BLOGI ON JÄÄNYT
UUDEN TIETOJÄRJESTELMÄN
KÄYTTÖÖNOTON
JALKOIHIN
Kuten huomaat juttuja on hyvin vähän.
Se johtuu siitä, että aika menee uuden Apple-raudan
ja studiosoftan sisäänajoon. Äänittämiseen liittyviä
laitteita olen myös uusinut.
Nyt on ajanmukaiset laitteet ja softat hankittu
ja ne täytyy testata ja ottaa käyttöön.
FORTUMILLA
KOHTALONHETKET:
527.
12.7.2022
HS:n tiedot: Omistajaohjausministeri Tuppurainen lähtee torstaina Saksaan neuvottelemaan Uniperin pelastuspaketista
Fortumin ja sen saksalaisen tytäryhtiön Uniperin johto neuvottelevat paraikaa Saksan hallituksen kanssa pelastuspaketista, jolla Uniper pidettäisiin pystyssä
OMISTAJAOHJAUSMINISTERI Tytti Tuppurainen (sd) lähtee HS:n tietojen mukaan torstaina Berliiniin neuvottelemaan energiayhtiö Uniperin pelastuspaketista.
EN HALUA NYT VIISASTELLA ASIASSA, MUTTA
NÄIN KIRJOITIN AIKANAAN :
FORTUMIN
MAHDOLLISET TAPPIOT
500.
11.3.2022
Yhtiön sijoitukset Venäjällä on 2,7 miljardia ja ne voidaan kansallistaa. Uniperilla on kaasuputkessa kiinni miljardi.
Suurimmat riskit liittyvät silti Fortumin 76-prosenttisesti omistaman Uniperin 80 miljardin euron johdannaissalkkuun, jonka lainalaisuuksia ei kukaan ulkopuolinen tunnu tietävän.
*************************************
19.10.2017 kirjoitin KESKISUOMALAISESSA Uniperin hankinnasta JA MÖIN POIS FORTUMIN OSAKKEENI
Lisäosingot Fortumin omistajille
19.10.2017 03:00
Fortum on käyttämässä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä saatuja varoja saksalaisen energiayhtiö Uniperin ostoon. Nämä viisi miljardia euroa pitää jakaa ylimääräisenä osinkona osakkeenomistajille.
Valtion omistajaohjauksen pitää siis vaatia, että yhtiö rahoittaa kaupan lainalla ja seuraavassa yhtiökokouksessa vaatia lisäosinko. Tämä on täysin normaalia omistajan toimintaa, kun kyseessä on ylilikvidi yhtiö. Valtio saisi lainojen lyhennykseen yli kaksi miljardia euroa. Vuonna 2018 lisälainaa otetaan alustavien tietojen mukaan noin kolme miljardia.
Outoa, jos suurinta omistajaa, valtiota, lisäosinko ei kiinnosta vaan miljardit menevät Saksaan, ei Suomen hyväksi.
HELLETTÄ
ON PITÄNYT -
MITÄ KIRJOITTAISIN
NYT??
526.
5.7.2022
Ongelmia on kertynyt omassa maassa ja muualla maailmassa.
Talous on kuitenkin se pohja, jolla rahoitetaan sotet ja sodat.
Aloitetaan varovasti muutamalla kuvalla.
KUVIEN ASIAT VAIKUTTAVAT MEIDÄN KAIKKIEN
ELÄMÄÄN:
KLIKKAA KUVIA!!!!!!!!
KOROT
RAAKAÖLJYN HINTA
 |
OMX-HELSINKI 25
EUROALUEEN INFLAATIO
DOLLARI/EURO
VALTION VELKA/BKT
VALTION VELAN RAKENNE
HIENOA KUN
KÄVIT SIVUILLANI
Kesäkuu on minulle "lomakuukausi".
Jos jotakin erityistä ilmenee niin kirjoitan.
KESÄLLÄ SELVIÄÄ:
PELATAANKO SUOMEN SELÄN TAKANA
SOPIMUSTA, JOKA HEIKENTÄÄ SUOMEN
ASEMAA NATO- NEUVOTTELUISSA.
KAIKKI ON MAHDOLLISTA POLITIIKASSA.
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Kuvaus
Molotov–Ribbentrop-sopimus oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23. elokuuta 1939. Sopimus sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista, jotka allekirjoittivat sopimuksen.
TURKKI JA VENÄJÄ? TURKKI ON NATOMAA
JA SILLÄ ON PALJON NATON SALAISTA
TIETOA HALLUSSAAN.
KIRISTÄÄKÖ TURKKI NATOA?
LAUKAA ON
TALOUSAHDINGOSSA
524.
1.6.2022
”Laukaa taistelee talousvaikeuksissa – isoja sopeutustoimia tulossa”
https://www.ksml.fi/paikalliset/4639688
ENNUSTIN TÄMÄN
https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/2414420
LIIKA POIS, SANOI
LAUKAALAINEN
16.11.2018
Vanha sanonta kuuluu: ”Liika pois, sanoi laukaalainen”.
Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se
varmaan tiedetään ja sitä toistellaan kun
käydään talousarviolukuja läpi.
Esittelyaineistossa kerrotaan, että Laukaan taseessa
on 5-10 miljoonan euron puskuri ilmeisesti
tappion tasaukseen. On ennustettu, että tappiota on
tulossa melkein seitsemän miljoonaa euroa vuosina
2018 ja 2019. Se on ilmeisesti aikomus kattaa vuonna
2015 tehdyn kunnan sisäisen vesilaitoskaupan
ylijäämällä.
Tällaista tuloa kutsutaan Aku Ankka-rahaksi -
rahoja siirrettiin taskusta toiseen. Mainostettu
”tasepuskuri” perustuu tähän - tyhjän päälle
kuntakonsernia ajatellen.
Lisäksi rahoituslaskelman mukaan kunnan varsinaisen
toiminnan ja investointien nettokassavirta on miinuksella 34 miljoonaa euroa 2017-2021. Tämä kertoo liian suurista investoinneista, huonosta tuloskehityksestä ja lisävelan tarpeesta.
Toivottavasti laukaalainen kansanviisaus
otetaan valtuustossa käyttöön.
LAUKAAN TALOUSARVIO
HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ
13.19.18
Vanha sanonta kuuluu:
”Liika pois, sanoi laukaalainen.”
Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se varmaan
tiedetään.
Rahoituslaskelmaa silmäillessä tulee mieleen, onko
investointiohjelma suhteessa tuloksentekokykyyn
realistinen. Kunnan varsinaisen toiminnan
ja investointien nettokassavirta on miinuksella
34 miljoonaa euroa 2017-2021.
Eikö investointeja pysty jaksottamaan
pitemmälle aikavälille? Mitä sanoo valtuusto?
Kunnan sisäisellä vesilaitoskaupalla (Aku Ankka-rahalla)
balansoitu taseen omavaraisuus on oma lukunsa.
”Ei Roomaakaan päivässä rakennettu” on toinen viisaus.
Tuskin Laukaatakaan.
Nämä olivat ajatukset, kun patikoin Leppävedellä, Majajärven rannoilla laajoja hakkuuaukeita ihmetellen.
HIENOA KUN
KÄYT KOTISIVUILLANI !!!
523.
1.6.2022
Ensi talvena suomalaisten elintaso
tulee laskemaan, jos ei romahtamaan:
ruoka kallistuu, asuminen myös sekä autoilu kallistuu,
korot nousevat.
Kulutus vähenee - bkt:n kasvu hidastuu.
Velkavivuttajille tulee tosi eteen.
https://www.youtube.com/channel/UCY5YmrIpx0EYi6PLdXlVbyA
KESÄLLÄ SELVIÄÄ
TEHDÄÄNKÖ SUOMEN SELÄN TAKANA
SOPIMUSTA, JOKA HEIKENTÄÄ SUOMEN
ASEMAA NATO- NEUVOTTELUISSA?
KAIKKI ON MAHDOLLISTA POLITIIKASSA.
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Molotov–Ribbentrop-sopimus oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23. elokuuta 1939. Sopimus sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista, jotka allekirjoittivat sopimuksen.
HYVÄÄ KESÄÄ SINULLE!!!!!!!!!!
KSSHP JA
ERITYISTILINTARKASTUS
521.
28.5.2022
Keski-Suomen hyvinvointialueen
aluehallitus osoitti kokouksessaan
12.4. hyvää harkintaa, kun se päätti
pyytää lisäselvityksen vanhan
keskussairaalan ja Sisä-Suomen
Sairaalan tilojen osittaisesta takaisin-
vuokrauksesta.
Sairaanhoitopiirin johdolla ja
hallituksilla on historiassa takanaan
sarja epäonnistumisia. Huono
taloudenhallinta, Novan kymmenien
miljoonien budjettiylitys sekä tila- ja
käyttööotto-ongelmat,ict-projekti Asteri.
Toiminnanohjausjärjestelmä ERPIN tilannetta
on salailtu jo vuosia;
onko hankkeeseen sijoitettu 12 miljoonaa
euroa kirjattava tappioksi ja kuntien
maksettavaksi? Mitä muuta löytyy?
Hallitukset ja johtajat ovat suhtautuneet
ongelmiin ylimielisen kevyesti tyyliin
”sattuuhan sitä”. Osa jatkaa ilmeisesti
tehtävissään hyvinvointialueella, kuin mitään
ei olisi tapahtunut. Onko pelättävissä
että vanha hallintokulttuuri siirtyy
sellaisenaan hyvinvointialueelle?
Mielestäni tästä syystä Keski-Suomen
sairaanhoitopiirissä kannattaa
teettää erityinen hallinnollinen
ja oikeudellinen tilintarkastus.
Kuntien valtuutetuille lienee tärkeintä se,
että mahdollisia epäselvyyksiä ei ole
siirtymässä aluehallintoon. Lisäksi
luulisi, että aluehallinto
suorastaan vaatii sitä - jos sillä
on tervettä itsesuojeluvaistoa.
NATOPÄÄTÖS:
KESKEISET
TAPAHTUMAT
520.
16.5.2022
1) 16.5.2022 kello 10 alkavan eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa kansanedustajat pääsevät lausumaan ajatuksensa historiallisesta Nato-päätöksestä.
2) Lähetekeskustelun jälkeen selonteko lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, joka täydentää lyhyessä kokouksessa turvallisuusympäristön muutoksesta laatimaansa mietintöä sen pohjalta.
3) Kokouksen jälkeen eduskunnassa alkaa uusi täysistunto, jossa kansanedustajat voivat halutessaan tehdä vastaehdotuksen.
4) Keskustelun päätteeksi esityksestä äänestetään. Ennakkoon tehtyjen kyselyjen mukaan päätös hakea Natoon olisi menossa eduskunnassa läpi suurella äänienemmistöllä.
5) Eduskuntakäsittelyn jälkeen tasavallan presidentti tekee päätöksen, jonka mukaan Suomi on halukas aloittamaan liittymisneuvottelut valtioneuvoston esityksen mukaisesti.
6) Presidentti tekee päätöksensä mahdollisimman nopeasti eduskuntakäsittelyn päättymisen jälkeen.
7) Eduskunta ilmoittaa omasta päätöksestään kirjelmällä, jonka presidentti merkitsee istunnossaan pöytäkirjaan. Tämän jälkeen presidentti asettaa neuvotteluvaltuuskunnan ja päättää kiinnostusilmoituksen antamisesta Natolle.
8) Kiinnostusilmoitus eli letter of interest, jossa ilmoitetaan tiiviisti Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut.
Kirjeessä kerrottaneen lisäksi lyhyesti päätöksentekomenettelystä, eli todetaan tasavallan presidentin tehneen päätöksen eduskunnan kuulemisen jälkeen.
9) Ulkoministeri Haaviston allekirjoittaman kiinnostuskirjeen toimittaa Nato päämajaan Brysseliin Suomen Nato-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Klaus Korhonen. Kirjeen toimittamisen jälkeen odotetaan Naton neuvoston päätöstä kutsua Suomi jäsenyysneuvotteluihin.
10) Odotuksena ja toiveena on päästä aloittamaan neuvottelut jo samalla viikolla kiinnostusilmoituksen antamisen kanssa. Suomen kohdalla puhutaan liittymiskeskusteluista (accession talks), joiden uskotaan olevan ohi 1–2 päivässä.
11) Neuvottelujen jälkeen Suomi lähettää Natolle aiekirjeen (letter of intent), jossa se vahvistaa kaiken, mitä keskusteluissa on käyty läpi ja että Suomi täyttää sovitut sitoumukset.
12) Kirjeen lähettäminen tehdään tasavallan presidentin päätöksellä, jota varten on järjestettävä valtioneuvoston yleisistunto ja tasavallan presidentin istunto.
13) Aiekirjeen toimittamisen jälkeen ryhdytään järjestämään Suomen liittymispöytäkirjan allekirjoitustilaisuutta Nato-maille. Tämän arvioidaan vievän yhden tai useamman viikon, sillä osa maista joutuu hakemaan allekirjoitusvaltuudet erikseen kansallisesti.
14) Liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen alkaa ratifiointiprosessi, jossa jokainen kolmestakymmenestä Nato-maasta hyväksyy tahollaan Suomen sotilasliiton jäseneksi. Kierroksen on arvioitu vievän neljästä kuukaudesta vuoteen.
15) Kun jokainen maa on ratifioinut pöytäkirjan, kutsuu Naton pääsihteeri Suomen Naton jäseneksi. Tässä vaiheessa tarvitaan vielä hallituksen esitys eduskunnalle liittymisestä ja eduskunnan lopullinen hyväksyntä liittymiselle, jonka tasavallan presidentti päätöksellään vahvistaa.
Lähde: IS,HS
Tässä on eduskunnalle annettava selonteko Suomen liittymisestä Natoon sanasta sanaan
519.
15.5.2022
Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Yhdessä sovitut kansainväliset sitoumukset ja Euroopan turvallisuutta koskevat periaatteet eivät estäneet sotaa Euroopassa. Valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta (2022:18) arvioidaan tarkemmin turvallisuusympäristön muutosta ja sen vaikutuksia Suomelle.
Liittyminen Pohjois-Atlantin liittoon (Nato) on prosessi, joka perustuu Pohjois-Atlantin sopimuksen kymmenenteen artiklaan. Naton jäsenvaltiot tekevät päätöksen uusien jäsenvaltioiden kutsumisesta yksimielisesti. Uudet jäsenvaltiot liittyvät Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisin oikeuksin ja velvoittein. Naton jäsenenä Suomi sitoutuisi järjestön yhteisiin linjauksiin. Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen.
Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi. Mikäli Suomea vastaan Naton jäsenenä kohdistettaisiin sotilaallista voimankäyttöä, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon suunniteltujen ja harjoiteltujen järjestelyjen mukaisesti.
Naton jäsenenä Suomi olisi päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Vahvan kansallisen puolustuskyvyn ja Nato-jäsenyyden yhdistelmä olisi uskottava turvallisuusratkaisu. Suomen puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistaisivat Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella.
Liittymällä puolustusliitto Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella ja Suomen lähialueilla kasvaisi.
Liittymiskeskusteluissa katetaan viisi osa-aluetta. Nämä ovat poliittiset kysymykset, oikeudelliset kysymykset, resurssikysymykset, tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustus- ja sotilaalliset kysymykset.
Nato-jäsenyyden myötä Suomi sitoutuisi Pohjois-Atlantin sopimukseen eli Naton perussopimukseen sekä järjestön toimintaa määrittäviin ohjausasiakirjoihin. Niistä keskeisin on niin sanottu strateginen konsepti, joka määrittää järjestön ydintehtävät, yhteisen puolustuksen, kriisinhallinnan ja yhteistyövaraisen turvallisuuden.
Vuonna 2022 Naton vuosibudjetti on noin 2,5 miljardia euroa. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat yhteiseen budjettiin. Yhteinen budjetti koostuu pääasiassa kolmesta osasta: siviili- ja sotilasbudjeteista sekä Naton turvallisuusinvestointiohjelmasta. Siviilibudjetti rahoitettaisiin ulkoministeriön momentilta. Eri hallinnonalojen budjettimomenteilta katettaisiin Nato-jäsenyydestä aiheutuvia muita kustannuksia.
Nato-jäsenyyden vuotuinen suora lisäkustannus olisi arviolta noin 1–1,5 prosenttia Suomen puolustusbudjetista. Lisäksi osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, monikansallisiin suorituskykyhankkeisiin, johtamisjärjestelmiin ja valmiusvaatimuksiin liittyisi lisäkustannuksia. Naton jäsenmaiden yhteisesti hyväksyttynä tavoitteena on käyttää 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen. Lisäksi rajaturvallisuuden ja huoltovarmuuden resursseista on huolehdittava. Nato-jäsenyyden myötä suoria kustannuksia muodostuisi myös lisähenkilöstön lähettämisestä Naton päämajaan sekä sotilaalliseen komentorakenteeseen sekä muihin rakenteisiin. Nato-asioiden parissa työskentelevän henkilöstön määrää olisi vahvistettava, ulkoministeriössä, puolustusministeriössä ja sisäministeriössä, Suomen Nato-edustustossa sekä Puolustusvoimissa.
Perustuslaissa ei rajoiteta Suomen mahdollisuutta liittoutua sotilaallisesti. Jäsenyys Natossa ei merkitsisi perustuslain mukaisen maanpuolustusvelvollisuuden laajentamista koskemaan koko Pohjois-Atlantin sopimuksen alueen yhteistä puolustusta. Suomen lainsäädäntö rakentuu pääosin kansallisen puolustuksen ajatukselle, mutta lainsäädäntöä on viime aikoina kehitetty siten, että se tukee kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista sekä muuta kansainvälistä yhteistyötä.
Tämä varmistaa osaltaan Suomen lainsäädännön yhteensopivuuden Naton velvoitteiden kanssa, joskin lainsäädäntöä olisi tarvittaessa mahdollista tarkistaa myös itse liittymisen voimaantulon jälkeen. Naton jäsenenä Suomen olisi sitouduttava Pohjois-Atlantin sopimuksen lisäksi myös muihin Naton kansainvälisiin sopimuksiin, jotka koskevat joukkojen ja henkilöstön asemaa, tietoturvallisuutta sekä teknisluonteisia kysymyksiä. Naton jäsenvaltio ei voi pitää voimassa eikä sitoutua uusiin sopimuksiin, jotka olisivat Pohjois-Atlantin sopimuksen vastaisia. Liittyminen ei vaikuttaisi Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan, eikä se ole esteenä liittymiselle. Demilitarisointia kunnioitetaan ja Suomi on varautunut puolustamaan Ahvenanmaan puolueettomuutta tarpeellisin toimenpitein. Tämän johdosta Pohjois-Atlantin sopimuksen ja Ahvenanmaata koskevien sopimusten välillä ei ole ristiriitaa.
Suomi on jo rauhankumppanina sitoutunut suojaamaan Suomen ja Naton kesken vaihdettavaa turvallisuusluokiteltua tietoa Suomen ja Naton välisen tietoturvallisuussopimuksen ja hallinnollisen järjestelyn perusteella. Suomen lainsäädännön yhteensopivuus suhteessa Naton tietoturvallisuusvelvoitteisiin on varmistettu Suomen tehdessä edellä mainitut tietoturvallisuussopimukset, joten lainsäädännön muuttamiseen ei arvioida kohdistuvan merkittäviä tarpeita.
Suomi täyttää Naton puolustuspoliittiset ja sotilaalliset jäsenkriteerit. Naton jäsenenä Suomen puolustus yhteensovitettaisiin osaksi liittokunnan yhteistä puolustusta, mikä tarkoittaisi osallistumista yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon kaikilta osin. Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen. Suomelle olisi tärkeää, että Naton sisällä Pohjois-Euroopan puolustuksen järjestelyjä voidaan suunnitella kokonaisuutena.
Naton jäsenenä Suomi osallistuisi Naton yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin. Suomi osallistuisi myös erikseen sovittavalla tavalla joihinkin rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, esimerkiksi Baltian ja Islannin yhteiseen ilmavalvontaan sekä nopean toiminnan joukkoihin. Suomi osallistuisi myös Naton harjoitustoimintaan nykyistä kattavammin, ja osallistuisi Naton operatiivisiin suunnitelmiin sekä niiden edellyttämiin johtamisrakenteisiin ja johtamisjärjestelmiin. Suomi liittyisi Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään, osallistuisi yhteisen ilmatilannekuvan ja meritilannekuvan vaihtoon sekä syvempään tiedusteluyhteistyöhön.
Lisäksi Suomi osallistuisi nykyistä kattavammin Naton siviilivalmiusyhteistyöhön. Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta toimeenpantaisiin asteittain jäsenyyden astuttua voimaan. Hallitus sitoutuu siihen, että eduskunta ja sen valiokunnat voivat tiiviisti seurata hakemuksen käsittelyä sekä liittymiskeskusteluja.
Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu.
PRESIDENTTI
SAULI NIINISTÖ
SOITTI PUTINILLE
518.
14.5.2022
ALLA KUVAKAAPPAUS PRESIDENTIN
TWITTERISTÄ: KLIKKAA SUUREMMAKSI.
 |
Tasavallan presidentin kanslia
Valtioneuvoston kanslia
Tiedote 30/2022
12.5.2022
Kevään ajan on käyty tärkeää keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Aikaa on tarvittu kotimaiselle kannanmuodostukselle sekä eduskunnassa että koko yhteiskunnassa. Aikaa on tarvittu tiiviille kansainväliselle yhteydenpidolle niin Naton ja sen jäsenmaiden kuin myös Ruotsin kanssa. Olemme halunneet antaa keskustelulle sen vaatiman tilan.
Nyt kun päätöksenteon hetki on lähellä, toteamme omat yhtenevät kantamme myös eduskuntaryhmien ja -puolueiden tiedoksi. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Toivomme, että tämän ratkaisun tekemisen vielä edellyttämät kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi.
Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti
Sanna Marin
Pääministeri
12.5.2022
Presidentti Sauli Niinistö: “Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät” – Venäjä oli juuri hyökännyt Ukrainaan 24.2.2022.
Jos näin tulee käymään (Suomi liittyy NATOON), minun vastaukseni olisi, että te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin - 11.5.2022 tiedotustilausuus, jossa pääministeri Boris Johnson ja presidentti Sauli Niinistö allekirjoittivat julkilausuman.
Brittimedia kysyi, miten Venäjä ja Putin suhtautuisivat Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Presidentti Niinistö vastasi yllättäen selväsanaisella perustelulla, joka avasi koko jäsenyyshakemukseen johtavan ajatteluketjun.
Niinistön koko vastaus käännettynä englannista:
"Tähän saakka Venäjä on sanonut, että Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus toimii vakauttavana tekijänä Itämerellä. Mutta sitten viime vuoden lopulla Venäjä ilmoitti, että Suomi ja Ruotsi eivät saa liittyä Natoon. He vaativat, että Nato ei ota uusia jäseniä. Suomi ja Ruotsi ovat tähän saakka olleet liittoutumattomia omasta tahdostaan.
Väitteellään Venäjä kuitenkin ilmaisi, että meillä ei olisi omaa tahtoa tässä kysymyksessä. Ja se on valtava muutos, joka sai meidät ajattelemaan tilannetta. Sodankäynti, jonka Venäjä aloitti Ukrainassa 24. helmikuuta, toki muutti tilannekuvaa myös: Venäjä oli valmis hyökkäämään naapurimaahansa. Kysyit, miten he näkevät Suomen mahdollisen liittymisen Natoon. Jos näin tulee käymään, minun vastaukseni olisi, että te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin.
Lähde HS 12.5.2022 ja YLE
SUMMER IS COMING/
KESÄ TULEE
516.
6.5.2022
Otin valokuvia ja clipin, yhdistelin ne videoon ja sitten soitin taustamusiikin. Siitä tuli video:
”Summer is coming”. Kesto yksi minuutti.
KLIKKAA BIISI SOIMAAN!
Ruotsin ulkoministerin mukaan Yhdysvallat takaa Ruotsille ”turvavakuutuksen”, kunnes mahdollinen Nato-jäsenhakemus on ratifioitu
515.
5.5.2022
NÄIN KIRJOITIN 21.4.
Sen olen historiasta oppinut, että naapuri Ruotsi pelaa aina varman päälle ja sondeeraa, fundeeraa ja diskuteeraa loputtomiin.
Ruotsilla on ollut "herraonnea" ja fiksuja johtajia, jotka ovat ilmeisesti JO neuvotelleet Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisen sopimuksen, josta meillä on vain aavistus.
NÄIN SIINÄ TAITAA KÄYDÄ -
KUTEN ENNUSTIN
