KORONATILANNE
22.5.2021
396.
22.5.2021
Olen yli vuoden kerännyt koronadataa päivittäin ja muodostan siitä graafeja. Seuraan datan kehitystä.
Nyt näyttää siltä, että korontartuntojen määrän
lasku on pysähtynyt ja trendi on NOUSEVA.
VERTAILU VUOSI SITTEN:
NYT KUMULATIIVINEN 3.876
VUOSI SITTEN 1.385
ERO + 2.491
Samalla puretaan rajoituksia…. Ovatko päättäjät hereillä??
PÄIVITETTY:
ILTALEHTI 26.5.2021
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/dccf88cb-f669-4120-be4a-9bc295666db2
KEPU: HANNU HOSKOSEN
KOHTELU
395.
20.5.2021
(Olen puolueista riippumaton kommentoija)
Kansanedustaja Hannu Hoskonen näyttää ja kuulostaa
kepulaiselta maakunnan mieheltä,
johon perinteisen puolueen äänestäjän
on ollut helppo samaistaua.
Kun puolue siis kurittaa peruskepulaisen
”mallikappaletta ” niin se tullee vaikuttamaan
kuntavaaleihin.
Kun Hoskonen vielä siirrettiin syrjään
ympäristövaliokunnan puheenjohtajan paikalta,
niin tapauksella on suuri painoarvo.
Maakunnissa mm. Persut huohottavat
Kepun niskaan ja käyttävät tämän
edukseen kuntavaaleissa - näin veikkaillaan.
Siirtyykö Kepu 10 prosentin puolueeksi
myös maakunnissa - tämä ainakin
lisää siihen painetta.
EU ELVYTYSPAKETTI
HYVÄKSYTTIIN
394.
19.5.2021
EU:n elvytyspaketti on hyväksytty nyt myös Suomessa. 134 edustajaa äänesti paketin puolesta ja 57 edustajaa äänesti ei.
Tyhjiä ääniä annettiin kaksi, poissa oli kuusi kansanedustajaa.
KS. KUVA
EU:n elpymisväline
EU:n elpymisväline (Next Generation EU) vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Väline sisältää 750 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille:
Mitä ohjelmia elpymisväline sisältää?
EU:n elpymisväline sisältää rahoitusta myös muihin EU-ohjelmiin. Kestävän kasvun ohjelmalla sovitetaan yhteen kaikkien ohjelmien rahoitusta.
Muut ohjelmat:
Kuinka paljon Suomi maksaa?
Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta (390 miljardia euroa) on noin 6,6 miljardia euroa (vuoden 2018 hinnoin). Tämä osuus lisättynä koroilla tulee maksettavaksi vuosina 2028–2058.
Kuinka paljon Suomi saa?
Vielä ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon Suomi saa elpymisvälineen avustuksia. Lopullinen määrä selviää kesällä 2022, sillä siihen vaikuttaa talouden kehitys vuosina 2021 ja 2022.
Tammikuussa 2021 arvioitiin, että Suomi saisi elpymisvälineestä avustuksia yhteensä enintään 2,7 miljardia euroa (kaikki arviot vuoden 2018 hintatasossa):
Miksi Suomi maksaa enemmän kuin saa?
Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen.
Miksi Suomi osallistuu?
Suomi hyötyy siitä, että Eurooppa on kilpailukykyinen. Elpymisväline edistää rakenteellisia uudistuksia, jotta Eurooppa pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa. Etenkin vihreä siirtymä ja digitalisaatio avaavat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomelle on vientivetoisena taloutena tärkeää, että Eurooppa elpyy mahdollisimman pian.
Elpymisväline on poikkeuksellinen ja väliaikainen keino, jolla vastataan ennakoimattomaan kriisiin. Todennäköisesti taloudelliset seuraukset olisivat jäsenvaltioille vakavammat, jos elpymisväline jätettäisiin toteuttamatta. Mahdollisen velkakriisiin ehkäisy yhdessä jäsenvaltiossa voi olla myös toisen jäsenvaltion etu. Elpymisväline nähdään myös jäsenvaltioiden välisenä solidaarisuuden ilmaisuna, jonka toteuttamatta jättäminen haastaisi unionin yhtenäisyyden ja jopa koko olemassaolon.
LÄHDE
KELJON
VOIMALA
393.
19.5.2021
Jukka Ammondt kirjoitti Jyväskylän
kaupungin energiaratkaisuista (KSML 23.4.21).
Keljonlahden voimalasta hän totesi:
”Monia satoja miljoonia maksanut hanke
osoittautui kaupungin kaikkien
aikojen virheinvestoinniksi.” Vuosien
varrella voimalahanketta ajaneet
ovat vakuuttaneet, että investointi
on kannattava.
Nämä huhut jatkavat elämäänsä vielä
pitkään. Voimala maksoi aikanaan summan,
jolla olisi voitu toteuttaa Hippos-hanke,
musiikkitalo ja muutama parkkitalo
kaupungin omaan taseeseen. Lisäksi samoja
henkilöitä on kaikissa hankkeissa.
16.5.2015 kirjoitin tällä palstalla
seuraavasti. ”Silloin kun Keljon
kauniiseen rantamaisemaan tupruaa
laitoksen viimeiset savut ja laitos
romutetaan, niin mikä mahtaa olla hankkeen
ennakoitu kokonaistulos tämän hetkisen
tiedon pohjalta?” Vastausta ei tullut silloin,
eikä tule varmaan nytkään.
Palaako voimalassa turpeen sytykkeenä
euroja, se tieto ei tule siis koskaan
julkiseksi. Tämän mahdollistaa lähes
kymmenen laki- ja asetuspykälää
sekä niiden soveltamiseen hyvin
perehtyneet juristit. Voisiko Alva
sittenkin katkaista näiltä huhuilta
siivet? Aika näyttää.
SAARIKKO, MARIN JA
PRESIDENTTI
SAULI NIINISTÖ
392.
5.5.2021
Huhujen mukaan presidentti tuki pelasti hallituksen
kun hän oli vakuuttanut kepun puheenjohtajalle, tiede- ja kulttuuriministeri Saarikolle, ettei presidentti hajota eduskuntaa, vaikka hallitus kaatuisikin ja Suomi ajautuisi parlamentaariseen umpikujaan.
Saarikko kertoi presidentin kannan myös kepun eduskuntaryhmälle, joka käänsi puheenjohtajansa perässä äkkijyrkän linjansa sama.
************
Suuren valiokunnan jäsenille tuli yllätyksenä, ettei Marinin hallitus ole lähettänyt EU-selontekoa presidentille edes tiedoksi.
Ilmeisesti Marin haluaa näyttää Niiinistölle kaapin paikan ja osoittaa että EU-asiat eivät kuulu uuden perustuslain mukaan presidentille.
Huonojen suhteiden taustalla on vanha erimielisyys. Tilanne on vain pahentunut sen jälkeen, kun Niinistö erehtyi reilu vuosi sitten esitti kokemattomalle hallitukselle koronanyrkkiä, joka ottaisi koronahoidon käsiinsä.
On huono tilanne jos Demarien ja Kepun puheenjohtajien
suhteet presidenttiin eivät ole kunnossa.
MAAILMAN TALOUS
KASVAA, SUOMI SIINÄ
MUKANA
391.
13.5.2021
Maailmantalouden kasvuvauhti kiihtyy kovimmilleen lähes 50 vuoteen finanssiyhtiö Nordea kertoo talousennusteessaan.
Puhutaan jopa 6 prosentin kasvusta.
SYY: KORONARAJOITUSTEN PURKU
Nordea ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä ja myös ensi vuonna kolme prosenttia.
OLEN SITÄ MIELTÄ, ETTÄ KORONATUKI TÄSSÄ TILANTEESSA ON KUIN TULIPALOA SAMMUTETAAN BENSALLA.
Teollisuudessa tilauksia on alkanut tulla lisää, asuntomarkkinat vetävät ja vauhdittavat rakentamista ja palvelualat odottavat patoutuneen kysynnän purkautumista.
Talouspolitiikka on eri puolilla maailmaa erittäin elvyttävää, ja Nordean mukaan siksi maailmantaloudessa voidaan nähdä ylikuumenemisen merkkejä.
Nordean pääekonomistin Tuuli Koivun mukaan mahdollisista ylikuumenemisen merkeistä puhutaan Yhdysvalloissa, mutta euroalueella tilanne on vaatimattomampi.
”Tilanne heijastuu myös inflaationäkymiin sekä rahoitusmarkkinoille, ja rahapolitiikan odotetaan kiristyvän Yhdysvalloissa euroaluetta nopeammin”, Koivu sanoo tiedotteessa.
KORONATILANNE
8.5.2021
390.
8.5.2021
Olen yli vuoden kerännyt koronadataa päivittäin ja muodostan siitä graafeja. Seuraan datan kehitystä.
Nyt näyttää siltä, että korontartuntojen määrän
lasku on pysähtynyt ja trendi on NOUSEVA.
Samalla puretaan rajoituksia…. Ovatko päättäjät hereillä??
Katso kuva viimeiset 14 päivää ja niiden trendi punaisella:
KORONATILANNE
4.5.2021
389.
5.5.2021
Olen yli vuoden kerännyt koronadataa päivittäin ja muodostan siitä graafeja. Data on myös 31 päivän jaksoissa, jotta kaudet ovat vertailukelpoisia ja niissä on siis yhtä monta päivää.
KLIKKAA VALOKUVA SUUREMMAKSI JA
SELVÄKSI (ja suurenna ja pienennä peukalolla ja etusormella normaalisti!!!) Bloggerin graafit ovat valokuvina selaimesta johtuen.
Kun tarkastellaan kehitystä, niin 14 päivän tartuntojen määrä tasaa päiväpoikkeamat ja virheet.
KUVA 1. KEHITYS PÄIVITTÄIN 14 ja 7 PÄIVÄN JAKSOISSA.
JOKA PÄIVÄ LASKETTU
YHTEEN 14 (7) PÄIVÄÄ TAANNEHTIVASTI
(Tasaa päivävaihtelut ja virheet)
Tilanne on menossa parempaan suuntaa 25.3.
lähtien. Toivotaan, että suunta jatkuu ja rajoitusten
Purkaminen ei muuta tilannetta.
KUVAT 2 JA 3. KUMULATIIVISET
TARTUNNAT.
ROKOTUKSET: KOKO MAA JA
KESKI-SUOMI
KUVA 4. KAUDET 4 JA 3
(Kausi on kuukausi, johon on aina lisätty päivät siten, että niiden kokonaismäärä on 31 päivää)
Maaliskuu on siis tähän sakka pahin kuukausi.
Huhtikuulla tapahtui käänne parempaan!!
TAKINKÄÄNTÖDIPLOMI
ANNIKA SAARIKOLLE
388.
29.4.2021
(On huomattava, että olen puolueista riippumaton kommentoija)
Puoliväliriihen neuvotteluiden kahdeksas päivä toi vihdoin hallitukselle periaatepäätöksen sovusta.
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon tilannekuvan katsotaan muuttuneen vain yhdessä vuorokaudessa, sillä vielä myöhään tiistai-iltana 27.4.2021 sovusta tunnuttiin olevan kovin kaukana, ja riskiä hallituksen kaatumisesta pidettiin todellisena.
Väsynyt nuori nainen purki tuntojaan Suomen kansan edessä. Ennen kuulumatonta ja näkemätöntä.
Marin ja Saarikko kävivät tämän jälkeen vielä kahdenkeskisiä keskusteluja, joiden seurauksena Saarikko pystyi aamulla 28.4.2021 kävelemään puolueensa eduskuntaryhmän eteen kertomaan:
– Palaset alkavat loksahdella kohdalleen
Mahtaa hallitustovereilla olla hauskaa.
Suomen kansa luovuttaa hänelle diplomin ja muistaa miten kaikki meni.
ONNEKSI OLKOON!!!
VEITSILUODON
PAPERITEHDAS
SULJETAAN
387.
23.4.2021
Valtio on Solidiumin kautta Stora Enson suuromistaja.
Silti – globaalit pörssiyhtiöt elävät oman
markkinansa tahtiin.
Moni muistaa kuitenkin, miten pääministeri
Sanna Marin(sd) moitti syksyllä 2020 UPM:n
toimintaa Kaipolan tehtaan sulkemista vastuuttomaksi.
Nyt Stora Enso irtisanoo vielä enemmän.
Pääministeri ja muutkin ministerit lupasivatkin
tiistaina apua Kemiin.
Kaipolaan luvattiin paljon tulea - tietojen
mukaan alku on ollut nihkeä.
Hallitus alkaa oppia miten pörssiyhtiöt
toimivat globaalissa maailmassa.
LAKIEN VALMISTELU
386.
21.4.2021
KOKOSIN KARKEAN YHTEENVEDON:
Lakien valmistelusta vastaa asianomainen
ministeriö, jonka kansliapäällikkö valvoo
valmistelun laatua.
Lainvalmistelua johtaa valtioneuvosto
ja päättää lakiesityksen antamisesta
eduskunnalle.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta
sanoo lakiesityksen perustuslainmukaisuudesta
viimeisen sanan.
Oikeuskansleri valvoo valtion virkatointen
lainmukaisuutta ja arvioi siten myös
lakiesitysten perustuslainmukaisuutta.
Tämä tapahtuu yleensä valtioneuvoston
yleisistunnossa päätettävien asioiden
ennakollisessa tarkastuksessa.
Joskus oikeuskansleri voi olla mukana
jo valmistelun varhaisemmassa vaiheessa.
Tässäkin hän on valvojana eikä pykälien
kirjoittajana tai hallituksen tavoitteita
edistävänä avustajana.
KESKUSTALLA (Kepu)
TÄRKEÄ KEVÄT
EDESSÄ
385.
11.4.2021
Keskusta on tärkeiden päätösten edessä pian alkavissa
puoliväliriihen neuvotteluissa.
Puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoi Maaseudun tulevaisuus-lehdelle antamassaan haastattelussa mielenkiintoisen - joskin ei yllättävän - tiedon:
Saarikon mukaan keskustan hallitusjatko riippuu puoliväliriihestä, joka on edessä tässä kuussa ennen kesäkuun kuntavaaleja.
Saarikon mukaan ratkaisevaa on, onko hallituspuolueilla riittävän samanlainen näky. Puolueen puheenjohtaja katsoo, että keskusta jatkaa tai on jatkamatta hallituksessa sen linjan tai asioiden vuoksi.
Annika Saarikko ei sulje pois keskustan hallituksesta lähtöä – jatko riippuu siis puoliväliriihestä.
Sanotaan, että Kepu on hallituksessa vihervassarien apulainen.
Nyt asia selviää, jos Kepu hyväksyy jatkuvan elvytyksen jatkamiseen ilman esimerkiksi julkisen sektorin tehostamista.
Yritysten verotuksen kiristäminen olisi viimeinen niitti.
Lähtö hallituksesta voisi jopa lisätä puolueen kannatusta.
KUITENKIN MM. MAAKUNTAUUDISTUS PITÄÄ KEPUN HALLITUKSESSA --NÄIN VARMAAN KÄY - OPPOSITIOSSA ELÄMÄ PERSUJEN JA KOKOOMUKSEN PURISTUKSESSA OLISI VARSIN TUKALAA.
KORONATILANNE
10.4.2021
384.
10.4.2021
Olen yli vuoden kerännyt koronadataa päivittäin ja muodostan siitä graafeja. Data on myös 31 päivän jaksoissa, jotta kaudet ovat vertailukelpoisia ja niissä on siis yhtä monta päivää.
KLIKKAA VALOKUVA SUUREMMAKSI JA
SELVÄKSI (ja suurenna ja pienennä peukalolla ja etusormella normaalisti!!!) Bloggerin graafit ovat valokuvina selaimesta johtuen.
Kun tarkastellaan kehitystä, niin 14 päivän tartuntojen määrä tasaa päiväpoikkeamat ja virheet.
25.3. määrä oli 9.633 kpl
3.4. määrä on 6.162 kpl
Muutos kpl -3.472 kpl
Muutos - 36,0 %
KUVA 1. KEHITYS PÄIVITTÄIN 14 ja 7 PÄIVÄN JAKSOISSA.
JOKA PÄIVÄ LASKETTU
YHTEEN 14 (7) PÄIVÄÄ TAANNEHTIVASTI
(Tasaa päivävaihtelut ja virheet)
Tilanne on menossa parempaan suuntaa 25.3.
lähtien.
KOVASTI HEITTELEE
PÄÄTTÄJIEN MIELIALAT
JA TOIMINTA
383.
8.4.2021
Puhemies Anu Vehviläinen ei pidä tarpeellisena harkita Tytti Yli-Viikarin pidättämistä virasta.
Näin hän lausui 27.3.2021.
Ja seuraavana aamuna hän perui puheensa.
Nyt hän tuomitsee Yli-Viikarin toiminnan joka lähtöön.
NYT TÄNÄ PÄIVÄNÄ TYTTI YLI-VIIKARI
PIDÄTETÄÄN VIRASTA.
Ennen pääsiäistä koko maailma tuntui putoavan niskaan kun kuunteli pääministeri Sanna Marinin puheita.
Perustuslakivaliokunta torpedoi hallituksen esityksen.
Sitten 7.4.2021 - muutaman päivän hiljaisuuden jälkeen
hän kertoi, että juhannuksena Suomi palautuu lähes normaaliin elämänmenoon.
Vehviläinen on Suomen päättäjä NRO 2
ja Marin NRO 3.
Ei näytä hyvältä.
RAPAUTUVAT
JYVÄSKYLÄN
LÄHIÖT KUNTOON
382.
6.4.2021
Tämä kirjoitus julkaisiin myös KESKISUOMALAISESSA 6.4.2021;
KIITOS SIITÄ TOIMITUKSELLE.
https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4089792#kommentit
ALLA KIRJOITUKSENI ALUSTAVA VERSIO:
Lähes kaikkialla kaupungeista on
kasvanut monikeskuksisia kaupunkiseutuja,
joissa väestö, kaupat ja palvelut
ovat hakeutuneet uusiin sijainteihin.
Kaupungit ovat aktiivisesti tukeneet tätä
kehitystä - niin myös Jyväskylä - ja kehitys
jatkuu parasta aikaa. Nyt kaupungin
keskusta on alkanut menettää
osto- ja elinvoimaa näihin keskuksiin
kiihtyvään tahtiin. Siitä ollaan huolissaan.
Päättäjien kannattaa nyt kohdistaa
katse myös 60-70-luvuilla rakennettuihin
aluekeskuksiin. Tuohon aikaan rakennettujen
kerros- ja rivitalojen teknis-taloudelliseksi
käyttöiäksi arvioitiin aikanaan 40 vuotta.
Tämä aika on täyttynyt. Samoin on käymässä
sen aikaisen kunnallisen infran osalle.
Mielestäni uuden valtuuston tulisi avata
keskustelu rapautuvasta kaupunkirakenteesta,
aluekeskuksista sekä niiden roolista.
Valtuutettujen tulisi aktivoitua, koska
viranhaltijat ovat keskittyneet entistä enemmän
elinkeinopolitiikkaan ja talouskurimuksen
hallintaan, kuten olemme viime vuosien aikana
saaneet todeta.
Niin sanottu keskusta on enää vain yksi
Jyväskylän keskuksista kaupunkilaisten
näkökulmasta. Kauppa ja palvelutuottajat
ymmärsivät asian jo vuosikymmeniä sitten.
KORONATILANNE
3.4.2021
381.
3.4.2021
Olen yli vuoden kerännyt koronadataa päivittäin ja muodostan siitä graafeja. Data on myös 31 päivän jaksoissa, jotta kaudet ovat vertailukelpoisia ja niissä on siis yhtä monta päivää.
KLIKKAA VALOKUVA SUUREMMAKSI JA
SELVÄKSI (ja suurenna ja pienennä peukalolla ja etusormella normaalisti!!!) Bloggerin graafit ovat valokuvina selaimesta johtuen.
Kun tarkastellaan kehitystä, niin 14 päivän tartuntojen määrä tasaa päiväpoikkeamat ja virheet.
25.3. määrä oli 9.633 kpl
3.4. määrä on 7.971 kpl
Muutos kpl -1.662 kpl
Muutos - 17,3 %
KUVA 1. KEHITYS PÄIVITTÄIN 14 ja 7 PÄIVÄN JAKSOISSA.
JOKA PÄIVÄ LASKETTU
YHTEEN 14 (7) PÄIVÄÄ TAANNEHTIVASTI
(Tasaa päivävaihtelut ja virheet)
Tilanne on menossa parempaan suuntaa 25.3.
lähtien.
KUVAT 2 JA 3. KUMULATIIVISET
TARTUNNAT. ROKOTUKSET: KOKO MAA JA
KESKI-SUOMI
KUVA 4. KAUDET 1 - 2 - 3
(Kausi on kuukausi, johon on aina lisätty päivät siten, että niiden kokonaismäärä on 31 päivää)
Maaliskuu on siis tähän sakka pahin kuukausi.
MITÄ TEKEE
OIKEUSKANSLERI
TUOMAS PÖYSTI??
KOTIMAA
Oikeusoppineet arvostelevat ankarasti oikeuskansleria
IS/1.4.2021
380.
1.4.2021
Syyttävä sormi osoittaa Tuomas Pöystiä, jonka työhön kuuluu perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvominen.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeV) tyrmäsi keskiviikkona hallituksen esityksen liikkumisrajoituksista. Esityksessä löytyi paljon huomautettavaa ja lakiteknisiä kömmähdyksiä.
NÄIN KIRJOITIN 2.3.
KIRJOITUS ALLA:
376.
2.3.2021
Viime päivien perusteella herää kysymys, mitä oikeuskansleri Tuomes Pöysti
oikein hallituksessa tekee.
Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden virkatoimien lainmukaisuutta.
Hän saa asiakirjat eteensä etukäteen. Hänellä on myös läsnäolo- ja puheoikeus
valtioneuvoston istunnoissa.
Miten eilisen kaltainen näytelmä oli mahdollista, jos oikeuskansleri istui
paikalla kokouksissa?
Oliko hän hiljaa?
Eikö hän nähnyt samoja ongelmiakuin maan oikeusoppineet? Kysyttiinkö
häneltä asiaa etukäteen?
