-valta-purettava-Jyväskylässä/1400624

Yhtiöittäminen ja konsernijaos yhdessä tosiaan

toteuttaa otsikon:

- ” Yhtiöittäminen tarjoaa sumuverhon julkiselle rahankäytölle”

Hippos 2020 hanke tulee olemaan mielenkiintoinen

seurantakohde.

TYHJÄT KOULUT

JYVÄSKYLÄN TYHJÄT

KOULUT

Jyväskylässä on neljä tyhjää koulua:

Lyseo ja Cygnaeuksen koulu

merkittävimmät.

Odottaako näitä kiinteistöjä Valtiontalon

kohtalo?

Pelkään pahoin - sen verran hitaita

ovat kaupungin kiireet. 

Uusia hankkeita haaveillaan -

vanha omaisuus laiminlyödään.

KÄVELYKADULLA KERJÄTÄÄN- NUKKUVATKO PÄÄTTÄJÄT

Kävelykadulla kerjätään, nukkuvatko päättäjät?

KSML JULKAISI  12.8.2019

Ennen Jyväskylässä oli kylttejä

”kerjääminen ja kaupustelu kielletty”.

Julkisilla paikoillakaan toimintaa ei 

pidetty suotavana. Se oli silloin se.

Jatkuuko kävelykadulla tällainen toiminta

ensi kesänä?  

Kävelykatu on kaupungin omistamaa 

tilaa ja sillä on oikeus päättää kuinka aluetta

käytetään.  Näin on kaupungin katupäällikkö

kertonut julkisuudessa. Tämä oikeus ei

ilmeisesti koske em. toimintaa?

Jyväskylä on tunnetusti tarkka esimerkiksi 

ravintoloiden terassien luvista, valvoohan niitä 

mm. katupäällikkö, rakennusvalvonta ja 

kaupunkirakennelautakunta.  Samalla kaupungin 

päättäjien  hellimällä  kävelykadulla on meno 

kuin marokkolaisella torilla. Kauppaliikkeet ja 

kaupunkilaiset ovat asiasta huolissaan. Ovatko 

Kunnantalon päättäjät hereillä?

Nyt mm.  pörssiyhtiöt Elisa ja Fortum, 

Greenpeace, Amnesty ja romanialaiset kerjäläiset

ovat  muuttaneet Jyväskylän hienoksi mainitun

kävelykadun rauhattomaksi kauppapaikaksi.

Rinta rinnan kysellään kuulumisia ja myydään

palveluja ja maailmanparannusta. Romanialaiset

eivät tosin tuppaudu aivan iholle. 

Toivotaan siis, että järki voittaa myyjien piirissä

ja ansaintalogiikkaa tarkennetaan suhteessa imagoon.

Maanomistajan toimenpiteitä myös odotellaan.

Kansansanonta ”kohtuus kaikessa” ohjaa 

suomalaisten toimintaa ja asenteita. Joku sanoi

myös ”mene Seppään - voit kulkea rauhassa”.

KERJÄÄMINEN KADULLA: KYSYMYS PÄÄTTÄJILLE

KYSYMYS JYVÄSKYLÄN

PÄÄTTÄJILLE 15.8.2019

Kävelykadun ja keskustan kehittäminen.

Kaikkien kaupunkilaisten yhteinen toive on

se, että keskusta pysyy elinvoimaisena

ja viihtyisänä.  Tämä lienee myös kaupunginvaltuuston

ja -hallituksen sekä virkamiesten tavoite.  

Nyt yleinen puheenaihe tänä kesänä  on

ollut kaupustelu ja kerjääminen kävelykadulla.

Kauppaliikkeet ovat kehityksestä huolissaan ja

kaupunkilaiset ovat kyllästyneet tilanteeseen.

Onko kaupungilla suunnitelmia ensi kesän 

suhteen?

Vieläkö siis kerjääminen ja kaupustelu jatkuu 

nykyisessä laajuudessa?   

Mitä käytännön toimenpiteitä on tehty asiantilan

korjaamiseksi?

Myöskin kiinnostaa juridinen tausta; mikä rajoittaa

kaupungin omistajaoikeuksia määrätä kaupallisesta

toiminnasta omalla maalla?  Voivatko siis kaupustelijat

mennä ruutukaava-alueella mille tontille hyvänsä

tekemään kauppaa?  

Mitä jos esimerkiksi asuntokauppiaat, ilmalämpöpumppujen

myyjät ja vitamiinikauppiaat  tulevat

ensi kesänä kävelykadulle? Onko se mahdollista?

Ystävällisin terveisin

Kari Halttunen

Jyväskylä

************

Jatkokysymys …asia kävelykadun kehittäminen.

Kaupunki on investoinut kävelykatuun miljoonia

euroja ja ylläpito on varmaan myös merkittävä kuluerä.

Saako kaupunki korvauksen antaessaan kävelykadun em. 

toimijoiden vapaaseen käyttöön vai tukevatko Jyväskylän 

veronmaksajat mm. maailmanlaajuisia järjestöjä ja 

pörssiyhtiöitä.

KERJÄÄMINEN POIS KÄVELYKADULTA

KERJÄÄMINEN JA KAUPUSTELU 

POIS KÄVELYKADULTA

Ennen Jyväskylässä oli kylttejä

”kerjääminen ja kaupustelu kielletty”.

Julkisilla paikoillakaan toimintaa ei 

pidetty suotavana. Se oli silloin se.

Jatkuuko kävelykadulla tällainen toiminta

ensi kesänä?  

Nyt mm. suomalainen pörssiyhtiö Fortum Oyj, 

Greenpeace, Amnesty ja romanialaiset kerjäläiset

ovat  muuttaneet Jyväskylän hienoksi mainitun

kävelykadun rauhattomaksi kauppapaikaksi.

Rinta rinnan kysellään kuulumisia. Romanialaiset

eivät tosin tuppaudu aivan iholle.

Jyväskylä on tunnetusti tarkka esimerkiksi 

ravintoloiden terassien luvista, valvoohan niitä 

mm. katupäällikkö, rakennusvalvonta ja 

kaupunkirakennelautakunta. Samalla kaupungin 

päättäjien  hellimällä  kävelykadulla on meno 

kuin marokkolaisella torilla. Toivottavasti ensi 

kesänä kaikilla myyjillä on esimerkiksi 

kiinteät myyntipaikat, joihin asiakkaat itse 

hakeutuvat omasta tahdostaan.

Toivotaan siis, että järki voittaa myyjien piirissä

ja ansaintalogiikkaa tarkennetaan suhteessa imagoon.

Kansansanonta ”kohtuus kaikessa” ohjaa 

suomalaisten toimintaa ja asenteita. Joku sanoi

myös ”mene Seppään - voit kulkea rauhassa”.

KESKUSTA HIIPUU JYVÄSKYLÄSSÄ

KESKUSTA HIIPUU

JYVÄSKYLÄSSÄ

KOMMENTTI  KARI JUSSILAN 

MIELIPIDEKIRJOITUKSEEN

7.7.2019

Keskustan elinvoimaa tai sen hiipumista

on ihmetelty jo vuosia, samoin parkkitaloinnostusta.

Ostovoima ja lapsiperheet ovat jo siirtyneet lähiöihin

ja tilalle uusiin pieniin, rakennusyhtiöiden

suosimiin asuntoihin, muuttaa mm. opiskelijoita.

Heidän tulonmuodostuksensa on hyvin tiedossa.

Jokainen tajuaa, mitä tämä merkitsee

kaupan kannalta. Ilman ostovoimaa

ei ole elinvoimaa.

Mitä tulee parkkihalleihin, niin jos vähänkin

ymmärtää autoistumisen kehitystä niin

tajuaa, että ajokortittomat, autottomat, vihreitä arvoja

kannattavat kansalaiset eivät jatkossa

niitä tarvitse – nykyisessäkään mittakaavassa.

Parkkiyhtiössä eletään kuin eilistä päivää, kun

pitäisi varautua siihen, miten näistä

tiloista pääsee järkevästi eroon ennen kuin

ne pitää tulevaisuudessa kirjata kirjanpidossa tappioksi.

Muodikkaasti sanoen – pitäisi olla exit-suunnitelma.

Matkakeskus myytiin, menisivätkö parkkihallit

myös kaupaksi? Tuskin – saksalaiset ja norjalaiset

investorit osaavat suunnitella asioita pitkällä

aikavälillä.

Lainaukset kirjoituksesta:

***********************

”MUTTA NYT TÄHÄN kaavoitukseen. Kirjastolla oli keväällä tilaisuus, jossa käsiteltiin keskustan kaupunkikuvaa. Alueen täydennysrakentamiseen liittyen kysyttiin, minkä kokoisia asuntoja uudisrakennuksiin on tulossa. Kaupunginarkkitehdin vastaus oli: ”yksiöitä ja kaksioita, koska rakentajat eivät suostu rakentamaan isompia asuntoja”.

Eräällä osallistujalla oli kokemusta siitä, että rakennuttajat pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan niiden taloyhtiöiden hallintoon, joilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta tai joille kaupunki on ”luvannut” sitä antaa.”

*******************************

Jos keskustan pihojen täyttämisestä yksiöillä

määrää rakentajat ja sijoittajat niin miten

on Hippos 2020 hankkeen osalta?

Hankkeeseen liittyy valtava määrä 

rakennusoikeutta.  

Siinä, jos missä rakennusyhtiö

ja sijoittajat pystyvät sanelemaan ehdot 

rakentamisen rakenteen, laadun ja aikataulun 

osalta. Voi olla, että tämä vedätys on

nyt meneillään ja ratkaisee jatkon.

Näihin soppareihin ei emokaupungin päättäjillä

ole pääsyä.

KONSERNIJAOKSEN VALTA PURETTAVA JYVÄSKYLÄSSÄ

Konsernijaoksen valta purettava Jyväskylässä

NÄIN KIRJOITIN KESKISUOMALAISESSA 5.7.2019

Konsernijaosto 2017-2021

pj Meri Lumela (Vihr.)

vpj Mervi Hovikoski (SDP)

j Jari Colliander (Kesk.)

j Juha Suonperä (Kok.)

j Eila Tiainen (Vas.)

Kenen käsissä on Jyväskylän kaavoitus? Näin on otsikoitu Ahti Vielman mielipidekirjoitus (KSML 27.6).

Tätä voi jatkaa ja kysyä: Kenen käsissä ovat suurien hankkeiden toteuttamiseen perustettavat yhtiöt? Moni kaupunkilainen ei tiedä, että valtuusto on luovuttanut päätösvallan asiassa konsernijaostolle.

Kaupungin hallintosäännössä todetaan ”Konsernijaosto päättää muun kuin strategisesti tai taloudellisesti merkittävän tytär- tai muun yhtiön perustamisesta”. Onko viimeaikaisten hankkeiden osalta noudatettu hallintosäännön alkuperäistä henkeä ja tavoitetta? Eikö osa hankkeista ole strategisesti ja taloudellisesti merkittäviä? Asia voi tulla joskus tutkittavaksi mahdollisten taloudellisten riskien realisoiduttua.

Mitä siis tulee kunnallisen päätöksenteon avoimuuteen, on muistettava, että konsernijaostolle on siirretty merkittävä päätösvalta kymmenien tytäryhteisöjen ja uusien yhtiöhankkeiden osalta. Mielestäni jaoston rooli tulisi selvittää avoimesti, ja valtuusto olisi oikea paikka tälle keskustelulle. Valtuustohan aikanaan luovutti valtaansa pois – ilmeisesti asiaa ei silloin ymmärretty.

TAKSIA EI SAA - MENE BUSSILLA

TAKSIA EI SAA - 

MENE BUSSILLA

Tarvitsen muutaman kerran vuodessa 

päiväsaikaan taksia Jyväskylän 

keskustassa.  

Ennen  Kepun ”Pernerin” aikaa pystyi 

luottamaan siihen että taksin saa 

tarvittaessa.  Aina oli  auto paikalla - jos 

ei heti tolpalla, niin  puhelun jälkeen kyydin 

sai nopeasti.

Nyt on toisin. Kännykkäohjelmisto yrittää 

turhaan löytää vapaata taksia ja

lisäksi puhelinpalvelussa työlääntynyt 

asiakaspalvelu kertoo, että 

autoja ei ole riittävästi ajossa.

Kun kerran lopulta sain taksin niin kysyin, 

miksi Jyväskylän keskustasta ei saa kyytiä 

päiväsaikaan.  Kuski totesi ” ei täällä 

päiväsaikaan kannata päivystää”.

Liberalisoinnin airueet eivät ole 

tajunneet, että  taksipalveluja tarvitaan

ympäri vuorokauden. Oma lukunsa on, paljonko 

harmaata taloutta ”Pernerin” uudistus lisäsi

Suomessa. Voi vain kuvitella mikä tilanne

on maaseudulla.

PÄÄTÖKSETEON AVOIMMUUS JYVÄSKYLÄSSÄ

PÄÄTÖKSENTEON 

AVOIMMUUS

JYVÄSKYLÄSSÄ

Kommentti Ahti Vielman mielipidekirjoitukseen

KSML 27.6.2019

Mitä tulee kunnallisen päätöksenteon avoimuuteen

on muistettava, että Jyväskylän hallintosäännön 11§ mukaan 

konsernijaostolle on siirretty merkittävä päätösvalta.  

Kun tähän lisätään hallintosäännön 68 §:än miljoonan 

euron limiitti, niin se antaa mm. osakeyhtiöiden 

perustamiseen avoimen valtuutuksen.   

Kun osakeyhtiön tiedot ja osakassopimukset on 

salattavissa, niin valtuusto ja veronmaksajat 

ovat täysin näiden hankkeiden ulkopuolella.

Lisäksi on huomattava, että hallintosäännössä § 11

todetaan ”Konsernijaosto päättää MUUN kuin strategisesti

tai taloudellisesti merkittävän tytär- tai muun yhtiön

perustamisesta”. Onko suurien viimeaikaisten

hankkeiden osalta noudatettu hallintosäännön

alkuperäistä henkeä ja tavoitetta.  

Se voi tulla joskus tutkittavaksi, vaikka pykälä 

onkin laadittu varsin kaiken kattavaksi. 

HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ

HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ-

MIKSI???

Miksi Antti Lindtman ei lähtenyt työministeriksi?

Koska Antti L. tajusi, että Antti Rinne yritti saada

hänet tehtävään, jossa helposti menettää poliittista

meriittiä - jos ei onnistu.

Rinne siis halusi eliminoida Lindtmannin jatkosta.

Lindtman voi olla SAK-porukalle liian kova

vastus tulevina vuosina.

ILMIÖT POIS JA REALISMI TILALLE

ILMIÖT POIS JA REALISMI 

TILALLE

On sanottu, että ilmiö edustaa tuntematonta

ja tavoittamatonta. Puhutaan esimerkiksi 

luonnonilmiöistä. Tyypillistä ilmiöille

on se, että ne ovat huonosti hallittavia.

Termi sopii hyvin rinnasteisena tällä 

hetkellä meneillä oleviin hallitusneuvotteluihin.  

Koska hallitusneuvottelujen tavoitteena 

on luoda valtiolle talousarvio, niin miksi 

se ei noudata valtion hallinnonalojen jakoa. 

Silloin jokaisella selvitysryhmällä olisi 

vuosikymmenien numeerinen aineisto

ja toiminnallinen kehys tukenaan työn

pohjaksi.  Tämä olisi sitä  politiikkojen 

peräänkuuluuttamaa yli  vaalikausien 

tapahtuvaa systemaattista toimintaa.

Mielestäni hallitusneuvotteluiden 

karnevalisointi  ja turha hypetys tulisi lopettaa. 

Miksi yleensä järkevät suomalaiset villiintyvä 

aina kun on kyse poliittisesta päätöksenteosta?  

Kun ilmiösuunnittelun pääkoordinaattori 

Antti Rinne käy päivittäin selvittämässä 

epäselvin lausein neuvottelutilannetta, niin 

silloin ymmärtää hyvin ilmiön määritelmän.

RATASUUNNITELMAT TAAS ESILLÄ

RATASUUNNITELMAT

TAAS ESILLÄ

Ratasuunnitelmat (Suomen Rata Oy + hankeyhtiöt)

ovat siis ministeriössä odottamassa  seuraavaa hallitusta. 

Jatkuuko yhtiöitysten valmistelu -  vai puututaanko 

nykyisen verkon akuutteihin  ongelmiin - sen aika 

näyttää.

Aika  näyttää myös sen, että ottavatko  pormestarit 

Vapaavuori ja Lyly hankkeen uudelleen komentoonsa

- oli hallitus mikä hyvänsä.

Keski-Suomen kansanedustajien ja kaikkien asiasta

kiinnostuneiden kannattaa käydä läpi liikenneministeriön 

1.2 julkistetut  kepulaisen ministerin ”Bernerin paperit”.

Ovatko ne jatkon pohjana ja jos ovat, niin

Keski-Suomen ratahankkeet eivät ole silloin

keskiössä; Helsinki-Tampere-Turku ovat.

Voi olla että Oulukin saa oman osansa jos

hallitusneuvottelujen iltalypsy ja lehmänkaupat 

onnistuvat.

ONKO HIPPOKSELLA HUTILYÖNNIN JÄLKEEN AIKALISÄ

ONKO HIPPOKSELLA FENNIAN 

HUTILYÖNNIN JÄLKEEN 
AIKALISÄ

Hippos  2020 hanke on jälleen uudessa 

vaiheessa. Pesäpallotermein hankkeessa 

on jo yksi palo - Fennia kärähti hutilyönnin 

jälkeen. 

Nyt Hippoksen kentällä soi pilli - jos nyt ei

pelin lopettamiseksi - mutta aikalisä näyttäisi

olevan käytössä. Jyväskylän kaupunki

ja Lehto Group etsivät hankkeelle rahoittajaa.

Uuden pelin hutunkeitto on meneillään.

Tämä selvisi 13.5. tiedonantotilaisuudessa.

Konsernijaoksen huhtikuisen päätöksen mukaan 

kaupunki  perustaa Lehdon kanssa osakeyhtiön 

jatkamaan projektia. Kaupungista tulee  

nyt  siis vastuuyhtiön  osakkeenomistaja   

toisin kuin alkuperäisessä  suunnitelmassa oli.  

Koska yksityiskohdat eivät ole tiedossa,

täytyy veronmaksajien arvailla:

Kuinka kauan osakasopimusluonnos on 

voimassa ja kauanko rahoittajaosapuolta

etsitään?  Onko Hippos Gp Oy ja koko 

200-300 miljoonan  euron hanke kohta osa 

kaupunkikonsernia  tuloksen/tappioiden, 

velkojen ja  vastuiden osalta? 

Valtuusto on myös katsomossa ja arvailee

jännityksellä mitä konsernisaos on

hankkeesta sopinut ja miten peli etenee.

UUSI SAIRAALA NOVA 500 MILJOONAA

UUSI SAIRAALA NOVA

500 MILJOONAA

Nyt on keskustelussa nousseet esille kustannukset sekä

satojen miljoonien velka.

Jyväskylän osuus on 260 miljoonaa (1.872 euroa per asukas). 

Jyväskylän  konsernivelka nousee 1,3 miljardiin euroon.

Valtava summa.

Ydinkysymys on  myös se, että  uudessa 

sairaalassa toimintaprosessit  ovat 

kunnossa ja tietojärjestelmät  toimivat.  

Ovatko uudet testatut tietojärjestelmät

valmiit vuonna 2021?.

Suomessa terveysalan ict-projekteissa

toteutuu vain kolme asiaa: budjetti

ylittyy, aikataulu pettää ja järjestelmät eivät

toimi.

On riski, että nykyiset toiminnot

siirrettään sellaisenaan uuteen

rakennukseen.

Nyt on päättäjien varmistettava, että

toiminnalliset asiat ovat kunnossa.  

Uusi rakennus on  on vain rakennus ilman

sitä.  

HIPPOS-NORSU KANNATTAA PALASTELLA ENNEN SYÖNTIÄ - JOS SE TOTEUTETAAN

HIPPOS-NORSU KANNATTAA 

PALASTELLA ENNEN SYÖNTIÄ

- JOS SE TOTEUTETAAN

Miksi kirjoitan taas em. hankkeesta?

Siksi, että Jyväskylän talous on huonossa

kunnossa ja pelkään, että 200-300 miljoonan euron

hanke ujutetaan veronmaksajien piikkiin.

***********************************************

Norsua ei kannata yrittää syödä kerralla.

Se on todettu valtion suurien  hankkeiden yhteydessä. 

Onko Hippos-2020 myös  norsu, joka kannattaisin 

palastella pienempiin osiin siten,  että siinä huomioidaan 

priorisoitu tilantarve ja vaiheistus,  rakentamisen  ja 

rahoituksen resurssit riskeineen sekä  yleinen 

talouskehitys.

Kukaan kaupunkilainen tuskin vastustaa

kaupungin kehittämistä  sinällään, mutta kaupunkikonsernin 

vastuiden  ja lainamäärän kasvattaminen nykyisestä 

hirvittää, onhan Jyväskylän kaupunkikonsernin vieras 

pääoma 1.400 miljoonaa euroa, josta emokaupungin 

osuus lähes 500 miljoonaa. 

Osoittaisi melko huonoa  itsesuojeluvaistoa, jos  näiden 

velkamäärien ja vastuiden mahdollinen  lisääminen  

Hippos-2020 hankkeen takia  ei aiheuttaisi keskustelua.  

Mielestäni hankkeen talousriskejä on vähätelty ja se on kuntien 

hankkeissa enemmän sääntö kuin poikkeus.

Toukokuussa valtuustolle tulee mahdollisuus tehdä

lisäkysymyksiä hankkeesta. Projektin edetessä

kaupungin rooli ja riskit ovat muuttuneet. 

Nyt kaupunki onkin yksi osakas yhtiössä joka 

hallinnoi hanketta.  Näin ei ollut vuosi sitten.

Lisäksi he voivat kysyä, olisiko järkevää Hippos-norsu 

syödä kerralla vai palasina.