VALTION BUDJETTI 2023

VALTION BUDJETTI

VUODELLE 2023

541.

3.9.2022

Hallitus päätti torstaina 1.9.2022 ensi vuoden talousarviosta ja muun muassa sähkön hinnannousun lievittämiseksi suunnatuista toimista. 

Budjetin alijäämä nousee 8,1 miljardiin euroon.

Taustalla on sähkön hinnan raju kallistuminen ja kiihtynyt inflaatio.

Inflaatio kiihtyi heinäkuussa liki kahdeksaan prosenttiin

Uudenlaista tukea kansalaisille, joiden sähkölaskut ovat kallistuneet merkittävästi

Kyseessä on kaksi tukea.

Toinen niistä on määräaikainen verovähennys tuloveroon. Se voitaisiin tehdä tietyin ehdoin sähkölaskun perusteella. Vähennykseen tulee omavastuuosuus eli sitä saisi vasta, kun lasku nousee varsin suureksi.

Ne vähätuloiset, joille verovähennyksestä ei olisi apua, voisivat hakea kallistuneen sähkölaskun perusteella toimeentulotuen tyyppistä rahaa.

Molempien kustannuksiksi valtiolle arvioidaan yhteensä 600 miljoonaa. Tukien yksityiskohdat eivät vielä ole täsmentyneet.

Sähkön arvonlisävero alennetaan 10 prosenttiin

Hallitus laskee sähkön arvonlisäveron kymmeneen prosenttiin joulu-huhtikuuksi.

Nyt sähkön arvonlisävero on 24 prosenttia.

Arvonlisäveron laskeminen vähentää valtionarvonlisäverotuottoja arviolta 209 miljoonaa euroa.

Ylimääräinen lapsilisä

Kaikille lapsiperheille maksetaan joulun alla ylimääräinen lapsilisä.

Valtiolle ylimääräinen lapsilisä maksaa arviolta 112 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti tukea lapsiperheitä muutenkin.

 Varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta.

Henkilökuljetusten arvonlisävero alennetaan nollaan

Hallitus esittää, että henkilökuljetusten arvonlisäveroa alennetaan niin, että se pudotettaisiin väliaikaisesti nollaan nykyisestä kymmenestä prosentista. Muutos olisi voimassa tammi–huhtikuussa.

Muutos koskisi linja-auto- ja taksimatkoja, junamatkoja ja kotimaan lentoja.

Tukea Itä-Suomelle

Itä-Suomelle on tulossa 56 miljoonan euron tukipaketti Ukrainan sodan vaikutusten lievittämiseen. Itä-Suomen arvioidaan kärsineen eniten Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Lisää hoiva-avustajia koulutetaan

Hallitus esittää, että hoiva-avustajien koulutusta lisätään. Vuosina 2023–2025 on tarkoitus kouluttaa 2 500 uutta hoiva-avustajaa.

Selvitys windfall-verosta

Hallitus alkaa valmistella energiayhtiöiden ylisuuria voittoja leikkaavaa windfall-veroa. Veroa ei kohdisteta niin sanotulla mankalaperiaatteella toimiviin yhtiöihin.

Etuuksiin määräaikaisia korotuksia

Hallitus ehdottaa työttömyysturvan lapsikorotukseen 20 prosentin ja toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta ensi vuodeksi. Lisäksi opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan 10 euron ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen 5 euron nostoa kuukaudessa ensi vuodeksi.

Alijäämä nousee 8,1 miljardiin euroon

Hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen.

Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Valtion velka nousee ensi vuoden lopussa arviolta 146 miljardiin euroon.

Alijäämä kasvoi selvästi valtiovarainministeriön ehdotuksessa arvioidusta 6,3 miljardista eurosta.

Valtionvelan korkomenojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon nähden noin 1 miljardilla eurolla yleisen korkotason kasvun myötä. Ensi vuoden menotasoa nostavat myös laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset.

Puolustusmäärärahoja on budjetissa annettu lisää, joten minkälaisia muutoksia ja kehityskulkuja esimerkiksi varusmiehet näkevät lähivuosina?

KOROT

ASUNTOLAINAKORKO

NOUSI YLI 1,6 PROSENTIN

540.

29.8.2022

EKP-päättäjä sanoi kannattavansa jopa 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa keskuspankin seuraavassa kokouksessa. KLIKKAA KUVAA

Vuoden euribor-korko on noussut kuluvan vuoden aikana reippaasti.

ASUNTOLAINOJEN viitekorkona yleisesti käytetty vuoden euribor-korko nousi maanantaina yli 1,6 prosentin ensimmäistä kertaa yli kymmenen vuoteen, koska spekulaatiot Euroopan keskuspankin (EKP) 0,75 prosenttiyksikön koronnostosta kiihtyivät viikonloppuna.

HYVINVOINTIALUE

HYVINVOINTIALUE

Strategia ja talousarvio käsikynkkää tavoitteiksi ja mittareiksi

 

539.

28.8.2022

Strategia ja talousarvio etenevät syksyn aikana käsikynkkää, totesi viestinnän projektipäällikkö Tero Manninen laajennetussa henkilöstötyöryhmässä keskiviikkona.

Aluevaltuuston maaliskuussa hyväksymän hyvinvointialuestrategian avaaminen jatkuu. Syksyn talousarvioprosessin yhteydessä luodaan palvelualuekohtaiset tavoitteet ja mittarit. 

Esihenkilöille on tulossa tukea strategian käsittelyyn ja käytännön vinkkejä, kuinka viedä asia tiimeihin ja kehityskeskusteluihin. Strategiateemaa on tarkoitus käsitellä eri foorumeilla, muun muassa syyskuun esihenkilöinfossa.

Konkreettisimmat asiat linjataan keväälle 2023 siirretyssä palvelustrategian luonnissa. 

Työtä tulee vetämään hyvinvointialueelle valittava strategiajohtaja. Palvelustrategian muotoilulle on varattu aikaa tammikuusta toukokuulle. 

Henkilöstöä ja sidosryhmiä, kuten keskisuomalaisia, kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja seurakuntia, pyritään osallistamaan muun muassa kyselyjen ja työpajojen avulla.

TALOUSLUKUJA

ELOKUUN LOPUN

TALOUSLUKUJA

538.

28.8.2022

Keräsin muutamia keskeisiä talouden

kuvaajia elokuun lopun tilanteessta.

KLIKKAA SUUREMMAKSI!!

HYVINVOINTIALUE

HYVINVOINTIALUEEN

Konsernipalvelujen toimialajohtajan virka ulkoiseen hakuun

537.

27.8.2022

16.8.2022

Toimialajohtajien valinta Keski-Suomen hyvinvointialueella etenee.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajan ja pelastusjohtajan valinnat menevät eteenpäin sisäisen haun pohjalta. Hyvinvointialuejohtaja tekee näistä esityksen aluehallituksen kokoukseen 23. elokuuta.

Konsernipalveluiden toimialajohtajan virka laitetaan ulkoiseen hakuun 14 päivän hakuajalla, koska konsernipalvelujen toimialajohtajan virka ja tehtävä on täysin uusi hyvinvointialueella.

Konsernipalvelujen toimialajohtajan tehtävässä edellytetään monen alan, kuten strategisen kehittämisen ja järjestämisen sekä johtamisjärjestelmien kehittämisen, hallinnon ja palvelutuotannon tukipalvelujen laaja-alaista ja monipuolista osaamista. Aluehallitus päätti asiasta kokouksessaan tiistaina 16. elokuuta.

Keski-Suomen hyvinvointialueelle oli haettavana sisäisessä hakumenettelyssä kesä-heinäkuussa kolme toimialajohtajan virkaa. Avoimet virat herättivät paljon positiivista kiinnostusta. Virkoihin tuli yhteensä 18 hakemusta.

SAARIKKO JA LINTILÄ MISTÄ RAHAT???

SAARIKKO JA

LINTILÄ

MISTÄ RAHAT???

536.

10.8.2022

(OLEN PUOLUEISTA RIIPPUMATON KIRJOITTELIJA)

BUDJETTIRIIHEN lähestymisen tietää siitä, että poliitikot alkavat puhua levottomia.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) 

esitti tuplalapsilisää jouluksi. Hinnaksi hän heitti

100 miljoonaa euroa.

Mielestäni, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) puhuu, niin vastuu on kuulijalla.

Hän jatkoi vaatimalla sähkön arvonlisäveron laskemista 24 prosentista 10 tai 14 prosenttiin. ”Me tehdään ainoastaan töitä sen eteen, että jokainen tupa on lämmin ja jokaisessa tuvassa palaa lamppu”, Lintilä :Ylen haastattelussa.

Mitä se maksaa - olisi kohtelijasta kertoa

samassa yhteydessä.

Odotellaan mm. mitä demarit keksii…

Heillä on kokemusta ”vappusatasesta”.

SÄHKÖN HINTA EUROOPASSA

SÄHKÖN HINTA

EUROOPASSA, KLIKKAA

KUVAT SUUREMMIKSI..

TEIN MUUTAMAN

POSTAUKSEN SÄHKÖN HINNASTA

KOSKA SE VAIKUTTAA MEIDÄN KAIKKIEN ELÄMÄÄN.

535.

8.8.2022

Katso kuvasta mikä on Nord Poolin hintatilanne Euroopassa tänään kello 9.

UUSI SÄHKÖN HINTAENNÄTYS

UUSI SÄHKÖN

HINTAENNÄTYS

534.

8.8.2022

Maanantaille 8.8.2022 on ennustettu historiallista hinnannousua, kun sähköpörssi Nord Pool ennusti uuden viikon alkuun sähkön hinnaksi 86 senttiä kilowattitunnilta. 

(ON HUOMATTAVA, ETTÄ TÄLLÄ HETKELLÄ HINTATASO ON 13-30 SENTTIÄ !)

Se on 861,14 euroa megawattitunnilta. 

Hintapomppu on tulossa aamun tunneille klo 8–9.

SÄHKÖN HINTA LASKEE VUONNA 2023

SÄHKÖN HINTA

LASKEE 

KEVÄÄLLÄ 2023 ???

533.

7.8.2022

Tulevan talven kylmäävä sähkön hintataso alkaa tarkentua.

Hinta saavuttaa huippunsa tämän vuoden viimeisinä kuukausina. 

Silloin jopa keskimääräinen kolmen kuukauden hinta yltää lähes 50 senttiin kilowattitunnilta. Kalleimmat tunnit tulevat olemaan todennäköisesti paljon keskiarvoa kalliimpia.

Sähkön hinta lienee monista ennustamisen lajeista vaikeimmasta päästä. Mutta paras ja ainoa julkinen tieto tulevasta löytyy sähköpörssin futuuri-kaupasta.

Futuurit ovat hintoja, joilla suuret sähkön myyjät ja ostajat ovat sopineet kaupat etukäteen. Ne ovat markkinoiden tämän hetken näkemys siitä, mikä on sähkön "oikea hinta" tulevaisuudessa.

Kaikesta tuotetusta sähköstä suuri osa myydään jo etukäteen.

LÄHDE:YLE

ÖLJYN HINTA LASKUSSA

ÖLJYN HINTA

LASKUSSA

532.

6.8.2022

Raakaöljyn hinnat laskivat perjantaina sotaa edeltävälle tasolle, koska markkinoilla leviää pelko.

Raakaöljyn hinnat olivat perjantaina alimmillaan sitten Venäjän hyökkäyssodan alun. Hinnat laskevat, koska pelätty talouskasvun hidastuminen leikkaisi kysyntää.

VALTION TALOUSARVIO 2023

VALTION

TALOUSARVIO

2023

531.

6.8.2022

Budjettiehdotuksen loppusumma on noin 79,5 (65 ED.) miljardia euroa + 14,5. Ehdotus on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. 

Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon euroa vuoden 2023 lopussa. 

Valtion velka 30.6.2022 oli 135,7 miljardia euroa.

Asukasta kohti 24.389 euroa.

Korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan

Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2023.

Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Venäjän aloittaman hyökkäyssota,  hyvin nopea inflaatio, nousevat korot sekä energiamarkkinoiden epävarmuus hidastavat kasvua.

Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi noin 79,5 miljardia euroa. Määrärahatasoa nostaa erityisesti sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluiden järjestämisen siirtyminen kunnilta valtion rahoittamien hyvinvointialueiden vastuulle. Lisäksi menotasoa korottavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset. 

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2023 on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2022 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien noin 8,9 miljardia euroa. 

Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon euroa vuoden 2023 lopussa.

Turvallisuuteen panostetaan myös kehysten puitteissa. Poliisin toiminnan tason säilyminen vuoden 2022 tasolla ja poliisien määrän pysyminen vähintään 7 500 henkilötyövuodessa turvataan nostamalla poliisitoimen rahoitustasoa 17,5 miljoonalla eurolla.

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä noin 22,3 miljardia euroa vuonna 2023.

Korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan

Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2023. Arvio korkomenoista on kasvanut noin 220 miljoonaa eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan nähden. Vuonna 2023 korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan, sillä vuonna 2022 korkomenojen arvioidaan olevan noin 700 miljoonaa euroa. Korkomenoarvio tarkentuu uuden talousennusteen myötä. 

LÄHDE: VM 5.8.2022

VALTION TALOUSARVIO 2023 AIKATAULU

VALTION TALOUSARVIO 2023

AIKATAULU

530.

6.8.2022

Vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittely:

• 5.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2023 talousarvioksi julkaistaan verkossa. 
• 17.–19.8. Ministeriökohtaiset neuvottelut valtiovarainministeriössä.
• 31.8.−1.9. Hallituksen neuvottelu eli budjettiriihi.
• 19.9. Talousarvioesityksen käsittely valtioneuvostossa. 

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUE: JAN TOLLETIN JOHTAJASOPIMUS

KESKI-SUOMEN

HYVINVOINTIALUE:

JAN TOLLETIN

JOHTAJASOPIMUS

529.

4.8.2022

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin johtajasopimuksen. 

Tolletin kuukausipalkka tulee olemaan 15 000 euroa + auto + puhelin.

Tolletin on tarkoitus aloittaa työnsä hyvinvointialuejohtajana 

maanantaina 15. elokuuta 2022

Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula on aloittanut 

puheenjohtajatyön hoitamisen osa-aikaisesti 

2 500 euron kuukausipalkalla. Tämän peruspalkan lisäksi Aulalle 

maksetaan tehtävästään kokouspalkkioita.

Aula vastaa aluehallituksen puheenjohtajana aluehallituksen toiminnan kehittämisestä sekä toimii hyvinvointialuejohtajan henkilöstöhallinnollisena esimiehenä.

YHDYSVALLAT RATIFIOI SUOMEN NATO-JÄSEDYYDEN

Yhdysvallat ratifioi 

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden 3.8.2022

528.

4.8.2022

Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden

Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden torstain vastaisena yönä Suomen aikaan.

Asiaa käsiteltiin Yhdysvaltojen senaatissa.

Satapaikkaisesta senaatista 95 jäsentä puolsi kaksikon jäsenyyttä ja vain yksi edustaja äänesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastaan.

Asiasta kertoi Reuters.

KAKSIKYMMENTÄKOLME maata on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Yhdysvalloissa senaatti äänesti asiasta torstain vastaisena yönä.

Jäsenyyden ovat aiemmin ratifioineet jo Albania, Britannia, Belgia, Bulgaria, Hollanti, Islanti, Italia, Kanada, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Tanska ja Viro.

Ei vielä ratifioinut:

Espanja

Kreikka

Portugali

Slovakia

Turkki

Tšekki

Unkari

BLOGI ON JÄÄNYT

UUDEN TIETOJÄRJESTELMÄN

KÄYTTÖÖNOTON

JALKOIHIN

Kuten huomaat juttuja on hyvin vähän. 

Se johtuu siitä, että aika menee uuden Apple-raudan 

ja studiosoftan sisäänajoon. Äänittämiseen liittyviä

laitteita olen myös uusinut.

Nyt on ajanmukaiset laitteet ja softat hankittu

ja ne täytyy testata ja ottaa käyttöön.

FORTUMILLA KOHTALONHETKET JA UNIPER

FORTUMILLA

KOHTALONHETKET:

527.

12.7.2022

HS:n tiedot: Omistaja­ohjaus­ministeri Tuppurainen lähtee torstaina Saksaan neuvottelemaan Uniperin pelastuspaketista

Fortumin ja sen saksalaisen tytäryhtiön Uniperin johto neuvottelevat paraikaa Saksan hallituksen kanssa pelastuspaketista, jolla Uniper pidettäisiin pystyssä

OMISTAJAOHJAUSMINISTERI Tytti Tuppurainen (sd) lähtee HS:n tietojen mukaan torstaina Berliiniin neuvottelemaan energiayhtiö Uniperin pelastuspaketista.

EN HALUA NYT VIISASTELLA ASIASSA, MUTTA

NÄIN KIRJOITIN AIKANAAN :

FORTUMIN

MAHDOLLISET TAPPIOT

500.

11.3.2022

Yhtiön sijoitukset Venäjällä on 2,7 miljardia ja ne voidaan kansallistaa.  Uniperilla on kaasuputkessa kiinni miljardi.

Suurimmat riskit liittyvät silti Fortumin 76-prosenttisesti omistaman Uniperin 80 miljardin euron johdannaissalkkuun, jonka lainalaisuuksia ei kukaan ulkopuolinen tunnu tietävän.

*************************************

19.10.2017  kirjoitin KESKISUOMALAISESSA Uniperin hankinnasta JA MÖIN POIS FORTUMIN OSAKKEENI

Lisäosingot Fortumin omistajille

 19.10.2017 03:00

Fortum on käyttämässä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä saatuja varoja saksalaisen energiayhtiö Uniperin ostoon. Nämä viisi miljardia euroa pitää jakaa ylimääräisenä osinkona osakkeenomistajille.

Valtion omistajaohjauksen pitää siis vaatia, että yhtiö rahoittaa kaupan lainalla ja seuraavassa yhtiökokouksessa vaatia lisäosinko. Tämä on täysin normaalia omistajan toimintaa, kun kyseessä on ylilikvidi yhtiö. Valtio saisi lainojen lyhennykseen yli kaksi miljardia euroa. Vuonna 2018 lisälainaa otetaan alustavien tietojen mukaan noin kolme miljardia.

Outoa, jos suurinta omistajaa, valtiota, lisäosinko ei kiinnosta vaan miljardit menevät Saksaan, ei Suomen hyväksi.

TALOUS KUVINA

HELLETTÄ

ON PITÄNYT -

MITÄ KIRJOITTAISIN

NYT??

526.

5.7.2022

Ongelmia on kertynyt omassa maassa ja muualla maailmassa.

Talous on kuitenkin se pohja, jolla rahoitetaan sotet ja sodat.

Aloitetaan varovasti muutamalla kuvalla. 

KUVIEN ASIAT VAIKUTTAVAT MEIDÄN KAIKKIEN

ELÄMÄÄN:

KLIKKAA KUVIA!!!!!!!!

KOROT

RAAKAÖLJYN HINTA

OMX-HELSINKI 25

EUROALUEEN INFLAATIO

DOLLARI/EURO

VALTION VELKA/BKT

VALTION VELAN RAKENNE

HYVÄÄ JUHANNUSTA

HYVÄÄ

JUHANNUSTA

Tein juhannustoivotuksen

videon muodossa.

KLIKKAA, KATSELE, KUUNTELE

https://www.youtube.com/watch?v=Ly3UJW_qDMU

KESÄ

HIENOA KUN

KÄVIT SIVUILLANI

Kesäkuu on minulle "lomakuukausi".

Jos jotakin erityistä ilmenee niin kirjoitan.

KESÄLLÄ SELVIÄÄ:

PELATAANKO SUOMEN SELÄN TAKANA 

SOPIMUSTA, JOKA HEIKENTÄÄ SUOMEN 

ASEMAA NATO- NEUVOTTELUISSA. 

KAIKKI ON MAHDOLLISTA POLITIIKASSA.

Molotov–Ribbentrop-sopimus

Kuvaus

Molotov–Ribbentrop-sopimus oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23. elokuuta 1939. Sopimus sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista, jotka allekirjoittivat sopimuksen. 

TURKKI JA VENÄJÄ? TURKKI ON NATOMAA 

JA SILLÄ ON PALJON NATON SALAISTA

TIETOA HALLUSSAAN.

KIRISTÄÄKÖ TURKKI NATOA?

KOROT

KOROT 10.6.2022
525.

 

LAUKAA ON TALOUSAHDINGOSSA

LAUKAA ON

TALOUSAHDINGOSSA

524.

1.6.2022

”Laukaa taistelee talousvaikeuksissa – isoja sopeutustoimia tulossa”

https://www.ksml.fi/paikalliset/4639688

ENNUSTIN TÄMÄN

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/2414420 

LIIKA POIS, SANOI

LAUKAALAINEN

16.11.2018

Vanha sanonta kuuluu: ”Liika pois, sanoi laukaalainen”.

Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se 

varmaan  tiedetään ja sitä toistellaan kun

käydään talousarviolukuja läpi. 

Esittelyaineistossa kerrotaan, että Laukaan taseessa

on 5-10 miljoonan euron puskuri ilmeisesti

tappion tasaukseen. On ennustettu, että tappiota on 

tulossa melkein seitsemän miljoonaa euroa vuosina 

2018 ja 2019. Se on ilmeisesti aikomus kattaa vuonna 

2015 tehdyn kunnan sisäisen vesilaitoskaupan 

ylijäämällä.  

Tällaista tuloa kutsutaan Aku Ankka-rahaksi - 

rahoja siirrettiin taskusta toiseen. Mainostettu 

”tasepuskuri” perustuu tähän - tyhjän päälle 

kuntakonsernia ajatellen.

Lisäksi rahoituslaskelman  mukaan kunnan varsinaisen 

toiminnan ja investointien nettokassavirta on miinuksella 34 miljoonaa euroa 2017-2021.  Tämä kertoo liian suurista investoinneista, huonosta tuloskehityksestä ja lisävelan tarpeesta.

Toivottavasti laukaalainen kansanviisaus

otetaan valtuustossa käyttöön.

LAUKAAN TALOUSARVIO

HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ

13.19.18

Vanha sanonta kuuluu: 

”Liika pois, sanoi laukaalainen.”

Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se varmaan 

tiedetään.

Rahoituslaskelmaa silmäillessä tulee mieleen, onko

investointiohjelma suhteessa tuloksentekokykyyn

realistinen.   Kunnan varsinaisen toiminnan

ja investointien nettokassavirta on miinuksella

34 miljoonaa euroa 2017-2021. 

Eikö investointeja pysty jaksottamaan

pitemmälle aikavälille?  Mitä sanoo valtuusto?

Kunnan sisäisellä vesilaitoskaupalla (Aku Ankka-rahalla)

balansoitu taseen omavaraisuus on oma lukunsa. 

”Ei Roomaakaan päivässä rakennettu” on toinen viisaus.  

Tuskin Laukaatakaan.

Nämä olivat ajatukset, kun patikoin Leppävedellä, Majajärven rannoilla laajoja hakkuuaukeita ihmetellen.