JYVÄSKYLÄN TALOUSARVIO 2019

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN 

TALOUSARVIO 2019

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto julkisti

vuoden talousarvion 2019 ja sen viesti oli:

”Talous jo neljättä vuotta peräkkäin tasapainossa”.

https://www.jyvaskyla.fi/talous/talousarvio

KESKISUOMALAINEN 23.10.2018. Kannattaa

kaivaa ao. lehti esille. 

Mielestäni talousarvioluvut herättivät kysymyksiä sen

vuoksi, että se sisälsi vuoden 2018 osalta ristiriitaisia

lukuja verrattuna kaupunginjohtajan lausumaan.

SULUISSA JÄLKIKÄTEEN TEHDYISTA SELVENNYKSISTÄ

ALKUPERÄINEN KYSYMYS KAUPUNGIN JOHDOLLE 28.10.2018:

Nyt Jyväskylän kaupunki tiedotti talousarvion 

2019 yhteydessä, että talous on 

tasapainossa jo neljättä vuotta peräkkäin.  

Kaupunginvaltuuston  vahvistaman, taloustasapainoon

tähtäävän talousarvion vuosikate tälle vuodelle on  

52 milj. euroa ja sen ennakoitiin olevan 

100 % poistoista. 

Nyt  on selvinnyt, että  toteutuma onkin vain 41 milj.  

euroa ja poistosuhde  80 %. (LUVUT ON OTETTU JULKISTETUSTA TAULUKOSTA/KSML. ENNAKOITU TULOS ON SARAKKEESSA:

"Talousarvio sisältäen muutokset 2018)

Talousarvioon verraten tämän vuoden talous 

ei ole siis tasapainossa. Tulos alittaa

vuosikatetavoitteen ja poistosuhde on 

epätyydyttävä. 

Mihin tiedote talouden neljän vuoden 

tasapainosta perustuu? Mitkä ovat

kriteerit jos vahvistettu talousarvio sitä ole?

Tiedosta etukäteen kiittäen.

******************************************************

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JOHDON VASTAUS 29.10.2018

Vastaus palautteeseesi:

Kiitos palautteesta. Muotoilu perustuu siihen että tämän ja ensi vuoden talous on tasapainossa nimenomaan alkuperäisessä talousarviossa. Tämän tai ensi vuoden toteutumisesta emme vielä tiedä mitään varmaa. Tänä vuonna on toki olemassa ylitysuhka siten kuin muutetussa talousarviossa kerrotaan mutta lopullinen toteutuminen  tiedetään vasta tilinpäätöksen jälkeen.

**********************************************

KOMMENTTI KAUPUNGIN JOHDOLLE 29.10.2018

Kiitos nopeasta vastauksestanne.

Jos ette tiedä mitään varmaa tämän vuoden tuloksesta,

niin miten voitte kertoa kaupunkilaisille että

talous tulee olemaan tasapainossa jo neljättä vuotta

peräkkäin. Aika koomista ja uskaliasta viestintää.

Eiko tämä käsittämätön ”Talousarvio sisältäen muutokset” ole

sitten ennakkokäsitys tämän vuoden tuloksesta.  Miksi

sitä esitetään jos näin ei ole?

Tämä ”tuloksen ennakkotieto” on siis: vuosikate 41,3 miljoonaa

ja poistosuhde 80 %.  Näin sen tulkitsen.

Miksi ette sitten laita valtuuston hyväksymiä talousarviolukuja

näkyviin vaan ”Talousarvio sisältäen muutokset”-lukuja.

Vuonna 2017 oli slogan ”velkaantuminen loppuu” - ei loppunut.

Nyt on tämä ”tasapainossa” slogan.  Muuttakaa slogan

jatkossa vastaamaan sitä mahdollisuutta, että

vuosikate onkin vuonna 2018 noin 40 miljoonaa ja poistosuhde 80%.

Näin ette johda meitä veronmaksajia harhaan - jos tulos onkin

huono.

Jään mielenkiinnolla odottamaan miten muotoilette

tämän vuoden ”taloustasapainon” valtuustolle

ja medialle - kun julkistatte lopullisen

talousarvion.  Asiaa täytyy sitten käsitellä

laajemmalla foorumilla - jos on tarvetta.

Ystävällisin talousarvioterveisin

Kari Halttunen

Jyväskylä

JYVÄSKYLÄN TALOUS EI OLE TASAPAINOSSA 2018

JYVÄSKYLÄN TALOUS EI

OLE TASAPAINOSSA 2018

Jyväskylän kaupungin talousarvion kehys 

vuodelle 2019 on valmistunut. Kaupungin talous

on tasapainossa  neljättä vuotta peräkkäin, näin 

tiedotettiin. Mikä on tämän vuoden tulostilanne?

Kaupunginvaltuuston  vahvistaman

talousarvion vuosikate tälle vuodelle on  

52 milj. euroa ja sen  ennakoitiin olevan 

100 % poistoista. Nyt  on selvinnyt, 

että  toteutuma onkin vain 41 milj.  

euroa ja poistosuhde  80 %.

Talousarvioon verraten tämän vuoden talous 

ei ole siis tasapainossa. Tulos alittaa

vuosikatetavoitteen ja poistosuhde on 

epätyydyttävä. 

Mihin tiedote talouden neljän vuoden 

tasapainosta perustuu? Sitä valtuuston on hyvä 

kysyä marraskuun budjettiseminaarissa. 

Onko vuodelle 2019 povattu vuosikatetavoite 

52 miljoonaa realistinen, riittääkö 25 

miljoonan lisälaina ja miten Hippos 2020

hanke on edennyt? Nämä ovat myös aiheellisia

kysymyksiä.

HIPPOS-HANKE TALOUSTAANTUMA TULOSSA?

Hippos-hanke taloustaantuma

tulossa?

Toukokuun loppupuolella kirjoitin Hippos 2020

hankkeen yhteydessä riskeistä.

Nyt ne alkavat raelisoitua 25.10.2018

Rakennusalalta tippuu negatiivisia uutisia harva se päivä. 

YIT,SRV,Lehto Group, Consti

Yhtiö toisensa perään ilmoittaa tuloksensa heikkenevän, ja 

moni projekti on suurissa vaikeuksissa.

Alla kirjoitus toukokuussa.

Kun riskeistä puhutaan niin voi kysyä: mikä on 

suunnitelman  makrotalouden näkymä.

Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa.  

On huomattava, että seuraavan laskusuhdanteen

ennakoidaan alkavan jo vuonna 2020 ja sen neljännellä

kvartaalilla.  Yleensä rakentaminen ja tilojen kysyntä

reagoi suhdanteen laskuun jopa nopeammin.  

Miten  ennakoitu taantuma  tulee vaikuttamaan hankkeen 

rakentamiseen, vaiheistukseen ja rahoitukseen? 

Toivotaan hankkeelle menestystä ja jäädään

odottamaan mikä on investorien näkemys projektin

aikataulutukseen ja laajuuteen.  

Kaupungin tahtotila on nyt selvillä.

MIKSI JYVÄSKYLÄN ENERGIAYHTIÖ OTTAA YRITYKAUPPARISKEJÄ?

MIKSI JYVÄSKYLÄN 

ENERGIAYHTIÖ  OTTAA 

YRITYSKAUPPARISKEJÄ?

Jyväskylän kaupungin energiayhtiö haluaa 

laajentaa toimintansa koskemaan koko 

Keski-Suomea. (KSML 8.10.)

Haluavatko Jyväskylän veronmaksajat

edullista vettä ja energiaa vai sitä, että 

energiayhtiö hoitaa muiden kuntien 

palveluja?  Eikö oman kaupungin hintatason

saaminen siedettävälle tasolle ole riittävä 

haaste yhtiön johdolle ja hallitukselle?

Sanotaan, että 70 prosenttia yritys- ja

liiketoimintakaupoista epäonnistuu. Miksi siis

kaupungin tytäryhtiö aloittaa tietoisen 

riskinoton?  

Kaupunginhallituksen alaisena toimii 

konsernijaos, jonka tehtävänä on 

omistajaohjaus. Onko sen esityslistalla jo ollut 

energiayhtiön laajentumis-strategia? 

Mikä on valtuutettujen kanta?

Tätä kysyvät  monet kalliita vesi- ja sähkölaskuja 

maksavat  kaupunkilaiset, jotka toimivat

energiayhtiön takuumiehinä myös näissä 

yrityskaupoissa.

LYHYET PALSTAN PALUTETTA

LYHYET PALSTAN 
PALAUTETTA

Sanomalehti Keskisuomalaisen

palstoilla on mielipidekirjoitukset

huomioitu.

 Ks kuva.

Kansan käsitys:

Kaupunkien toiminnassa on

huomattava, että kun on virkamiehet

eivät ole penaalin terävimpiä kyniä

ja luottamusmiehet osaamattomia niin

jälki on sen mukaista.

KAKSI KIRJOITUSTA KSML MIELIPIDESIVULLA SAMAAN AIKAAN

Kaksi kirjoitusta KSML

mielipidesivulla samaan

aikaan

6.10.2018

Keskisuomalainen-lehti on nähnyt

aiheelliseksi julkaista kaksi kirjoitusta

samalla viikolla mielipidesivuillaan.

Kirjoitukset: 

Uskottavuus taas kovilla ja

Tuleeko Kirkkopuiston parkkihallista

lopulta katakombi.

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Uskottavuus-taas-kovilla/1265808

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Tuleeko-Kirkkopuiston-parkkihallista-lopulta-katakombi/1264454

Ks. kuva.

Olen tietysti otettu tästä.

Jatkan kirjoittelua. — aina 

kun aihetta ilmaantuu.

JYVÄSKYLÄN KIRKKOPUISTON TUHOAJA ILMOITTAUTUI

Jyväskylän Kirkkopuiston 

tuhoaja ilmoittautui

Näin raväkästi kirjoitti Ahti Vielma Keskisuomalaisessa

5.10.2018.

Hän haastoi kaupunginjohtaja Timo Koiviston

reippaalla kirjoituksellaan.

Teksti alla olevassa linkissä, kopioi se Googleen ja lue.....

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Jyväskylän-Kirkkopuiston-tuhoaja-ilmoittautui/1265809

Aika näyttää kuinka tässä käy.

KIRKKKPUISTON PARKKITALO PUHUTUTTAA

KIRKKOPUISTON PARKKITALO

PUHUTTAA

Jyväskylän kaupungijohtaja Timo Koivisto

Kirjoitti Keskisuomalaisen mielipidepalstalla

Kirkkopuiston parkkihallista:

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/P-Paraati-vahvistaa-Jyväskylän-keskustan-elinvoimaa/1264458

Mielenkiintoiseksi tämän kirjoituksen tekee se, että

se kohdistuu pääosin henkilöön - Ahti Vielmaan.

Minä olisin kaivannut tietoja ja etenkin euroja.

Mikä on siis keskustan  elinvoiman kasvattamisen hinta? 

Mitä synergiaetua hanke tuo?  Kuka synergiaedun

on arvioinut?

Mikä on siis Kirkkopuiston parkkiluolan investoinnin 

kokonaismäärä,  investoinnin kuoletusaika ja mikä 

on koko hankeen elinkaaren arvioitu tulos sekä sijoitetun 

pääoman tuottoprosentti. Tähän lisätään sitten

synergiaedut.

Toivon, että kaupungin tiedotus

julkistaa em. tiedot viipymättä tällä

palstalla tai ainakin nettilinkin urlin.

Summa summarum: jo vuosikymmeniä

ns. Valtiontalo-projektia on hoidettu

täysin ala-arvoisesti luottamus- ja virkamiesten

toimesta. On peiliin katsomisen paikka kaikilla

osallisilla.

TULEEKO KIRKKOPUISTON PARKKITALOSTA AIKANAA KATAKOMBI?

TULEEKO KIRKKOPUISTON 

PARKKITALOSTA AIKANAAN 

KATAKOMBI?

Jyväskylässä käydään tällä hetkellä

osin tunteikasta keskustelua parkkitaloista.

Nyt on esillä Kirkkopuiston suunnitelma.

Tuntuu omituiselta, että muutama vuosi

sitten kaupungilla oli tavoitteena

häätää kaikki yksityisautoilu pois

keskustasta ja nyt parkkitalot tuntuvat

olevan keskeinen kehityskohde.

Parkkitalo rakennetaan vaikka kirkon alle.

Rakennuksia ja rakennelmia tehdään

ajatellen kymmenien vuosien käyttöikää.

Tälle aikajaksolle on ennustettu

autoilun radikaalia muutosta.

On visioitu, että yksityisautoilu

lähes loppuu ja autot kulkevat yhteiskäytössä ja

jopa ilman kuljettajaa. Uskokoon ken tahtoo.  

Jyväskylässä ei ilmeisesti tähän uskota edes

ympäristöaktiivien leirissä.

Jos kuitenkin ennuste toteutuu vaikka

puolittain, niin miten tämä on huomioitu

parkkiyhtiön suunnitelmissa?  Tehdäänkö

kirkon alle rakennetusta parkkihallista

aikanaan katakombi?

Sanomalehti Keskisuomalainen julkisti
kirjoituksen 2.10.2018

MENEEKÖ EDUSKUNTA TUULIAJOLLE - TAAS?

MENEEKÖ EDUSKUNTA 

TUULIAJOLLE - TAAS?

Eduskunnan toiminta ennen viime vaaleja 

muistutti lähinnä murrosikäisten koululaisten

käytöstä ennen kesälomille pääsyä.

Kansanedustajat äänestivät jopa

omia esityksiään vastaan.

Sama näyttää tapahtuvan neljän vuoden päästä 

uudelleen. Erona on vain se, että

vastuuton toiminta käynnistyi nyt aikaisemmin.

Esimerkiksi eduskunnan kyselytunnin katselu 

on yhtä piinaa.  

Jos nyt julkisen sektorin rakenneuudistukset

jäävät tekemättä, tiedustelulait eivät toteudu

ja ulkomaalaisten maa-alueiden hankintaa

ei rajoiteta, niin  eduskunnan uskottavuus

on kovasti koetteilla.  

Milloin eduskunnasta löytyy järkevien ihmisten 

blokki yli puoluerajojen ja se  toimii maan parhaaksi?

Joko  ensi vaalien jälkeen?

Sanomalehti Keskisuomalainen julkisti 
kirjoituksen 5.10.2018

MITEN JALKAUTUU VIHREÄT ENERGIA-AATTEET KUNTATASOLLE

MITEN JALKAUTUU VIHREÄT 

ENERGIA-AATTEET 

KUNTATASOLLE?

Kuuman kesän jälkeen ilmastonmuutos tuntuu 

olevan politiikassa päivän sana. Vihreät ovat 

kertoneet, että seuraavat vaalit ovat ilmastovaalit. 

Kaupungit on merkitty saastuttajien ja syyllisten

pitkään listaan. 

Miten tämä poliittinen  julistus kytketään  

lähivuosina käytännön toiminnaksi kunnissa -

esimerkiksi Jyväskylässä?  Miten nykyiseen

energiapolitiikkaan vaadittavat muutokset

heijastuvat tänne? 

Silloin kun koko planeetan ilmastonmuutoksen 

torjunta ja sen vaikutus kuntaveroprosenttiin

kohtaavat - alkaa arkirealismi hahmottua ja

herää kysymyksiä.

Mikä on kuntakohtainen teknis-taloudellinen 

suunnitelma haaveen toteuttamiseksi?  Mikä 

vaikutus sillä on kuntien taseeseen ja tulokseen? 

Mitkä ovat kuntien veroprosentit sen jälkeen kun 

vaaditut ilmastoteesit on viety kuntatasolle ?  

Kuntalaiset kyllä ymmärtävät  euroja, watteja ja  

päästötonneja - puhetta tähän maailmaan mahtuu.

TOUKO AALTI SAIRASLOMALLE

VIHREIDEN PUHEENJOHTAJA 

TOUKO AALTO SAIRAS-LOMALLE

Tänään 13.9.2018 aamupäivällä julkistin jutun Vihreiden 

puheenjohtajan tilanteesta.

Klo 17 julkistettiin, että hän siirtyy sairaslomalle.

Jo pitkään Aalto on käynyt ylikierroksilla ja

sen on moni tajunnut.

Ikavä tapaus, mutta se että ennakoin puheenjohtajan

vaihtumista tullee tapahtumaan.

Toivotaan, että Aalto tervehtyy ja palaa tehtäviin, joihin

hänellä riittää kapasiteetti.

VIHREIDEN ENERGIA-AATTEET: CASE JYVÄSKYLÄ

VIHREIDEN ENERGIA-AATTEET: 

CASE JYVÄSKYLÄ

Touko Aalto mellastaa epätoivon vallassa ja

moittii kaikkia muita ilmastopolitiikan

laiminlyönnistä.

Hän toistaa samaa mantraa jatkuvasti. Ilmeisesti

paniikissa.  Mitään konkreettista ei ole.

Vihreillä alkaa keväällä puheenjohtajan vaihtoviikot.

Emma Kari on jo aloittanut Ville Niinistön tukemana

kampanjan.

Miten käy Touko Aallon oppien paikallispolitiikassa?

Siitä kirjoitus alla:

Ilmastonmuutos tuntuu olevan politiikassa

päivän sana.  Vihreiden puoluejohtaja Touko Aalto

on kertonut, että seuraavat vaalit ovat ilmastovaalit.

Miten tämä poliittinen julistus kytketään 

lähivuosina käytännön toiminnaksi Jyväskylässä?

Aalto on kaupunginvaltuuston jäsen, joten hän on

varmaan siis miettinyt, miten  Jyväskylä hoitaa jatkossa 

näitä vihreitä teesejä soveltavan energiahuollon? 

Me kaupunkilaiset jäämme mielenkiinnolla odottamaan

vihreän valtuustoryhmän energiapoliittista toiminta-ja 

taloussuunnitelmaa, täytyyhän Aallon soveltaa oppejaan 

myös käytännössä. Mikä vaikutus sunnitelmalla on  

energiayhtiön ja koko  kaupunkikonsernin taseeseen  

ja tulokseen?

Esityksen  voi julkistaa seuraavan talousarvion yhteydessä. 

Kaupungin taloudessa eurot, watit ja päästötonnit ovat 

tässä asiassa oleellisia - puhetta maailmaan mahtuu. 

BUDJETTIRIIHI ON TEATTERIA

Budjettiriihi on teatteria

Siltarumpupolitiikkaa - näinhän budjettiriihen

päätöksiä on joskus kutsuttu.

Silloin kun valtion budjetin loppusumma 55

miljardia euroa ja budjettiriihessä puhutaan

miljoonista niin näihän se on.

Tuntuu siltä, että osa kansanedustajistakaan ei

erota miljoonaa ja miljardia toisistaan.

Se on surullista, mutta vaaleilla heidät on

valittu ja demokratia on puhunut.

Keskisuomalainen julkisti ystävällisesti

kirjoitukseni aiheesta 2.9.2018.

Alla kirjoitus.

**********************************************************************

Taas oli budjettiriihi kuumana. Hallitus selvitti taloustilanteen 

haastavuutta ja oppositiopuolueet varjobudjettejaan.

Tosiasiassa valtion budjetin määrärahat pohjautuvat valtaosin 

lakisääteisiin menoihin. Olennaista määrärahoissa on olla hereillä, 

kun lakeja säädetään.

Vaikka budjettiriihi lämmitetään kuinka kuumaksi, sen 

merkitys on siis pieni kokonaistalouden kannalta.

Kaikesta huolimatta eduskunta on taas budjettikuumeessa, 

jota kestää pitkälle syksyyn. Lääkettä siihen ei ole ja vaalit 

vielä pahentavat tautia.

Lisääkö tämä politiikan uskottavuutta? Ei.

SUOMI PELINAPPULANA

SUOMI PELINAPPULANA

Viestinnän professori Anu Kantola kirjoitti Hesarissa

erinomaisen analyysin tämän hetkisestä maailman

poliittisesta tilanteesta. 

Hyvä yhteenveto/lainaus loppuyhteenvedosta.

”Suomessa onkin aika totutella olemaan yksi pelinappula 

suuressa pelissä. Viime viikolla Putin, tällä viikolla 

Macron, jonka huomenna keskiviikkona alkavalla 

valtiovierailulla ehkä selviää, mitä hänellä on 

mielessään Suomen varalle”

Kirjoittaja on viestinnän professori Helsingin 

yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Lue koko kirjoitus  tästä linkistä:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005805624.html

Tai lue se valokuvasta.

VAALIBUDJETTIKUUME EDUSKUNNASSA NOUSEE

VAALIBUDJETTIKUUME 

EDUSKUNNASSA NOUSEE

Vuosikymmeniä on kokoonnuttu budjettiriiheen

ja taas se on ollut kuumana. Hallitus selvittää 

taloustilanteen haastavuutta ja oppositiopuolueet 

hääräävät varjobudjettiensa kanssa. 

Tosiasia on se, että valtion budjetin

määrärahat pohjautuvat valtaosin lakisääteisiin

menoihin.  Olennaista määrärahojen suhteen

on olla hereillä kun lakeja säädetään.

Vaikka budjettiriihi lämmitetään kuinka 

tulikuumaksi niin sen merkitys on siis pieni 

kokonaistalouden kannalta. 

Kaikesta huolimatta, eduskunta on 

taas budjettikuumeessa ja se kestää pitkälle 

syksyyn.  Lääkettä siihen ei ole

ja vaalit vielä pahentaa tautia. Lisääkö

tämä politiikan uskottavuutta - ei.

SUURET KAUPUNGIT BUDJETTILOBBAREINA

SUURET KAUPUNGIT

BUDJETTILOBBAREINA

Joka vuosi Keski-Suomessa jännitetään saadaanko

valtion budjetista rahaa teiden ja raiteiden

parantamiseen.

Melkein joka vuosi on tullut pettymys. Rahat menevät

niille paikkakunnille, joilla on vahvat ministerit.

Meillä Keski-Suomessa ei ole ollut oikeastaan koskaan

”herralykkyä”.

Mm. Jyväskylä-Tampere ratavälin päätökset olisi

pitänyt saada aikanaan -  pari-kolmekymmentä vuotta sitten.

Nyt se on myöhäistä.

Kirjoitin vuoden 2019 budjetista mielipidekirjoituksen

Keskisuomalaiseen, jonka lehti ystävällisesti

julkaisi.

KIRJOITUS ALLA

******************************************************************

Mielipidekirjoitus 14.08.2018 

Kevään aikana on ollut havaittavissa, että Helsinki, Turku ja Tampere 

ovat aktivoituneet ja vetävät pienempiä kaupunkeja perässään

kuin pässiä narussa.

Valtion budjetin käsittely vuodelle 2019 on alkamassa. On 

mielenkiintoista seurata, onko em. alueiden budjettilobbaus 

yhtä aktiivista ja tehokasta kuin niiden esiintyminen 

kaupungistumisen esikuvana. 

Kuinka paljon Helsinki- Tampere-Turku - kolmio saa määrärahoja 

maa-, raide- j a ilmaliikenteen kehittämiseen ja muuhun infraan?

Mikä on muiden alueiden osuus? Saako Oulun seutu ja 

Lappi jonkun lohdutuspalkinnon tänäkin vuonna? 

Jaksaako Savo-Karjala ponnistaa entiseen malliin? 

Mikä on Keski-Suomen osa?

Kun puhutaan alueiden vetovoimatekijöistä, niin 

infra on se pohja, jolle elinkeinoelämä, 

työpaikat ja asuminen perustuu. 

Budjetti antaa suuntaa tulevasta.

TALOUSLUKUTAITOA EDUSKUNTAAN

TALOUSLUKUTAITOA
EDUSKUNTAAN

Jätin alla olevasta kirjoituksesta pois sen että ylivelkaantuminen,

korkojen nousu ja asuntojen hintojen voimakas lasku 

yhdistelmänä voinee siis johtaa kansantalouden kriisiin.

Kulutusluottojen pakkoperintä voi olla myös edessä.

Tällainen kiinteistö-, asuntoriskin realisoituminen 

on meille tuttu 1990 alussa ja kymmenen vuotta sitten 

Yhdysvalloissa ja Irlannissa.

Jos vielä globaali talous sakkaa 2020 loppupuolella 

niin soppa on valmis.

Aika näyttää mikä vaikutus bruttokansantuotteen

kehitykseen on kun kotitalouksien velkavetoapu 

aikanaan loppuu.

HUOMAA MYÖS HESARIN ARTIKKELI, JOSSA
SUOMEN PANKIN PÄÄJOHTAJA OLLI REHN
TUO ESILLE KAKSI SUOMEN TALOUSONGELMAA:
PIKAVIPIT JA ASUNTOJEN VELKAVIPURAHOITUS.
KS. VALOKUVA ALIMPANA

Alla kirjoitus:

Suomen Pankin mukaan kansalle tarvitaan lisää valistusta 

ja talouslukutaitoa (julkaisu Talouslukutaito 2020-luvulla). 

Mielestäni talouslukutaitoa olisi tarvittu muutama vuosi 

sitten eduskunnassa.

Suomeen on muodostunut kotitalouksien velkapommi 

samaan aikaan kun eduskunta on keskittynyt riitelemään 

sote-uudistuksesta yli 10 vuoden ajan. Maksuhäiriötä on 

kasaantunut samoille henkilöille ja heitä on lähes 400 000. 

Kaikkiaan luottoja kotitalouksille on nyt jo 130 miljardia 

euroa eli yli tuplaten Suomen vuosibudjetti.

Nykyinen pankkisektori on lainakaton muodossa osa 

rahoitusjärjestelmän ja kansantalouden vakautta, mutta 

ongelmaksi ovat tulleet ns. pikavippifirmat ja rakennusliikkeiden 

asuntojen velkavipukauppa. Suomi tarvitsee ns. positiivisen 

luottorekisterin, johon henkilön kaikki lainat yhdistellään. 

Se, ollaanko jo myöhässä, selviää parissa vuodessa. 

Paisunut velkamäärä voi sisältää seuraavan 

talouskatastrofin ainekset.