META:FACEBOOK, INSTAGRAM,
WHAT’S APP
580.
8.11.2022
LÄHDE:HELSINGIN SANOMAT 8.11.2022
Onko ns. Sosiaalinen media murroksessa?
KLIKKAA SUUREMMAKSI
26.10.2022
Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajan Jan-Johannes Tolletin talousarvioesitys vuodelle 2023 on julkaistu. Keskeistä on turvallinen siirtymä hyvinvointialueelle niin asukkaiden, asiakkaiden kuin henkilöstönkin näkökulmasta.
Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajan Jan-Johannes Tolletin talousarvioesitys vuodelle 2023 julkaistiin tänään. Ensi vuoden talousarviossa on keskeistä jatkuvuuden turvaaminen hyvinvointialueella. Talousarvio on 4 prosenttia eli 44 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Talousarvio on rakennettu kuntien ilmoittamille sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menoille, jotka pohjautuvat kuntien talousarvio 2022 tietoihin. Rahoitusta tarkistetaan kuntien tilinpäätöstietojen valmistuttua ja korjataan jälkikäteen vastaamaan tilinpäätösten mukaisia kustannuksia vuodelta 2022.
– Alijäämä on suunniteltu katettavan talouden suunnittelukaudella. Kun kuntien tilinpäätökset valmistuvat valtion maksaa erotuksen kertakorvauksena. Alustava arvio vuoden 2024 alussa maksettavan kertakorvauksen suuruudesta on tiedossa keväällä 2023, mutta sen on arvioitu olevan 4 prosentin luokkaa. Kertakorvaus maksetaan vuoden 2024 alussa, mutta lakia on tarkoitus muuttaa niin, että kertakorvaus katsotaan osaksi vuoden 2023 hyvinvointialueiden kirjanpitoa, hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet kertoo budjetin valmistelusta.
– Ensi vuoden talousarvion pohja tulee pitkälti annettuna ja voidaan puhua siirtymäkauden budjetista, Tollet lisää.
Keskeinen asia on turvallinen siirtymä hyvinvointialueelle niin asukkaiden, asiakkaiden kuin henkilöstönkin näkökulmasta.
– Tuttuja ammattilaisia löytyy tutuissa toimipisteissä ja puhelinnumerot säilyvät samoina, Tollet kertoo.
Talousarviossa pysyminen vaatii myös tuottavuuden parantamista
Talousarviossa on nostettu vahvasti esille tuottavuuden parantuminen.
– Tuottavuusohjelmien kohteeksi on tässä vaiheessa valittu erityisesti digitalisaation ja sähköisten palveluiden vauhdittaminen, hoitopolut ja integraatio vastuualueiden välillä sekä konsernipalveluiden toimintamallin tehostaminen, Tollet sanoo.
Hyvinvointialueuudistus antaa uusia mahdollisuuksia asiakkaiden ja potilaiden palvelukokonaisuuksien kehittämiseen samoin kuin hyvinvointialueen näkökulmasta kokonaisprosessien optimointiin. Näistä uudistuksista tavoitellaan paitsi prosessien sujuvuutta, myös taloudellisia hyötyjä ja vaikuttavuutta.
Tuottavuusohjelman toimenpiteitä sisältyy jo osittain toimialojen ja vastuualueiden toimintasuunnitelmiin, mutta suunnitelmia täydennetään ja konkretisoidaan vielä.
– Lisäksi vuoden 2023 aikana on todennäköisesti tarpeen tehdä myös toimialojen ja vastuualueiden välisiä kustannusneutraaleja määrärahasiirtoja, Tollet lisää.
Hyvinvointialueen arvioidut menot ensi vuonna
1 270 miljoonaa euroa
Keski-Suomen hyvinvointialueen arvioidut menot ovat ensi vuonna noin 1 270 miljoonaa euroa. Valtion rahoitus on noin 1 100 miljoonaa euroa. Maksutulot ovat noin 81 miljoonaa euroa, myyntitulot 40 miljoonaa euroa, tuet ja avustukset 37 miljoonaa euroa sekä muut toimintatulot 14 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueen toimintakate on noin 1 098 miljoonaa euroa. Siitä 77 prosenttia jakautuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, 20 prosenttia konsernipalveluihin ja 3 prosenttia pelastustoimen palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sairaalapalvelujen toimintakate on noin 313 miljoonaa euroa, koti- ja asumispalvelujen noin 211 miljoonaa, laaja-alaiseen sosiaali- ja terveyskeskuksen noin 202 miljoonaa euroa ja lasten, nuorten ja perheiden palvelujen noin 102 miljoonaa euroa.
– Ensimmäisen talousarvion laatiminen on ollut vaativa tehtävä. Hyvinvointialueelle siirtyy toimintaa 26 eri organisaatiosta. Samaan aikaan hyvinvointialueen valmistelu etenee. Myös uudenlainen kansallinen ohjaus on tuonut lisämausteensa talousarvion laadintaan, hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet kertoo.
Uudistaminen käyntiin turvallisen siirtymän jälkeen
Hyvinvointialueuudistus on tehty sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen uudistamiseksi. Palvelutarpeet ovat kasvussa, mutta lisää rahaa niiden järjestämiseen ei ole luvassa.
Jan-Johannes Tollet näkee, että Keski-Suomi voi tässäkin olla yksi edelläkävijöistä.
– Tiivis yhteistyö ja tekemisen meininki sekä keskisuuri hyvinvointialue luo pohjaa ketteryydelle ja uudistumiskyvylle. Kun tiukassa rahoitustilanteessa mietimme ihmisten hyvinvointia ja sujuvia palveluja, ovat kumppanuudet yksi tärkeä tekijä, Tollet sanoo.
– Turvallisen siirtymän jälkeen lähdemme uudistamaan palveluja hyvinvointialueen strategian pohjalta. Meillä on selkeä tavoite, että vuonna 2030 keskisuomalaiset kokevat hyvinvointinsa-, terveytensä ja turvallisuutensa olevan maan kärjessä. Myös Keski-Suomen vetovoima on tavoitteenamme, Tollet jatkaa.
Palveluja uudistetaan strategian ja palvelustrategian pohjalta.
– Ensi vuodenkin suunnittelussa meillä on selkeänä pohjana aluevaltuuston hyväksymä strategia. Ensi keväänä valmistelemme palvelustrategiaa ja näiden pohjalta uudistamme palveluja niin, että ne ovat ihmislähtöisiä, niiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus parannevat, ne kaventavat terveyseroja ja että ne ovat kustannusvaikuttavia eli niiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus paranevat, Tollet kertoo.
– Kaikki lähtee tietysti hyvinvointialueemme henkilöstöstä. Onkin äärimmäisen tärkeä turvata henkilöstön veto- ja pitovoima, Tollet lisää.
Hyvinvointialueen rahoitusmalli
Rahoitusmalli poikkeaa nykyisestä kuntapohjaisesta mallista. Hyvinvointialueen rahoituksesta pääosa on valtion yleiskatteista rahoitusta, jonka lisäksi hyvinvointialue saa maksutuloja asiakasmaksuista.
– Hyvinvointialueiden yhteensä saama rahoitus määritellään valtion talousarviossa, joka on vuoden 2023 talousarvioesityksessä 22,5 miljardia euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueen saama valtion rahoitus määritellään laskennallisen mallin mukaan tarveperusteisesti, mutta hyvinvointialue itse päättää sen käytöstä ja kohdentumisesta. Keski-Suomen rahoitus on vuodelle 2023 noin 1,1 miljardia euroa. Rahoitusmalli muuttuu nykyisestä kuntapohjaisesta mallista, talouden vastuuvalmistelija Aija Suntioinen kertoo.
