KÄVELYKADULLA KERJÄTÄÄN- NUKKUVATKO PÄÄTTÄJÄT

Kävelykadulla kerjätään, nukkuvatko päättäjät?

KSML JULKAISI  12.8.2019

Ennen Jyväskylässä oli kylttejä

”kerjääminen ja kaupustelu kielletty”.

Julkisilla paikoillakaan toimintaa ei 

pidetty suotavana. Se oli silloin se.

Jatkuuko kävelykadulla tällainen toiminta

ensi kesänä?  

Kävelykatu on kaupungin omistamaa 

tilaa ja sillä on oikeus päättää kuinka aluetta

käytetään.  Näin on kaupungin katupäällikkö

kertonut julkisuudessa. Tämä oikeus ei

ilmeisesti koske em. toimintaa?

Jyväskylä on tunnetusti tarkka esimerkiksi 

ravintoloiden terassien luvista, valvoohan niitä 

mm. katupäällikkö, rakennusvalvonta ja 

kaupunkirakennelautakunta.  Samalla kaupungin 

päättäjien  hellimällä  kävelykadulla on meno 

kuin marokkolaisella torilla. Kauppaliikkeet ja 

kaupunkilaiset ovat asiasta huolissaan. Ovatko 

Kunnantalon päättäjät hereillä?

Nyt mm.  pörssiyhtiöt Elisa ja Fortum, 

Greenpeace, Amnesty ja romanialaiset kerjäläiset

ovat  muuttaneet Jyväskylän hienoksi mainitun

kävelykadun rauhattomaksi kauppapaikaksi.

Rinta rinnan kysellään kuulumisia ja myydään

palveluja ja maailmanparannusta. Romanialaiset

eivät tosin tuppaudu aivan iholle. 

Toivotaan siis, että järki voittaa myyjien piirissä

ja ansaintalogiikkaa tarkennetaan suhteessa imagoon.

Maanomistajan toimenpiteitä myös odotellaan.

Kansansanonta ”kohtuus kaikessa” ohjaa 

suomalaisten toimintaa ja asenteita. Joku sanoi

myös ”mene Seppään - voit kulkea rauhassa”.

KERJÄÄMINEN KADULLA: KYSYMYS PÄÄTTÄJILLE

KYSYMYS JYVÄSKYLÄN

PÄÄTTÄJILLE 15.8.2019

Kävelykadun ja keskustan kehittäminen.

Kaikkien kaupunkilaisten yhteinen toive on

se, että keskusta pysyy elinvoimaisena

ja viihtyisänä.  Tämä lienee myös kaupunginvaltuuston

ja -hallituksen sekä virkamiesten tavoite.  

Nyt yleinen puheenaihe tänä kesänä  on

ollut kaupustelu ja kerjääminen kävelykadulla.

Kauppaliikkeet ovat kehityksestä huolissaan ja

kaupunkilaiset ovat kyllästyneet tilanteeseen.

Onko kaupungilla suunnitelmia ensi kesän 

suhteen?

Vieläkö siis kerjääminen ja kaupustelu jatkuu 

nykyisessä laajuudessa?   

Mitä käytännön toimenpiteitä on tehty asiantilan

korjaamiseksi?

Myöskin kiinnostaa juridinen tausta; mikä rajoittaa

kaupungin omistajaoikeuksia määrätä kaupallisesta

toiminnasta omalla maalla?  Voivatko siis kaupustelijat

mennä ruutukaava-alueella mille tontille hyvänsä

tekemään kauppaa?  

Mitä jos esimerkiksi asuntokauppiaat, ilmalämpöpumppujen

myyjät ja vitamiinikauppiaat  tulevat

ensi kesänä kävelykadulle? Onko se mahdollista?

Ystävällisin terveisin

Kari Halttunen

Jyväskylä

************

Jatkokysymys …asia kävelykadun kehittäminen.

Kaupunki on investoinut kävelykatuun miljoonia

euroja ja ylläpito on varmaan myös merkittävä kuluerä.

Saako kaupunki korvauksen antaessaan kävelykadun em. 

toimijoiden vapaaseen käyttöön vai tukevatko Jyväskylän 

veronmaksajat mm. maailmanlaajuisia järjestöjä ja 

pörssiyhtiöitä.

KERJÄÄMINEN POIS KÄVELYKADULTA

KERJÄÄMINEN JA KAUPUSTELU 

POIS KÄVELYKADULTA

Ennen Jyväskylässä oli kylttejä

”kerjääminen ja kaupustelu kielletty”.

Julkisilla paikoillakaan toimintaa ei 

pidetty suotavana. Se oli silloin se.

Jatkuuko kävelykadulla tällainen toiminta

ensi kesänä?  

Nyt mm. suomalainen pörssiyhtiö Fortum Oyj, 

Greenpeace, Amnesty ja romanialaiset kerjäläiset

ovat  muuttaneet Jyväskylän hienoksi mainitun

kävelykadun rauhattomaksi kauppapaikaksi.

Rinta rinnan kysellään kuulumisia. Romanialaiset

eivät tosin tuppaudu aivan iholle.

Jyväskylä on tunnetusti tarkka esimerkiksi 

ravintoloiden terassien luvista, valvoohan niitä 

mm. katupäällikkö, rakennusvalvonta ja 

kaupunkirakennelautakunta. Samalla kaupungin 

päättäjien  hellimällä  kävelykadulla on meno 

kuin marokkolaisella torilla. Toivottavasti ensi 

kesänä kaikilla myyjillä on esimerkiksi 

kiinteät myyntipaikat, joihin asiakkaat itse 

hakeutuvat omasta tahdostaan.

Toivotaan siis, että järki voittaa myyjien piirissä

ja ansaintalogiikkaa tarkennetaan suhteessa imagoon.

Kansansanonta ”kohtuus kaikessa” ohjaa 

suomalaisten toimintaa ja asenteita. Joku sanoi

myös ”mene Seppään - voit kulkea rauhassa”.

KESKUSTA HIIPUU JYVÄSKYLÄSSÄ

KESKUSTA HIIPUU

JYVÄSKYLÄSSÄ

KOMMENTTI  KARI JUSSILAN 

MIELIPIDEKIRJOITUKSEEN

7.7.2019

Keskustan elinvoimaa tai sen hiipumista

on ihmetelty jo vuosia, samoin parkkitaloinnostusta.

Ostovoima ja lapsiperheet ovat jo siirtyneet lähiöihin

ja tilalle uusiin pieniin, rakennusyhtiöiden

suosimiin asuntoihin, muuttaa mm. opiskelijoita.

Heidän tulonmuodostuksensa on hyvin tiedossa.

Jokainen tajuaa, mitä tämä merkitsee

kaupan kannalta. Ilman ostovoimaa

ei ole elinvoimaa.

Mitä tulee parkkihalleihin, niin jos vähänkin

ymmärtää autoistumisen kehitystä niin

tajuaa, että ajokortittomat, autottomat, vihreitä arvoja

kannattavat kansalaiset eivät jatkossa

niitä tarvitse – nykyisessäkään mittakaavassa.

Parkkiyhtiössä eletään kuin eilistä päivää, kun

pitäisi varautua siihen, miten näistä

tiloista pääsee järkevästi eroon ennen kuin

ne pitää tulevaisuudessa kirjata kirjanpidossa tappioksi.

Muodikkaasti sanoen – pitäisi olla exit-suunnitelma.

Matkakeskus myytiin, menisivätkö parkkihallit

myös kaupaksi? Tuskin – saksalaiset ja norjalaiset

investorit osaavat suunnitella asioita pitkällä

aikavälillä.

Lainaukset kirjoituksesta:

***********************

”MUTTA NYT TÄHÄN kaavoitukseen. Kirjastolla oli keväällä tilaisuus, jossa käsiteltiin keskustan kaupunkikuvaa. Alueen täydennysrakentamiseen liittyen kysyttiin, minkä kokoisia asuntoja uudisrakennuksiin on tulossa. Kaupunginarkkitehdin vastaus oli: ”yksiöitä ja kaksioita, koska rakentajat eivät suostu rakentamaan isompia asuntoja”.

Eräällä osallistujalla oli kokemusta siitä, että rakennuttajat pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan niiden taloyhtiöiden hallintoon, joilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta tai joille kaupunki on ”luvannut” sitä antaa.”

*******************************

Jos keskustan pihojen täyttämisestä yksiöillä

määrää rakentajat ja sijoittajat niin miten

on Hippos 2020 hankkeen osalta?

Hankkeeseen liittyy valtava määrä 

rakennusoikeutta.  

Siinä, jos missä rakennusyhtiö

ja sijoittajat pystyvät sanelemaan ehdot 

rakentamisen rakenteen, laadun ja aikataulun 

osalta. Voi olla, että tämä vedätys on

nyt meneillään ja ratkaisee jatkon.

Näihin soppareihin ei emokaupungin päättäjillä

ole pääsyä.

KONSERNIJAOKSEN VALTA PURETTAVA JYVÄSKYLÄSSÄ

Konsernijaoksen valta purettava Jyväskylässä

NÄIN KIRJOITIN KESKISUOMALAISESSA 5.7.2019

Konsernijaosto 2017-2021

pj Meri Lumela (Vihr.)

vpj Mervi Hovikoski (SDP)

j Jari Colliander (Kesk.)

j Juha Suonperä (Kok.)

j Eila Tiainen (Vas.)

Kenen käsissä on Jyväskylän kaavoitus? Näin on otsikoitu Ahti Vielman mielipidekirjoitus (KSML 27.6).

Tätä voi jatkaa ja kysyä: Kenen käsissä ovat suurien hankkeiden toteuttamiseen perustettavat yhtiöt? Moni kaupunkilainen ei tiedä, että valtuusto on luovuttanut päätösvallan asiassa konsernijaostolle.

Kaupungin hallintosäännössä todetaan ”Konsernijaosto päättää muun kuin strategisesti tai taloudellisesti merkittävän tytär- tai muun yhtiön perustamisesta”. Onko viimeaikaisten hankkeiden osalta noudatettu hallintosäännön alkuperäistä henkeä ja tavoitetta? Eikö osa hankkeista ole strategisesti ja taloudellisesti merkittäviä? Asia voi tulla joskus tutkittavaksi mahdollisten taloudellisten riskien realisoiduttua.

Mitä siis tulee kunnallisen päätöksenteon avoimuuteen, on muistettava, että konsernijaostolle on siirretty merkittävä päätösvalta kymmenien tytäryhteisöjen ja uusien yhtiöhankkeiden osalta. Mielestäni jaoston rooli tulisi selvittää avoimesti, ja valtuusto olisi oikea paikka tälle keskustelulle. Valtuustohan aikanaan luovutti valtaansa pois – ilmeisesti asiaa ei silloin ymmärretty.

TAKSIA EI SAA - MENE BUSSILLA

TAKSIA EI SAA - 

MENE BUSSILLA

Tarvitsen muutaman kerran vuodessa 

päiväsaikaan taksia Jyväskylän 

keskustassa.  

Ennen  Kepun ”Pernerin” aikaa pystyi 

luottamaan siihen että taksin saa 

tarvittaessa.  Aina oli  auto paikalla - jos 

ei heti tolpalla, niin  puhelun jälkeen kyydin 

sai nopeasti.

Nyt on toisin. Kännykkäohjelmisto yrittää 

turhaan löytää vapaata taksia ja

lisäksi puhelinpalvelussa työlääntynyt 

asiakaspalvelu kertoo, että 

autoja ei ole riittävästi ajossa.

Kun kerran lopulta sain taksin niin kysyin, 

miksi Jyväskylän keskustasta ei saa kyytiä 

päiväsaikaan.  Kuski totesi ” ei täällä 

päiväsaikaan kannata päivystää”.

Liberalisoinnin airueet eivät ole 

tajunneet, että  taksipalveluja tarvitaan

ympäri vuorokauden. Oma lukunsa on, paljonko 

harmaata taloutta ”Pernerin” uudistus lisäsi

Suomessa. Voi vain kuvitella mikä tilanne

on maaseudulla.

PÄÄTÖKSETEON AVOIMMUUS JYVÄSKYLÄSSÄ

PÄÄTÖKSENTEON 

AVOIMMUUS

JYVÄSKYLÄSSÄ

Kommentti Ahti Vielman mielipidekirjoitukseen

KSML 27.6.2019

Mitä tulee kunnallisen päätöksenteon avoimuuteen

on muistettava, että Jyväskylän hallintosäännön 11§ mukaan 

konsernijaostolle on siirretty merkittävä päätösvalta.  

Kun tähän lisätään hallintosäännön 68 §:än miljoonan 

euron limiitti, niin se antaa mm. osakeyhtiöiden 

perustamiseen avoimen valtuutuksen.   

Kun osakeyhtiön tiedot ja osakassopimukset on 

salattavissa, niin valtuusto ja veronmaksajat 

ovat täysin näiden hankkeiden ulkopuolella.

Lisäksi on huomattava, että hallintosäännössä § 11

todetaan ”Konsernijaosto päättää MUUN kuin strategisesti

tai taloudellisesti merkittävän tytär- tai muun yhtiön

perustamisesta”. Onko suurien viimeaikaisten

hankkeiden osalta noudatettu hallintosäännön

alkuperäistä henkeä ja tavoitetta.  

Se voi tulla joskus tutkittavaksi, vaikka pykälä 

onkin laadittu varsin kaiken kattavaksi. 

HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ

HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ-

MIKSI???

Miksi Antti Lindtman ei lähtenyt työministeriksi?

Koska Antti L. tajusi, että Antti Rinne yritti saada

hänet tehtävään, jossa helposti menettää poliittista

meriittiä - jos ei onnistu.

Rinne siis halusi eliminoida Lindtmannin jatkosta.

Lindtman voi olla SAK-porukalle liian kova

vastus tulevina vuosina.

ILMIÖT POIS JA REALISMI TILALLE

ILMIÖT POIS JA REALISMI 

TILALLE

On sanottu, että ilmiö edustaa tuntematonta

ja tavoittamatonta. Puhutaan esimerkiksi 

luonnonilmiöistä. Tyypillistä ilmiöille

on se, että ne ovat huonosti hallittavia.

Termi sopii hyvin rinnasteisena tällä 

hetkellä meneillä oleviin hallitusneuvotteluihin.  

Koska hallitusneuvottelujen tavoitteena 

on luoda valtiolle talousarvio, niin miksi 

se ei noudata valtion hallinnonalojen jakoa. 

Silloin jokaisella selvitysryhmällä olisi 

vuosikymmenien numeerinen aineisto

ja toiminnallinen kehys tukenaan työn

pohjaksi.  Tämä olisi sitä  politiikkojen 

peräänkuuluuttamaa yli  vaalikausien 

tapahtuvaa systemaattista toimintaa.

Mielestäni hallitusneuvotteluiden 

karnevalisointi  ja turha hypetys tulisi lopettaa. 

Miksi yleensä järkevät suomalaiset villiintyvä 

aina kun on kyse poliittisesta päätöksenteosta?  

Kun ilmiösuunnittelun pääkoordinaattori 

Antti Rinne käy päivittäin selvittämässä 

epäselvin lausein neuvottelutilannetta, niin 

silloin ymmärtää hyvin ilmiön määritelmän.

RATASUUNNITELMAT TAAS ESILLÄ

RATASUUNNITELMAT

TAAS ESILLÄ

Ratasuunnitelmat (Suomen Rata Oy + hankeyhtiöt)

ovat siis ministeriössä odottamassa  seuraavaa hallitusta. 

Jatkuuko yhtiöitysten valmistelu -  vai puututaanko 

nykyisen verkon akuutteihin  ongelmiin - sen aika 

näyttää.

Aika  näyttää myös sen, että ottavatko  pormestarit 

Vapaavuori ja Lyly hankkeen uudelleen komentoonsa

- oli hallitus mikä hyvänsä.

Keski-Suomen kansanedustajien ja kaikkien asiasta

kiinnostuneiden kannattaa käydä läpi liikenneministeriön 

1.2 julkistetut  kepulaisen ministerin ”Bernerin paperit”.

Ovatko ne jatkon pohjana ja jos ovat, niin

Keski-Suomen ratahankkeet eivät ole silloin

keskiössä; Helsinki-Tampere-Turku ovat.

Voi olla että Oulukin saa oman osansa jos

hallitusneuvottelujen iltalypsy ja lehmänkaupat 

onnistuvat.

ONKO HIPPOKSELLA HUTILYÖNNIN JÄLKEEN AIKALISÄ

ONKO HIPPOKSELLA FENNIAN 

HUTILYÖNNIN JÄLKEEN 
AIKALISÄ

Hippos  2020 hanke on jälleen uudessa 

vaiheessa. Pesäpallotermein hankkeessa 

on jo yksi palo - Fennia kärähti hutilyönnin 

jälkeen. 

Nyt Hippoksen kentällä soi pilli - jos nyt ei

pelin lopettamiseksi - mutta aikalisä näyttäisi

olevan käytössä. Jyväskylän kaupunki

ja Lehto Group etsivät hankkeelle rahoittajaa.

Uuden pelin hutunkeitto on meneillään.

Tämä selvisi 13.5. tiedonantotilaisuudessa.

Konsernijaoksen huhtikuisen päätöksen mukaan 

kaupunki  perustaa Lehdon kanssa osakeyhtiön 

jatkamaan projektia. Kaupungista tulee  

nyt  siis vastuuyhtiön  osakkeenomistaja   

toisin kuin alkuperäisessä  suunnitelmassa oli.  

Koska yksityiskohdat eivät ole tiedossa,

täytyy veronmaksajien arvailla:

Kuinka kauan osakasopimusluonnos on 

voimassa ja kauanko rahoittajaosapuolta

etsitään?  Onko Hippos Gp Oy ja koko 

200-300 miljoonan  euron hanke kohta osa 

kaupunkikonsernia  tuloksen/tappioiden, 

velkojen ja  vastuiden osalta? 

Valtuusto on myös katsomossa ja arvailee

jännityksellä mitä konsernisaos on

hankkeesta sopinut ja miten peli etenee.

UUSI SAIRAALA NOVA 500 MILJOONAA

UUSI SAIRAALA NOVA

500 MILJOONAA

Nyt on keskustelussa nousseet esille kustannukset sekä

satojen miljoonien velka.

Jyväskylän osuus on 260 miljoonaa (1.872 euroa per asukas). 

Jyväskylän  konsernivelka nousee 1,3 miljardiin euroon.

Valtava summa.

Ydinkysymys on  myös se, että  uudessa 

sairaalassa toimintaprosessit  ovat 

kunnossa ja tietojärjestelmät  toimivat.  

Ovatko uudet testatut tietojärjestelmät

valmiit vuonna 2021?.

Suomessa terveysalan ict-projekteissa

toteutuu vain kolme asiaa: budjetti

ylittyy, aikataulu pettää ja järjestelmät eivät

toimi.

On riski, että nykyiset toiminnot

siirrettään sellaisenaan uuteen

rakennukseen.

Nyt on päättäjien varmistettava, että

toiminnalliset asiat ovat kunnossa.  

Uusi rakennus on  on vain rakennus ilman

sitä.  

HIPPOS-NORSU KANNATTAA PALASTELLA ENNEN SYÖNTIÄ - JOS SE TOTEUTETAAN

HIPPOS-NORSU KANNATTAA 

PALASTELLA ENNEN SYÖNTIÄ

- JOS SE TOTEUTETAAN

Miksi kirjoitan taas em. hankkeesta?

Siksi, että Jyväskylän talous on huonossa

kunnossa ja pelkään, että 200-300 miljoonan euron

hanke ujutetaan veronmaksajien piikkiin.

***********************************************

Norsua ei kannata yrittää syödä kerralla.

Se on todettu valtion suurien  hankkeiden yhteydessä. 

Onko Hippos-2020 myös  norsu, joka kannattaisin 

palastella pienempiin osiin siten,  että siinä huomioidaan 

priorisoitu tilantarve ja vaiheistus,  rakentamisen  ja 

rahoituksen resurssit riskeineen sekä  yleinen 

talouskehitys.

Kukaan kaupunkilainen tuskin vastustaa

kaupungin kehittämistä  sinällään, mutta kaupunkikonsernin 

vastuiden  ja lainamäärän kasvattaminen nykyisestä 

hirvittää, onhan Jyväskylän kaupunkikonsernin vieras 

pääoma 1.400 miljoonaa euroa, josta emokaupungin 

osuus lähes 500 miljoonaa. 

Osoittaisi melko huonoa  itsesuojeluvaistoa, jos  näiden 

velkamäärien ja vastuiden mahdollinen  lisääminen  

Hippos-2020 hankkeen takia  ei aiheuttaisi keskustelua.  

Mielestäni hankkeen talousriskejä on vähätelty ja se on kuntien 

hankkeissa enemmän sääntö kuin poikkeus.

Toukokuussa valtuustolle tulee mahdollisuus tehdä

lisäkysymyksiä hankkeesta. Projektin edetessä

kaupungin rooli ja riskit ovat muuttuneet. 

Nyt kaupunki onkin yksi osakas yhtiössä joka 

hallinnoi hanketta.  Näin ei ollut vuosi sitten.

Lisäksi he voivat kysyä, olisiko järkevää Hippos-norsu 

syödä kerralla vai palasina.  

JYVÄSKYLÄN TARKASTUSLAUTAKUNTA:HERÄTYS

JYVÄSKYLÄN TARKASTUS-

LAUTAKUNTA: HERÄTYS!

LÄHETIN TÄMÄN VIESTIN TARKASTUSLAUTAKUNNAN

PUHEENJOHTAJALLE JA SIHTEERILLE 20.4.2019

Lautakunnan sihteeri

Raija Laitila

hallintosihteeri

Vapaudenkatu 32, 40100 Jyväskylä

p. 014 266 1542, 040 801 3716

etunimi.sukunimi[at]jkl.fi

pj Jaakko Selin (Kok.)

SAA NÄHDÄ OTTAAKO LAUTAKUNTA ASIAN ESILLE KESÄKUUN

TARKASTUSKERTOMUKSESSA.

LISÄKSI KESKISUOMALAINEN JULKISTI KIRJOITUKSEN

ASIASTA 20.4.2019.

KIRJOITUS ALIMMAISENA.

Monet kaupunkilaiset minun lisäkseni ihmettelevät

Jyväskylän kaupungin taloustiedottamisen tasoa.

Jotkut puhuvat jo kaupunkilaisten ja veromaksajien

harhauttamisesta.

Esimerkkinä voinee pitää vuodan 2018 tilinpäätöstä.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston 

talouskatsauksessa todetaan: ”Viime vuosi 

oli kolmas vuosi peräkkäin kun kaupungin talous 

oli keskeisillä mittareilla mitattuna tasapainossa”.

Talousraportit kertovat kuitenkin, että vuosikate 

heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 

18 miljoonaa euroa, tulos 14 miljoonaa ja 

toiminnan ja investointien kassavirta 35 

miljoonaa. Nämä luvut puuttuvat katsauksesta.

Lisäksi tulosta verrataan muutettuun talousarvioon. 

Miksi vertailua ei tehdä 27.11.2017 valtuuston 

vahvistamaan ja juhlallisesti mediassa julkistettuihin 

lukuihin? Kaikki puuttuvat tiedot löytynevät 200-sivuisen 

tilinpäätösraportin uumenista, jos joku veronmaksaja 

viitsii ja ennättää ne kaivaa.

Mielestäni tarkastuslautakunnan tulee puuttua

asiaan kertomuksessaan vuodelle 2018.

Vaikuttaa siltä, että valtaosa valtuutetuista ei ymmärrä

talousasioista mitään, joten lautakunnan tulee

kertoa heille talouden todellinen tilanne.

Kari Halttunen

Jyväskylä

*******************************

Talouslukuja luettava oikein

KSML 20.4.2019

Kuntien tilinpäätökset vuodelle 2018 ovat valmistuneet. 

Mitä kuntalainen odottaa taloustiedottamiselta? 

Hän haluaa lyhyesti kiteytettynä tiedon siitä, miten 

kunnan vuosikate ja tulos kehittyi verrattuna edelliseen 

vuoteen ja talousarvioon. Sen kunnanjohtaja tekee 

katsauksessaan.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston 

talouskatsauksessa todetaan: ”Viime vuosi oli 

kolmas vuosi peräkkäin kun kaupungin talous oli 

keskeisillä mittareilla mitattuna tasapainossa”.

Talousraportit kertovat kuitenkin, että vuosikate 

heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 18 miljoonaa 

euroa, tulos 14 miljoonaa ja toiminnan ja investointien 

kassavirta 35 miljoonaa. Nämä luvut puuttuvat katsauksesta.

Lisäksi tulosta verrataan muutettuun talousarvioon. 

Miksi vertailua ei tehdä 27.11.2017 valtuuston vahvistamaan 

ja juhlallisesti mediassa julkistettuihin lukuihin? Kaikki 

’puuttuvat tiedot löytynevät 200-sivuisen tilinpäätösraportin 

uumenista, jos joku veronmaksaja viitsii ja ennättää ne kaivaa.

Jesuiittajärjestön johtaja Loyola sanoi aikanaan, että 

tarkoitus pyhittää keinot. Mielestäni kuitenkin talouslukujen 

tarkoitushakuinen käyttö kaupungin imagohypetyksen 

apuvälineenä ei ole hyvän hallintotavan mukaista. 

Tarkastuslautakunnan pitää ottaa ohjat tässä asiassa.

Kari Halttunen

Jyväskylä 

ÄÄNESTÄJÄN KULUTTAJASUOJA

ÄÄNESTÄJÄN

KULUTTAJASUOJA???

Onko äänestäjällä kuluttajasuojaa, kysytään

aina vaalien jälkeen. Nyt kun muutaman viikon

välein on sekä eduskunta- että eurovaalit

niin kysymys on entistä enemmän esille.

Esimerkiksi eduskuntavaaleissa voidaan valita

reilu parikymppinen innokas henkilö, joka

vailla kokemusta lupaa äänestäjilleen

sen seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista

Suomen asioiden parantamiseksi. Sitten

parin päivä päästä sama henkilö lupaa

eurovaaleissa parantaa Euroopan

keskeiset ongelmat.

Tämän euroopanpelastajan varamiehenä saattaa

olla kymmeniä vuosia vanhempi henkilö, 

jonka arvomaailma ja painotukset voivat erota

euroedustajan vastaavista kuin yö ja päivä.

Vaikka kysymys on samasta puolueesta niin 

tämä on mahdollista..

Äänestitkö sinä kansanedustajaa, joka

puolueen määrätessä kerää ääniä ääniä kokonaispottiin

ja mahdollisesti livahtaa Brysselin 

osteritarjottimien ääreen,  jos tuuri käy.

TALOUS VAALITEEMAKSI

TALOUS VAALITEEMAKSI

Kun seuraa poliitikkojen vaalikeskustelua

niin ilmasto, maahanmuutto ja sosiaali- ja terveyshuolto

ovat esillä. Taloudesta puhutaan hyvin vähän.

Työllisyysasteen nosto tuntuu olevan ainoa 

mantra jota nyt hoetaan. 

Konkreettiset keinot työllisyysasteen nostoon 

puuttuvat keskustelusta, samoin riskit.

Tuntuu siltä, että Suomi on onnela, johon

maailman talousmyrskyt eivät vaikuta. 

Onko ehdokkailta jäänyt huomaamatta, että

Suomen talouden korkeasuhdanne on ohi, Saksan 

talous on hiipumassa, mahdollinen Britannian brexit

hidastaa jo nyt Euroopan talouskehitystä.  Kiina ja

Yhdysvallat käyvät kauppasotaa. Lisäksi EKP:n 

rahapolitiikan keinot uuden taantuman

tullessa ovat vähäiset ja löyhä rahapolitiikka

on kasannut riskejä osakemarkkinoille. 

Miljardi sinne ja miljardi tänne - luvataan nyt

äänestäjille.  Jos ja kun yleinen taloustilanne

maailmassa heikkenee, niin kysymys kuuluu

miten yritysten kilpailukykyä edistetään, otetaanko 

lisää velkaa, nostetaanko veroja vai 

aloitetaanko julkisen sektorin kulujen leikkaaminen.  

Näistä asioista poliitikot eivät uskalla 

puhua käytännön tasolla ennen vaaleja. Helpoin 

tapa on ottaa lisää velkaa ja näin tulee käymään.

Vaalien loppukiri on alkamassa - alkaako

keskustelu taloudesta - toivottavasti.