SUOMI PELINAPPULANA

SUOMI PELINAPPULANA

Viestinnän professori Anu Kantola kirjoitti Hesarissa

erinomaisen analyysin tämän hetkisestä maailman

poliittisesta tilanteesta. 

Hyvä yhteenveto/lainaus loppuyhteenvedosta.

”Suomessa onkin aika totutella olemaan yksi pelinappula 

suuressa pelissä. Viime viikolla Putin, tällä viikolla 

Macron, jonka huomenna keskiviikkona alkavalla 

valtiovierailulla ehkä selviää, mitä hänellä on 

mielessään Suomen varalle”

Kirjoittaja on viestinnän professori Helsingin 

yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Lue koko kirjoitus  tästä linkistä:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005805624.html

Tai lue se valokuvasta.

VAALIBUDJETTIKUUME EDUSKUNNASSA NOUSEE

VAALIBUDJETTIKUUME 

EDUSKUNNASSA NOUSEE

Vuosikymmeniä on kokoonnuttu budjettiriiheen

ja taas se on ollut kuumana. Hallitus selvittää 

taloustilanteen haastavuutta ja oppositiopuolueet 

hääräävät varjobudjettiensa kanssa. 

Tosiasia on se, että valtion budjetin

määrärahat pohjautuvat valtaosin lakisääteisiin

menoihin.  Olennaista määrärahojen suhteen

on olla hereillä kun lakeja säädetään.

Vaikka budjettiriihi lämmitetään kuinka 

tulikuumaksi niin sen merkitys on siis pieni 

kokonaistalouden kannalta. 

Kaikesta huolimatta, eduskunta on 

taas budjettikuumeessa ja se kestää pitkälle 

syksyyn.  Lääkettä siihen ei ole

ja vaalit vielä pahentaa tautia. Lisääkö

tämä politiikan uskottavuutta - ei.

SUURET KAUPUNGIT BUDJETTILOBBAREINA

SUURET KAUPUNGIT

BUDJETTILOBBAREINA

Joka vuosi Keski-Suomessa jännitetään saadaanko

valtion budjetista rahaa teiden ja raiteiden

parantamiseen.

Melkein joka vuosi on tullut pettymys. Rahat menevät

niille paikkakunnille, joilla on vahvat ministerit.

Meillä Keski-Suomessa ei ole ollut oikeastaan koskaan

”herralykkyä”.

Mm. Jyväskylä-Tampere ratavälin päätökset olisi

pitänyt saada aikanaan -  pari-kolmekymmentä vuotta sitten.

Nyt se on myöhäistä.

Kirjoitin vuoden 2019 budjetista mielipidekirjoituksen

Keskisuomalaiseen, jonka lehti ystävällisesti

julkaisi.

KIRJOITUS ALLA

******************************************************************

Mielipidekirjoitus 14.08.2018 

Kevään aikana on ollut havaittavissa, että Helsinki, Turku ja Tampere 

ovat aktivoituneet ja vetävät pienempiä kaupunkeja perässään

kuin pässiä narussa.

Valtion budjetin käsittely vuodelle 2019 on alkamassa. On 

mielenkiintoista seurata, onko em. alueiden budjettilobbaus 

yhtä aktiivista ja tehokasta kuin niiden esiintyminen 

kaupungistumisen esikuvana. 

Kuinka paljon Helsinki- Tampere-Turku - kolmio saa määrärahoja 

maa-, raide- j a ilmaliikenteen kehittämiseen ja muuhun infraan?

Mikä on muiden alueiden osuus? Saako Oulun seutu ja 

Lappi jonkun lohdutuspalkinnon tänäkin vuonna? 

Jaksaako Savo-Karjala ponnistaa entiseen malliin? 

Mikä on Keski-Suomen osa?

Kun puhutaan alueiden vetovoimatekijöistä, niin 

infra on se pohja, jolle elinkeinoelämä, 

työpaikat ja asuminen perustuu. 

Budjetti antaa suuntaa tulevasta.

TALOUSLUKUTAITOA EDUSKUNTAAN

TALOUSLUKUTAITOA
EDUSKUNTAAN

Jätin alla olevasta kirjoituksesta pois sen että ylivelkaantuminen,

korkojen nousu ja asuntojen hintojen voimakas lasku 

yhdistelmänä voinee siis johtaa kansantalouden kriisiin.

Kulutusluottojen pakkoperintä voi olla myös edessä.

Tällainen kiinteistö-, asuntoriskin realisoituminen 

on meille tuttu 1990 alussa ja kymmenen vuotta sitten 

Yhdysvalloissa ja Irlannissa.

Jos vielä globaali talous sakkaa 2020 loppupuolella 

niin soppa on valmis.

Aika näyttää mikä vaikutus bruttokansantuotteen

kehitykseen on kun kotitalouksien velkavetoapu 

aikanaan loppuu.

HUOMAA MYÖS HESARIN ARTIKKELI, JOSSA
SUOMEN PANKIN PÄÄJOHTAJA OLLI REHN
TUO ESILLE KAKSI SUOMEN TALOUSONGELMAA:
PIKAVIPIT JA ASUNTOJEN VELKAVIPURAHOITUS.
KS. VALOKUVA ALIMPANA

Alla kirjoitus:

Suomen Pankin mukaan kansalle tarvitaan lisää valistusta 

ja talouslukutaitoa (julkaisu Talouslukutaito 2020-luvulla). 

Mielestäni talouslukutaitoa olisi tarvittu muutama vuosi 

sitten eduskunnassa.

Suomeen on muodostunut kotitalouksien velkapommi 

samaan aikaan kun eduskunta on keskittynyt riitelemään 

sote-uudistuksesta yli 10 vuoden ajan. Maksuhäiriötä on 

kasaantunut samoille henkilöille ja heitä on lähes 400 000. 

Kaikkiaan luottoja kotitalouksille on nyt jo 130 miljardia 

euroa eli yli tuplaten Suomen vuosibudjetti.

Nykyinen pankkisektori on lainakaton muodossa osa 

rahoitusjärjestelmän ja kansantalouden vakautta, mutta 

ongelmaksi ovat tulleet ns. pikavippifirmat ja rakennusliikkeiden 

asuntojen velkavipukauppa. Suomi tarvitsee ns. positiivisen 

luottorekisterin, johon henkilön kaikki lainat yhdistellään. 

Se, ollaanko jo myöhässä, selviää parissa vuodessa. 

Paisunut velkamäärä voi sisältää seuraavan 

talouskatastrofin ainekset.

PATOLOGINEN VALEHTELIJA JA SUURRIKOLLINEN KOHTASIVAT

PATOLOGINEN VALEHTELIJA JA SUUR-RIKOLLINEN

KOHTASIVAT

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa sanaili 

muistaakseni näin räväkästi Ylen ohjelmassa Suomessa 

tapahtunutta  Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien 

kohtaamista 16.7.2018.

Etu Suomen kannalta tapaamisen suhteen on se, että

nyt tiedämme, että em. maihin ei voi luottaa.

Molemman päämiehet valehtelivat sujuvasti

yhteen ääneen koko maailman edessä.

Mainilan laukaukset on syytä pitää mielessä

entistä paremmin.  Mikään ei ole muuttunut

niistä ajoista.

SUOMEN VELKAPOMMI TIKITTÄÄ- SOTESTA VAIN RIIDELLÄÄN?

SUOMEN VELKAPOMMI TIKITTÄÄ - 

SOTESTA VAIN RIIDELLÄÄN

Suomessa maksuhäiriöt ovat kasaantuneet

samoille henkilöille ja heitä 

on lähes 400.000. Suomen Pankin mukaan

kansalle tarvitaan lisää valistusta ja talouslukutaitoa.

Mielestäni  talouslukutaitoa olisi tarvittu muutama 

vuosi sitten eduskunnassa, jotta olisi

osattu varautua kotitalouksien velkaantumiseen

tarpeellisen lainsäädännön muodossa.

Suomeen tarvitaan viipymättä luottorekisteri,

johon kaikki velallisten luotot yhdistetään.

Pankkisektorin ulkoisten toimioiden antamien 

kulutusluottojen määrä ja rakennusliikkeiden 

asuntojen vakuudeton  velkavipukauppa on jo 

paisunut huolestuttavalle tasolle. Em. luottojen

tarkkaa kokonaismäärää ei taida tietää kukaan.

Kaikki rekisteröitävät luotot kotitalouksille on 

nyt jo yli 100 miljardia euroa eli tuplaten 

Suomen vuosibudjetti. 

Nyt siis  valtionvarainministeriössä ja  

oikeusministeriössä pohditaan lakisääteisiä 

mahdollisuuksia luottorekisterin suhteen ja 

Suomen Pankissa ja  Finanssivalvonnassa 

tehdään talousohjeita. 

Se, ollaanko jo myöhässä, selviää muutamassa

vuodessa. Paisunut velkamäärä sisältää

seuraavan talouskatastrofin ainekset.

Sitä ei aiheuta globaali talous, vaan se kehiteltiin

aivan itse - eduskunnan riidellessä sote-asioista.  

KELAN JÄLJET PELOTTAVAT

KELAN JÄLJET
PELOTTAVAT

Kelan toiminta soten tietojärjestelmä ja verkkopalvelujen

on herättänyt paljon keskustelua.

Mielestäni Kelan osaamista on liioiteltu runsaasti.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltosella tuntuu olevan

ylioptimistinen käsitys osaamisen tasosta tai

hän ei ymmärrä miten laaja ja integroitu

järjestelmäkokonaisuus on kyseessä.

On jopa esitetty ajatuksia, että Kela olisi soten keskeinen

toimija.  Mm. professori Neittaanmäki on julkisuudessa

ylistänyt osaamista.

Se, että Kela ylläpitää ja kehittää esimerkiksi Kanta-järjestelmää

ei riitä.

Varsinaista operatiivisten järjestelmien osaamista

ei laitoksella ilmeisesti ole.

Kirjoitin asiasta Keskisuomalaisen mielipidepalstalla

ja kirjoitus on alla.

Mielipidekirjoitus 10.07.2018  

Miten kävikään, kun toimeentulotukitehtävät siirrettiin 

kunnilta Kelaan.  Palvelut olivat kuukausia sekaisin. Nyt 

Kela on kilpailuttanut taksikyytien järjestelyt ja huonolla 

menestyksellä.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo, että 

”Kela voi auttaa sote-uudistuksessa”. Apu koskisi

 ilmeisesti verkkopalveluja ja tietojärjestelmiä. 

Jäljet pelottavat. ”Avunanto” toimeentulotuki- ja 

taksiasioissa ei ole hyvä referenssi.

Toivottavasti tämä ”apu” kohdistuu siihen, että 

Kela avaa tarpeelliset liittymät omiin järjestelmiinsä 

soten operatiivisten järjestelmien rakentajille ja 

osaajille – ja pysyy siinä roolissa.

Maa ei kaipaa lehtiin otsikoita ”Kela sotki Suomen 

sote-palvelut”. Käytännön prosessien tuntemus on 

pettänyt kahdessa esimerkkitapauksessa, ja ne ovat 

pieniä projekteja. Ei kahta ilman kolmatta ja 

suutari pysyköön lestissään, sanovat vanhat sanonnat.

Kari Halttunen

Jyväskylä

KUNTATALOUDEN RAPORTOINTIAIKATAULU ON JÄÄNYT AJASTAAN JÄLKEEN

Kuntatalouden  

raportointiaikataulu

on jäänyt ajastaan jälkeen? 

 Malliesimerkki on Jyväskylästä.

Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunta

on saanut vuoden 2017 tarkastusraporttinsa 

valmiiksi toukokuun puolessa  välissä.

Tarkastuslautakunta esittää, että valtuusto pyytää 

kaupunginhallitukselta selvitykset viimeistään 

17.9.2018 ja ne esitellään valtuustolle 1.10.2018.

Aikataulu periytynee niiltä ajoilta kun tilit 

tehtiin vielä sulkakynällä ja toimintaa suunniteltiin

tupakka-askin kanteen.

Jyväskylä voisi olla esimerkkinä ja muuttaa

käytäntöjä siten, että koko prosessi olisi

valmis toukokuun loppuun mennessä - ennen

seuraavan vuoden talousarvion valmistelua.

Näin tarkastuslautakunnan edellisen vuoden havaintoihin

voitaisiin  reagoida jo seuraavan vuoden

alkupuolella - ei syksyllä.

MIKÄ ON VELKAVIPIRAKENTAMISEN TILANNE

Mikä on velkavipurakentamisen

tilanne 27.6.2018?

YLE-uutiset 27.6.2018 julkisti tiedon, että

asuntorakentaminen ja nimenomaan

”velkavipurakentaminen” on vähentymässä.

Kuten Hippos-kirjoituksessani toin esille, niin

rakennustoiminta ja sen pahin buumi

alkaa hiipua.

Voi olla, että se on jopa ennakoitua

nopeampaa.

Syksyllä tiedämme asiasta lisää.

MIKÄ ON HIPPOS-RISKIEN KOKO KUVA?

Mikä on Hippos-riskien 

koko kuva?

Keskisuomalainen-lehti julkisti jutun Hippos-2020

hankkeen makrotason riskeistä. Teksti alla.
Lisäksi lehti julkisti kaksi muuta kirjoitusta
aiheesta - kiitos siitä lehden toimitukselle.

Toivottavasti kaupungivaltuuston jäsenet ja

kaupunkilaiset ymmärtävät, että hanke voi

vaikka peruuntua tai jäädä vaikka kesken.

Se on huolestuttavaa, että yksikään kaupungin-
valtuutettu ei  kokouksessa 28.5.2018 ottanut
kriittistä näkemystä hankkeen suhteen.

Ryhmien puheenjohtaja olivat sopineet asian
ja pitivät 3 minuutin puheenvuorot.

Ja sitten nuija kopsahti pöytään
- ja päätös syntyi yksimielisesti.

Syksyllä on mielenkiintoista miten asia etenee -
vai tyssääkö hanke alkuunsa?

****************************
Mielipidekirjoitus 17.06.2018 

Tämän lehden pääkirjoituksessa (KSML 30.5.) todetaan aivan

 oikein, että Hippos 2020 -projektin  riskeistä on puhuttu vähän.

Kun riskeistä puhutaan, voi kysyä, mikä on suunnitelman 

makrotalouden näkymä? 

Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa. On huomattava, 

että seuraavan  laskusuhdanteen ennakoidaan alkavan jo 

vuonna 2020 ja sen neljännellä kvartaalilla.  Yleensä 

rakentaminen ja tilojen kysyntä reagoi suhdanteen laskuun

 jo nopeammin.

Lisäksi velkavipuhankkeille ollaan asettamassa rajoitteita, 

joka hidastanee  asuntorakentamisen yleistä buumia. 

Hippos-suunnitelma sisältää  asuntorakentamisoikeutta

 huomattavan määrän.

Miten ennakoitu taantuma tulee vaikuttamaan hankkeen 

rakentamiseen,  projektin vaiheistukseen ja rahoitukseen?

Jäädään odottamaan, mikä on investorien näkemys projektin

 aikataulutukseen ja laajuuteen. Se selvinnee syksyllä.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston tahtotila on nyt selvillä.

****

Mielipide 28.05.2018

Hippos2020-hankkeen valtuustokäsittely on alkamassa. Kuntalaisen 

järjen mukaan on hyvä, että valtuusto teetättää hankkeen sopimusten 

ja toimintasuunnitelman tarkastuksen ulkopuolisella tilintarkastajalla. 

Onko näin tarkoitus menetellä? 

Se ei ole tiedossa.

Hanke kannattaa valtuuston kokouksessa tänään maanantaina 

äänestää pöydälle ja odottaa tarkastuksen tulosta.

Ulkoisen tarkastuksen muodostavat tarkastuslautakunta, 

kaupunginreviisori ja tilintarkastaja. Kaupunginreviisorilla on 

hallintosäännön mukaan valtuus hankkia lisäpalveluja talousarvion 

puitteissa. 

Nyt niitä tarvitaan, koska Hippos 2020 projektin aineisto on hyvin laaja.

Tarkastuselin antaisi sitten riippumattoman lausunnon hankkeesta jo 

valmisteluvaiheessa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että lausunto 

annettaisiin vasta tilikauden päätyttyä – silloin se on jo myöhäistä. 

Nykyinen hallintosääntö ei saa rajoittaa hankekohtaisen lausunnon 

antamista kesken tilikauden näin tärkeässä asiassa.

Valtuuston tulee siis selvittää tarkastuksen mahdollisuus, aikataulu 

ja tarkastajien kyky vastata nopeasti kyseiseen toimeksiantoon. 

Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan, joten toivottavasti se 

voi myös käyttää sitä apunaan Hippos2020-hanketta arvioitaessa.

*******

Mielipide 14.05.2018

Jyväskylässä keskustellaan Hippos 2020 -hankkeesta. 

Kaupungilla kerrotaan, että veronmaksajien osuus on 

30 miljoonaa euroa. Luku vaikuttaa pieneltä.

Kuka kuntaveron maksaja ja kaupunkilainen siihen uskoo? 

Mitkä ovat mahdolliset ylläpitokustannukset? Paljonko 

kaupungin tytäryhtiöt rakentavat alueelle infraa?Tämä 

kustannustason varmistaminen koskee myös 

Sihvonen–Suomi–Viitanen-mallia (KSML 4.5.), jos 

sen tyyppinen ratkaisu tulee kysymykseen. Usein Tilapalvelun 

laskelmat ovat olleet suuntaa antavia.

Onko tämänkin hankkeen suhteen odotettavissa 

uudelleenbudjetointia jossakin vaiheessa – ehkä 

vuosien päästä? Ensin pitää saada veronmaksajien 

piikki auki.Uudelleenbudjetointi on termi, jota Jyväskylässä

 käytetään, kun valtuuston siunaamat talousarvion luvut pettävät 

ja tarvitaan esimerkiksi uutta investointirahaa epäonnistuneen 

hankkeen paikkaamiseen.

Valtuuston tulee nyt etukäteen selvittää, 

miten mahdollisen Hippos-hankkeen talousarvioylitys aikanaan 

käsitellään – on toteutusmalli mikä hyvänsä. 

Historiasta täytyy ottaa opiksi. 

Jos muisti on huono, niin  kannattaa vierailla Keljonlahdella 

ja samalla silmäillä  energiayhtiön velkaista tasetta.

HIPPOS-HANKE:TALOUSTAANTUMA TULOSSA?

Hippos-hanke: taloustaantuma

tulossa?

Kun riskeistä puhutaan niin voi kysyä: mikä on 

suunnitelman  makrotalouden näkymä.

Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa.  

On huomattava, että seuraavan laskusuhdanteen

ennakoidaan alkavan jo vuonna 2020 ja sen neljännellä

kvartaalilla.  Yleensä rakentaminen ja tilojen kysyntä

reagoi suhdanteen laskuun jopa nopeammin.  

Miten  ennakoitu taantuma  tulee vaikuttamaan hankkeen 

rakentamiseen, vaiheistukseen ja rahoitukseen? 

Toivotaan hankkeelle menestystä ja jäädään

odottamaan mikä on investorien näkemys projektin

aikataulutukseen ja laajuuteen.  

Kaupungin tahtotila on nyt selvillä.

HIPPOS 2020 - VALTUUSTO HYVÄKSYI HANKKEEN 28.5.2018

Hippos 2020 - valtuusto

hyväksyi hankkeen

28.5.2018

*********************************************************

Hippos-hanke sisältää alla olevat sopimukset tai

laskelmat.  Olen sitä mieltä, että tilintarkastajien

olisi pitänyt käydä paperit läpi ja antaa siitä

lausunto valtuustolle.

Tätä valtuusto ei halunnut.

Sopimukset ja laskelmat:

- Hipposhankkeen yhtiörakenne

- Kiinteistö Ky Hippoksen yhtiösopimus

- Kiinteistö Ky Hippoksen osakassopimus

- Konsessiosopimus

- Puitesopimus

- Huonetilaohjelman luonnoksen ja luonnos kustannusarvioista

- Arvio vaikutus kaupungin talouteen 8.5.2018

- Hankkeen aikataulut

- Vertailulaskelma nykyisten tilojen korvaus vs. Hippos 2020

Jokainen talous- ja sopimusasioiden kanssa

tekemisissä oleva tietää, että kokonaisuuden 

hahmottaminen vaatii asiantuntijaltakin

erityisosaamista - tätä valtuustolla ei

varmaan ole valtuutettujen cv:den pohjalta.

*************************************************************

Kirjoitin asiasta Keskisuomalaisessa 28.5.2018

Teksti alla:

Hippos2020-hankkeen valtuustokäsittely on alkamassa. Kuntalaisen j

ärjen mukaan on hyvä, että valtuusto teetättää hankkeen sopimusten 

ja toimintasuunnitelman tarkastuksen ulkopuolisella tilintarkastajalla. 

Onko näin tarkoitus menetellä? Se ei ole tiedossa.

Hanke kannattaa valtuuston kokouksessa tänään maanantaina 

äänestää pöydälle ja odottaa tarkastuksen tulosta.

Ulkoisen tarkastuksen muodostavat tarkastuslautakunta, 

kaupunginreviisori ja tilintarkastaja. Kaupunginreviisorilla on 

hallintosäännön mukaan valtuus hankkia lisäpalveluja talousarvion 

puitteissa. Nyt niitä tarvitaan, koska Hippos 2020 projektin aineisto 

on hyvin laaja.

Tarkastuselin antaisi sitten riippumattoman lausunnon 

hankkeesta jo valmisteluvaiheessa. Ei ole tarkoituksenmukaista, 

että lausunto annettaisiin vasta tilikauden päätyttyä – silloin se 

on jo myöhäistä. Nykyinen hallintosääntö ei saa rajoittaa 

hankekohtaisen lausunnon antamista kesken tilikauden 

näin tärkeässä asiassa.

Valtuuston tulee siis selvittää tarkastuksen mahdollisuus, aikataulu 

ja tarkastajien kyky vastata nopeasti kyseiseen toimeksiantoon. 

Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan, joten toivottavasti 

se voi myös käyttää sitä apunaan Hippos2020-hanketta arvioitaessa.

HIPPOS-HANKKEEN TIIMOILTA AJATUKSIA KUUMANA KESÄILTANA

Hippos-hankkeen tiimoilta

ajatuksia kuumana kesäiltana

Kuumana kesäiltana 23.5.2018 - lämpötila lähes 30 astetta -

tuli mieleen rakennusalan tilanne ja Hippos-hanke.

Kuumasta johtuen kielellinen ilmaisukin

on vähän väljempää!  Toukokuu on ehkä

kaikkien aikojen lämpimin.

Olen vähän tuumaillut, että rakennusalan lento 

sakkaa parin vuoden sisällä ja Hippoksen 

pääurakoitsija on kanttuvei - samalla koko

hanke. Sen pääomat ei riitä kun

rakennusalan ”depressio” iskee alaan.

Lisäksi olen ihmetellyt miksi suuret yhtiöt vetäytyivät

hankkeesta - ehkä näkivät sen mahdottomaksi 

ja samalla Lehto keikahtaa nurin - mene ja tiedä.

Huhujen mukaan Lehdon perustajat ovat luopuneet 

tai luopumassa omistuksistaan.  

Uutinen:

Kolme Lehto Groupin toimivaan johtoon kuuluvaa 

henkilöä sekä yksi kiinteistösijoitusyhtiö ovat 28. helmikuuta 

myyneet yhteensä 7,1 miljoonaa yhtiön osaketta, 

joka vastaa noin 12,2 prosenttia koko osakekannasta.

Jokainen voi itse päätellä mistä on kysymys.

Hippoksen kentällä voi olla iso kuoppa pitkään 

muistuttamassa  tästä seikkailusta - jos 

hanke yleensä ottaen käynnistyy.  Onko se

Keljolahden voimalan tyyppinen "muistomerkki".

Valtuusto on ensi maanantaina 28.5.2018 - 

katsotaan mitä ”vihreät-remarit- akselilla” tapahtuu?

Jos hanke hyväksytään kertaheitolla niin se

on puhdasta hulluutta!  Sunnitelman

perinpohtainen due diligence-tyyppinen

tarkastus on paikallaan..

Elämme mielenkiintoisia aikoja....

UUDEN KESKUSAIRAALA NOVAN HAASTEET OVAT VASTA EDESSÄ

Uuden keskussairaala Novan

haasteet ovat vasta edessä

Tiistaina 22.5.2018 oli Keskisuomalaisessa

uutinen ”HIDASTEITA TULI TIETOJÄRJESTELMÄN

HANKINNASSA”.

Voi vain kuvitella miten hajallaan on uuden

sairaalan toiminnallisten prosessien

kuvaus ja niiden saattaminen käytännön tasolle.

Näin kirjoitin huhtikuussa.

******************************

Jyväskylässä rakennetaan uutta keskussairaalaa.

Keski-Suomen Sairaala Nova valmistuu vuonna

2020.  Hyvä, että Keski-Suomeen saadaan

ajanmukainen  sairaala.

Ydinkysymys on kuitenkin se, että 

uudessa sairaalassa on hoitavia käsiä  riittävästi, 

toimintaprosessit  ovat kunnossa ja tietojärjestelmät 

toimivat.  Ovatko uudet testatut tietojärjestelmät

valmiit vuonna 2020?.

Nykyisin kuulee liian usein sitä, että

keskussairaalan henkilöstö toimii

kestonsa äärirajoilla ja tietojärjestelmät

voivat kaatua. Prosessitkin toimivat,

mutta kuormitus on myös äärirajoilla.

On riski, että nykyiset toiminnot

siirrettään sellaisenaan uuteen

rakennukseen.

Nyt on päättäjien varmistettava, että

toiminnalliset asiat ovat kunnossa.  

Uusi rakennus on  on vain rakennus ilman

sitä.