NATOHAKEMUS ALLEKIRJOITETTU

HISTORIALLINEN ALLEKIRJOITUS

17.5.2022

 

NATOPÄÄTÖS: KESKEISET TAPAHTUMAT

NATOPÄÄTÖS:

KESKEISET

TAPAHTUMAT

520.

16.5.2022

1) 16.5.2022 kello 10 alkavan eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa kansanedustajat pääsevät lausumaan ajatuksensa historiallisesta Nato-päätöksestä. 

2) Lähetekeskustelun jälkeen selonteko lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, joka täydentää lyhyessä kokouksessa turvallisuusympäristön muutoksesta laatimaansa mietintöä sen pohjalta.

3) Kokouksen jälkeen eduskunnassa alkaa uusi täysistunto, jossa kansanedustajat voivat halutessaan tehdä vastaehdotuksen. 

4) Keskustelun päätteeksi esityksestä äänestetään. Ennakkoon tehtyjen kyselyjen mukaan päätös hakea Natoon olisi menossa eduskunnassa läpi suurella äänienemmistöllä.

5) Eduskuntakäsittelyn jälkeen tasavallan presidentti tekee päätöksen, jonka mukaan Suomi on halukas aloittamaan liittymisneuvottelut valtioneuvoston esityksen mukaisesti. 

6) Presidentti tekee päätöksensä mahdollisimman nopeasti eduskuntakäsittelyn päättymisen jälkeen.

7) Eduskunta ilmoittaa omasta päätöksestään kirjelmällä, jonka presidentti merkitsee istunnossaan pöytäkirjaan. Tämän jälkeen presidentti asettaa neuvotteluvaltuuskunnan ja päättää kiinnostusilmoituksen antamisesta Natolle.

8) Kiinnostusilmoitus eli letter of interest, jossa ilmoitetaan tiiviisti Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut.

Kirjeessä kerrottaneen lisäksi lyhyesti päätöksentekomenettelystä, eli todetaan tasavallan presidentin tehneen päätöksen eduskunnan kuulemisen jälkeen.

9) Ulkoministeri Haaviston allekirjoittaman kiinnostuskirjeen toimittaa Nato päämajaan Brysseliin Suomen Nato-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Klaus Korhonen. Kirjeen toimittamisen jälkeen odotetaan Naton neuvoston päätöstä kutsua Suomi jäsenyysneuvotteluihin.

10) Odotuksena ja toiveena on päästä aloittamaan neuvottelut jo samalla viikolla kiinnostusilmoituksen antamisen kanssa. Suomen kohdalla puhutaan liittymiskeskusteluista (accession talks), joiden uskotaan olevan ohi 1–2 päivässä.

11) Neuvottelujen jälkeen Suomi lähettää Natolle aiekirjeen (letter of intent), jossa se vahvistaa kaiken, mitä keskusteluissa on käyty läpi ja että Suomi täyttää sovitut sitoumukset. 

12) Kirjeen lähettäminen tehdään tasavallan presidentin päätöksellä, jota varten on järjestettävä valtioneuvoston yleisistunto ja tasavallan presidentin istunto.

13) Aiekirjeen toimittamisen jälkeen ryhdytään järjestämään Suomen liittymispöytäkirjan allekirjoitustilaisuutta Nato-maille. Tämän arvioidaan vievän yhden tai useamman viikon, sillä osa maista joutuu hakemaan allekirjoitusvaltuudet erikseen kansallisesti.

14) Liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen alkaa ratifiointiprosessi, jossa jokainen kolmestakymmenestä Nato-maasta hyväksyy tahollaan Suomen sotilasliiton jäseneksi. Kierroksen on arvioitu vievän neljästä kuukaudesta vuoteen.

15) Kun jokainen maa on ratifioinut pöytäkirjan, kutsuu Naton pääsihteeri Suomen Naton jäseneksi. Tässä vaiheessa tarvitaan vielä hallituksen esitys eduskunnalle liittymisestä ja eduskunnan lopullinen hyväksyntä liittymiselle, jonka tasavallan presidentti päätöksellään vahvistaa.

Lähde: IS,HS

SELONTEKO EDUSKUNNALLE

Tässä on eduskunnalle annettava selon­teko Suomen liittymisestä Natoon sanasta sanaan

519.

15.5.2022

Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Yhdessä sovitut kansainväliset sitoumukset ja Euroopan turvallisuutta koskevat periaatteet eivät estäneet sotaa Euroopassa. Valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta (2022:18) arvioidaan tarkemmin turvallisuusympäristön muutosta ja sen vaikutuksia Suomelle.

Liittyminen Pohjois-Atlantin liittoon (Nato) on prosessi, joka perustuu Pohjois-Atlantin sopimuksen kymmenenteen artiklaan. Naton jäsenvaltiot tekevät päätöksen uusien jäsenvaltioiden kutsumisesta yksimielisesti. Uudet jäsenvaltiot liittyvät Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisin oikeuksin ja velvoittein. Naton jäsenenä Suomi sitoutuisi järjestön yhteisiin linjauksiin. Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen.

Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi. Mikäli Suomea vastaan Naton jäsenenä kohdistettaisiin sotilaallista voimankäyttöä, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon suunniteltujen ja harjoiteltujen järjestelyjen mukaisesti.

Naton jäsenenä Suomi olisi päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Vahvan kansallisen puolustuskyvyn ja Nato-jäsenyyden yhdistelmä olisi uskottava turvallisuusratkaisu. Suomen puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistaisivat Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella.

Liittymällä puolustusliitto Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella ja Suomen lähialueilla kasvaisi.

Liittymiskeskusteluissa katetaan viisi osa-aluetta. Nämä ovat poliittiset kysymykset, oikeudelliset kysymykset, resurssikysymykset, tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustus- ja sotilaalliset kysymykset.

Nato-jäsenyyden myötä Suomi sitoutuisi Pohjois-Atlantin sopimukseen eli Naton perussopimukseen sekä järjestön toimintaa määrittäviin ohjausasiakirjoihin. Niistä keskeisin on niin sanottu strateginen konsepti, joka määrittää järjestön ydintehtävät, yhteisen puolustuksen, kriisinhallinnan ja yhteistyövaraisen turvallisuuden.

Vuonna 2022 Naton vuosibudjetti on noin 2,5 miljardia euroa. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat yhteiseen budjettiin. Yhteinen budjetti koostuu pääasiassa kolmesta osasta: siviili- ja sotilasbudjeteista sekä Naton turvallisuusinvestointiohjelmasta. Siviilibudjetti rahoitettaisiin ulkoministeriön momentilta. Eri hallinnonalojen budjettimomenteilta katettaisiin Nato-jäsenyydestä aiheutuvia muita kustannuksia.

Nato-jäsenyyden vuotuinen suora lisäkustannus olisi arviolta noin 1–1,5 prosenttia Suomen puolustusbudjetista. Lisäksi osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, monikansallisiin suorituskykyhankkeisiin, johtamisjärjestelmiin ja valmiusvaatimuksiin liittyisi lisäkustannuksia. Naton jäsenmaiden yhteisesti hyväksyttynä tavoitteena on käyttää 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen. Lisäksi rajaturvallisuuden ja huoltovarmuuden resursseista on huolehdittava. Nato-jäsenyyden myötä suoria kustannuksia muodostuisi myös lisähenkilöstön lähettämisestä Naton päämajaan sekä sotilaalliseen komentorakenteeseen sekä muihin rakenteisiin. Nato-asioiden parissa työskentelevän henkilöstön määrää olisi vahvistettava, ulkoministeriössä, puolustusministeriössä ja sisäministeriössä, Suomen Nato-edustustossa sekä Puolustusvoimissa.

Perustuslaissa ei rajoiteta Suomen mahdollisuutta liittoutua sotilaallisesti. Jäsenyys Natossa ei merkitsisi perustuslain mukaisen maanpuolustusvelvollisuuden laajentamista koskemaan koko Pohjois-Atlantin sopimuksen alueen yhteistä puolustusta. Suomen lainsäädäntö rakentuu pääosin kansallisen puolustuksen ajatukselle, mutta lainsäädäntöä on viime aikoina kehitetty siten, että se tukee kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista sekä muuta kansainvälistä yhteistyötä.

Tämä varmistaa osaltaan Suomen lainsäädännön yhteensopivuuden Naton velvoitteiden kanssa, joskin lainsäädäntöä olisi tarvittaessa mahdollista tarkistaa myös itse liittymisen voimaantulon jälkeen. Naton jäsenenä Suomen olisi sitouduttava Pohjois-Atlantin sopimuksen lisäksi myös muihin Naton kansainvälisiin sopimuksiin, jotka koskevat joukkojen ja henkilöstön asemaa, tietoturvallisuutta sekä teknisluonteisia kysymyksiä. Naton jäsenvaltio ei voi pitää voimassa eikä sitoutua uusiin sopimuksiin, jotka olisivat Pohjois-Atlantin sopimuksen vastaisia. Liittyminen ei vaikuttaisi Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan, eikä se ole esteenä liittymiselle. Demilitarisointia kunnioitetaan ja Suomi on varautunut puolustamaan Ahvenanmaan puolueettomuutta tarpeellisin toimenpitein. Tämän johdosta Pohjois-Atlantin sopimuksen ja Ahvenanmaata koskevien sopimusten välillä ei ole ristiriitaa.

Suomi on jo rauhankumppanina sitoutunut suojaamaan Suomen ja Naton kesken vaihdettavaa turvallisuusluokiteltua tietoa Suomen ja Naton välisen tietoturvallisuussopimuksen ja hallinnollisen järjestelyn perusteella. Suomen lainsäädännön yhteensopivuus suhteessa Naton tietoturvallisuusvelvoitteisiin on varmistettu Suomen tehdessä edellä mainitut tietoturvallisuussopimukset, joten lainsäädännön muuttamiseen ei arvioida kohdistuvan merkittäviä tarpeita.

Suomi täyttää Naton puolustuspoliittiset ja sotilaalliset jäsenkriteerit. Naton jäsenenä Suomen puolustus yhteensovitettaisiin osaksi liittokunnan yhteistä puolustusta, mikä tarkoittaisi osallistumista yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon kaikilta osin. Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen. Suomelle olisi tärkeää, että Naton sisällä Pohjois-Euroopan puolustuksen järjestelyjä voidaan suunnitella kokonaisuutena.

Naton jäsenenä Suomi osallistuisi Naton yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin. Suomi osallistuisi myös erikseen sovittavalla tavalla joihinkin rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, esimerkiksi Baltian ja Islannin yhteiseen ilmavalvontaan sekä nopean toiminnan joukkoihin. Suomi osallistuisi myös Naton harjoitustoimintaan nykyistä kattavammin, ja osallistuisi Naton operatiivisiin suunnitelmiin sekä niiden edellyttämiin johtamisrakenteisiin ja johtamisjärjestelmiin. Suomi liittyisi Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään, osallistuisi yhteisen ilmatilannekuvan ja meritilannekuvan vaihtoon sekä syvempään tiedusteluyhteistyöhön.

Lisäksi Suomi osallistuisi nykyistä kattavammin Naton siviilivalmiusyhteistyöhön. Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta toimeenpantaisiin asteittain jäsenyyden astuttua voimaan. Hallitus sitoutuu siihen, että eduskunta ja sen valiokunnat voivat tiiviisti seurata hakemuksen käsittelyä sekä liittymiskeskusteluja.

Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu.

PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ SOITTI PUTINILLE

PRESIDENTTI

SAULI NIINISTÖ

SOITTI PUTINILLE

518.

14.5.2022

ALLA KUVAKAAPPAUS PRESIDENTIN

TWITTERISTÄ: KLIKKAA SUUREMMAKSI.

PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖN HISTORIAAN JÄÄVÄT LAUSEET

TIEDOTE  12.5.2022

Tasavallan presidentin ja pääministerin yhteislausunto Suomen Nato-jäsenyydestä

Tasavallan presidentin kanslia
Valtioneuvoston kanslia
Tiedote 30/2022
12.5.2022

Kevään ajan on käyty tärkeää keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Aikaa on tarvittu kotimaiselle kannanmuodostukselle sekä eduskunnassa että koko yhteiskunnassa. Aikaa on tarvittu tiiviille kansainväliselle yhteydenpidolle niin Naton ja sen jäsenmaiden kuin myös Ruotsin kanssa. Olemme halunneet antaa keskustelulle sen vaatiman tilan.

Nyt kun päätöksenteon hetki on lähellä, toteamme omat yhtenevät kantamme myös eduskuntaryhmien ja -puolueiden tiedoksi. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Toivomme, että tämän ratkaisun tekemisen vielä edellyttämät kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi.

Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti

Sanna Marin
Pääministeri

YHTEENVETO ILTASANOMIEN LINKKI

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008803771.html

PRESIDENTTI

SAULI NIINISTÖN

HISTORIAAN JÄÄVÄT

LAUSEET

517.

12.5.2022

Presidentti Sauli Niinistö: “Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät” – Venäjä oli juuri hyökännyt Ukrainaan 24.2.2022.

Jos näin tulee käymään (Suomi liittyy NATOON), minun vastaukseni olisi, että te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin - 11.5.2022 tiedotustilausuus, jossa pääministeri Boris Johnson ja presidentti Sauli Niinistö allekirjoittivat julkilausuman.

Brittimedia kysyi, miten Venäjä ja Putin suhtautuisivat Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Presidentti Niinistö vastasi yllättäen selväsanaisella perustelulla, joka avasi koko jäsenyyshakemukseen johtavan ajatteluketjun.

Niinistön koko vastaus käännettynä englannista:

"Tähän saakka Venäjä on sanonut, että Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus toimii vakauttavana tekijänä Itämerellä. Mutta sitten viime vuoden lopulla Venäjä ilmoitti, että Suomi ja Ruotsi eivät saa liittyä Natoon. He vaativat, että Nato ei ota uusia jäseniä. Suomi ja Ruotsi ovat tähän saakka olleet liittoutumattomia omasta tahdostaan. 

Väitteellään Venäjä kuitenkin ilmaisi, että meillä ei olisi omaa tahtoa tässä kysymyksessä. Ja se on valtava muutos, joka sai meidät ajattelemaan tilannetta. Sodankäynti, jonka Venäjä aloitti Ukrainassa 24. helmikuuta, toki muutti tilannekuvaa myös: Venäjä oli valmis hyökkäämään naapurimaahansa. Kysyit, miten he näkevät Suomen mahdollisen liittymisen Natoon. Jos näin tulee käymään, minun vastaukseni olisi, että te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin.

Lähde HS 12.5.2022 ja YLE

SUMMER IS COMING/ KESÄ TULEE

SUMMER IS COMING/

KESÄ TULEE

516.

6.5.2022

Otin valokuvia ja clipin, yhdistelin ne videoon ja sitten soitin taustamusiikin. Siitä tuli video:

”Summer is coming”. Kesto yksi minuutti.

KLIKKAA BIISI SOIMAAN!

https://www.youtube.com/watch?v=iwNTzt4ELSo

RUOTSILLE YHDYSVALTOJEN TURVAVAKUUTUS

Ruotsin ulkoministerin mukaan Yhdysvallat takaa Ruotsille ”turvavakuutuksen”, kunnes mahdollinen Nato-jäsenhakemus on ratifioitu

515.

5.5.2022

NÄIN KIRJOITIN 21.4.

Sen olen historiasta oppinut, että naapuri Ruotsi pelaa aina varman päälle ja sondeeraa, fundeeraa ja diskuteeraa loputtomiin.

Ruotsilla on ollut "herraonnea" ja fiksuja johtajia, jotka ovat ilmeisesti JO neuvotelleet Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisen sopimuksen, josta meillä on vain aavistus.

NÄIN SIINÄ TAITAA KÄYDÄ -

KUTEN ENNUSTIN

FENNOVOIMA IRTISANOI ROSATOMIN SOPIMUKSEN 2.5.2022

FENNOVOIMA

IRTISANOI

ROSATOMIN

SOPIMUKSEN

2.5.2022

516.

Nyt tuli järkevä päätös.

PYHÄJOEN kunnassa sijaitsevalle Hanhikiven niemelle ydinvoimalaa suunnitteleva Fennovoima ilmoitti tänään 2.5.2022, että se on päättänyt RAOS Projectin kanssa solmitun laitostoimitussopimuksen. 

Tämä johtuu Fennovoiman mukaan projektin merkittävistä viivästyksistä ja kyvyttömyydestä toteuttaa Hanhikivi 1 -hanke.

RAOS Project Oy on Venäjän valtion ydinenergiayhtiön Rosatomin tytäryhtiö.

Fennovoiman hallituksen puheenjohtajan Esa Härmälän mukaan Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ei ollut syy päättää sopimus Rosatomin kanssa. Hän sanoi tiedotustilaisuudessa, että syynä olivat laitostoimittajan viivästykset sekä toimitusvaikeudet, joihin sota toi oman lisänsä.

Voisiko seuraava yhteistyökumppani löytyä

Yhdysvalloista?? Vrt. F-35 hävittäjäkauppa.

KORONA - COVID-19-VIDEO

KORONA - COVID-19-VIDEO 

Harrastan mikro- ja makrotalouden ja erilaisten ilmiöiden seuraamista. Olen yli kaksi vuotta (831 päivää) tallentanut THL:n tartuntatiedot tietokantaani ja teen siitä grafiikat. THL muutti 4/2022 tilastointia ja videon luvut jäävät historiaan.

515.

Nyt voit katsoa videon YouTube-kanavallani, jossa on luvut: koko maa, SH-piirit, Keski-Suomi mm. Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Äänekoski. 

KLIKKAA URLIA NIIN NÄET VIDEON:

https://www.youtube.com/watch?v=xe1W3BkRS18

SUOMEN NATOPÄÄTÖS ILMAN RUOTSIA

TOISTAN:

SUOMEN PÄÄTTÄJÄT-

ÄLKÄÄ ODOTTAKO

RUOTSIA NATO-

ASIASSA

514

21.4.2022

Olen ollut Ruotsi-fani vuosikymmeniä ja harrastan mm. ruotsalaista historiaa ja kulttuuria eri muodossa sekä pidän ruotsin kielen taitoa yllä. JA JATKAN SITÄ.

Sen olen historiasta oppinut, että naapuri Ruotsi pelaa aina varman päälle ja sondeeraa, fundeeraa ja diskuteeraa loputtomiin.

Ruotsilla on ollut "herraonnea" ja fiksuja johtajia, jotka ovat ilmeisesti JO neuvotelleet Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisen sopimuksen, josta meillä on vain aavistus.

NATOHAKEMUS VIIPYMÄTTÄ - RUOTSIA EI

KANNATA ODOTTAA. 

Oli tilanne mikä hyvänsä niin Ruotsi on hyvä kumppani: hyvä cyper- ja tiedustelumaa, vakoilulentokoneet ja hävittäjät, hyvä asetuotanto (panssaritorjunta), Itämeren sukellusveneet,  jne, jne.

WOLT JA YLE

NYT VASTA YLELLÄ

TAJUTTIIN WOLT-KUVIO

513.

20.4.2021

****************************************

KIRJOITUKSENI 16.11.2021

WOLT-KAUPPA

448.

16.11.2021

Nyt puhutaan paljon 7  miljardin kauppahinnasta.

Puhutaan jopa rahasta ja veroista.

On huomattava, että kauppahinta maksettiin amerikkalaisen Doordash yhtiön osakkeilla.

https://www.doordash.com

https://ir.doordash.com/stock-information/default.aspx#stock-quote

Kun osakkeet yleensä ja Doordashin arvostus on ilmeisesti 

huipputasolla, niin harvat ovat puhuneet siitä, että jos 

yhtiön arvostus laskee niin Woltin ”kauppahinta” laskee.

Jos siis Wolt-sijoittajien Doordash-osakkeiden exitille on laitettu aikaraja ja kurssia ei ole määritelty, niin tämä riski on olemassa.

Ymmärsivätkö Annika Saarikko ja Mika Lintilä tämän mahdollisuuden, kun käyttivät uutisen poliittisesti hyväkseen?

****************

NYT SIIS YLE

TEKI UUTISEN  20.4.2022

https://yle.fi/uutiset/3-12403237

”Woltin yrityskaupan piti olla historian toiseksi suurin – nyt kauppahinnasta on haihtunut puolet, ja samalla putoavat juhlitut verotulot

Woltin arvio 600 miljoonan euron verotuloista suomalaiselle yhteiskunnalle näyttää alittuvan selvästi, koska ostajan osakekurssi on romahtanut. Osa veroista maksetaan vasta vuosien päästä.”

MIKSI KIINA EI TUOMITSE VENÄJÄÄ?

MIKSI KIINA

EI TUOMITSE

VENÄJÄÄ??

512.

12.4.2022

Miksi Kiina ei tuomitse Venäjää?

Miksi ei sanota suoraan, että Kiina tarvitsee

kumppanin, kun se jossakin vaiheessa valtaa Taiwanin -

tai ainakin yrittää.

Lisäksi Kiina pyrkii Japanin ja Taiwanin tienoilla

olevien saarien hallintaan. 

On selvä, että Venäjän luonnonvarat kiinnostaa Kiinaa

sekä ydinaseosaaminen.

Tässä muutama syy. Aika näyttää.

SUOMEN VALTION TILINPÄÄTÖS 2021

SUOMEN VALTION

TILINPÄÄTÖS 2021

(VALTION VELKA 132 MILJARDIA)

511.

11.4.2022

Lähde: Valtionkonttori

KLIKKAA SUUREMMAKSI

KATSO MISSÄ MAISSA KATSOTAAN BLOGIANI

KATSO MISSÄ MAISSA

KATSOTAAN BLOGIANI

510.

5.4.2022

Kuvasta näet mikä on tilanne. On luultavaa, että

maiden tiedustelun tietokoneiden algoritmit käyvät

Ukrainan sotaan liittyvien sanojen vuoksi blogissani.

KLIKKAA SUUREMMAKSI:

EUROOPAN BRUTTOKANSANTUOTE GDP EUROPE

EUROOPAN

BRUTTOKANSANTUOTE

GDP EUROPE VRT. VENÄJÄ

509

4.4.2022

KLIKKAA SUUREMMAKSI

SUOMEN PÄÄTTÄJÄT- ÄLKÄÄ ODOTTAKO RUOTSIA NATO- ASIASSA

SUOMEN PÄÄTTÄJÄT-

ÄLKÄÄ ODOTTAKO

RUOTSIA NATO-

ASIASSA

508.

3.4.2022

Ruotsalaiset ovat jo muutaman sukupolven ajan asuneet kuivissa huoneissa ja sotaa he eivät ole käyneet yli 200 vuoteen. 

(Viimeinen Ruotsin käymä sota oli vuoden 1814 sota Norjaa vastaan, joka vahvisti maiden välisen unionin. )

Talous on kehittynyt tältä pohjalta.

Kun Suomi taisteli Neuvosto-armeijaa vastaan, niin samalla Ruotsi teki yhteistyötä Saksan kanssa.  Muistetaan malmikaupat ja ruotsalaisia Boforsin tykkejä myytiin  kaikille maksaville.

2. maailmansodan jälkeen Ruotsi neuvotteli sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa ja se on ilmeisesti edelleen voimassa.  Esimerkki: Ruotsin rannikolla vieraili neljä Venäjän konetta, Yhdysvallat lähetti Itämerelle B 52 pommarin.

ILTALEHTI LA/2.4.2022

”Yhdysvallat lensi torstaina lähellä Venäjän rajaa suurella B-52H Stratofortress -pommikoneella, jonka kyytiin on mahdollista niin ikään lastata ydinaseita. Lento lähti Flightradarin mukaan liikkeelle Iso-Britannian Cotswoldsista ja suuntasi kohti itää ohittaen Kaliningradin rajaa ja lentotukikohtaa hipoen.

Aftonbladet kertoo lennon olleen mahdollisesti varoitus Venäjälle ja vastaus keskiviikkona tulleeseen tietoon, että Venäjän Ruotsin ilmatilaa maaliskuussa loukanneet koneet olisi lastattu ydinaseilla. Ruotsalaisen TV4-kanavan julkaisemia tietoja ei ole vielä vahvistettu.”

Presidentti Niinistö hoitaa hienosti yhteyksiä Yhdysvaltoihin, mutta ruotsalaisilla on jo kymmenien vuosien soppari voimassa. Ehkä NATO-soppari myös kassakaapissa.

Nyt  Suomi nopeasti NATOON.

HYVINVOINTIALUELLE KONSERNIJOHTAJA YRITYSMAAILMASTA

HYVINVOINTIALUELLE

KONSERNIJOHTAJA

YRITYSMAAILMASTA

507.

29.3.2022

LISÄYS 30.3.2022

Mielestäni liikkeenluovutuksessa täytyy käydä läpi talous- ja ict-

osaaminen.  Aster,  budjettiylitys, Novan ongelmat eivät

ole kenellekkään  meriitti. Johtaja Kinnunen ilmeisesti

dominoi koko hallintoa.  Hauskaa, kun hän allekirjoitti joitakin

tiedotteita sanalla JOHTAJA.

LISÄYS  29.3. klo 8.00:

Julkisen sektorin palkkataso ei valitettavasti riitä. Kuuden vuoden

soppari ja pörssiyhtiön edut - sillä saadaan osaajat liikkelle.

***************************'

(Sanomalehti Keskisuomalainen julkistin kirjoituksen 29.3. - kiitos toimittajille)

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4529227

Keski-Suomen hyvinvointialue aloitti

johtajan rekrytoinnin. Keskustelu asian

ympärillä käy jopa teemalla

”kelpaako poliittinen broileri”. Julkistettu

hakuilmoitus mahdollistaa mielestäni tämän.

Siksi esitän, että alue valitsee

lisäksi johtajan, joka osaa ja tekee

työtä alla esille tuomillani alueilla.

Tähän tarvitaan konsernijohtaja

yritysmaailmasta. Näin saadaan hallintoon

uutta näkemystä.

Alueen talous on olennainen asia.

Nova tuo huomenlahjana velkamäärän

joka on noin 600 miljoonaa euroa.

Omavaraisuus viimeisessä ennusteessa

oli alle 10 prosenttia. Jos muukin toiminta

on yhtä huonossa talouskunnossa niin

alkutilanne on heikko.

Työntekijät - 11.500 henkeä - siirtyvät

alueelle liikkeenluovutuksella.

On selvä, että päällekkäisiä tehtäviä

tulee paljon, onhan kuntia alueella 22

kappaletta. Varsinkin erilaisia päälliköitä

ja johtajia jäänee yli tarvittavan määrän.

Asiakkaiden palvelu puolestaan kaipaa 

lisäkäsiä. Miten tämä ratkaistaan?

Hallinnon- ja tietohallinnon organisointi

on vasta alussa. Tietojärjestelmiä

hankitaan ja vanhoja tekohengitetään.

Mm. alueellista integroitua sote-tietojärjestelmää

ei ole. Tässä tarvitaan vahvaa ict-kokemusta,

näkemystä ja uusien tekniikoiden tuntemusta.

Toivon, että aluevaltuusto ja - hallitus on jo

ymmärtänyt edellä olevien kokonaisuuksien

riskit ja viipymättä käynnistää toimet

osaamisen vahvistamiseksi. Hyvinvointialueen

johtaja tarvitsee tukea aluekonserni luomisessa

ja hallinnassa.

MIHIN VENÄJÄ VALMISTAUTUU?

MIHIN

VENÄJÄ

VALMISTAUTUU?

506.

22.3.2022

Jo vuosia Venäjällä on muokattu historiaa:

Lenin ”antoi” Suomelle itsenäisyyden.

Suomi hyökkäsi 30.11.1939 Neuvostoliittoon. Puhuminen Mainilan laukauksista on pahantahtoista suomalaista disinformaatiota. Neuvostoliitto ei hyökännyt. Näin nyt kerrotaan.

Suomalaiset ”valkobandiitit” rakensivat Karjalaan keskitysleirejä. Suuri määrä Neuvostoliiton sotilaita ja asukkaita tuhottiin niissä. Näin nyt kerrotaan.

25.3.2022 oli esillä jopa kaasukammiot????

Lapsikappaus: suomalainen isä kaappasi lapsen venäläiseltä äidiltä.  Tämä sai suuren julkisuuden.

Viime aikoina Venäjän suurlähetystö on kerännyt venäläistaustaisilta tietoja syrjinnästä Suomessa. Syrjityt pyytävät - ehkä- Äiti Venäjää apuun.  On varma että kymmeniä tuhansia pyytäjiä löytyy, kun tiedot väärennetään.

Jos Suomi liittyy NATOON niin se muodostaa uhan Venäjälle. TÄTÄ TOISTETAAN.

24.3.2022 Venäjä  väittää, että V:n suurlähetystöä on uhkailtu…. Eiköhän tämäkin ole lavastusta tulevaisuutta varten. Yle täysin kritiikittä julkistaa uutisen.

VENÄJÄ VAIN ODOTTAA MILLOIN TÄMÄ

DISINFORMAATIO ON JUURTUNUT TOTUUDEKSI.

SILLOIN SUOMI EI VOI OLLA YKSIN.

MIKSI KIINA EI TUOMITSE VENÄJÄÄ?

MIKSI KIINA

EI TUOMITSE

VENÄJÄÄ?

505.

22.3.2022

Miksi Kiina ei tuomitse Venäjää Ukrainan sodasta?

Tarvitseeko Kiina tulevaisuudessa kumppanin, kun se jossakin vaiheessa valtaa Taiwanin - tai ainakin yrittää.??

Lisäksi Kiina pyrkii Japanin ja Taiwanin tienoilla olevien saarien hallintaan. 

Onko nämä syitä?

On selvä, että Kiina kuitenkin joutuu valitsemaan puolensa

koska Yhdysvaltojen ja Euroopan talouspakoitteet voivat

vaikeuttaa Kiinan taloutta.