SYYSVIDEO
JULKISTETTU
564.
15.10.2022
Olen aikanaan harrastanut musiikkia.
Nyt harrastan omassa kotistudiossa musiikin tekemistä ja yhdistän musiikkia omiin videoihin.
Yleensä videot liittyy vuodenaikojen vaihteluun ja juhlapäiviin.
Itsenäisyyspäivä…joulu…kevät…juhannus…
jne.
TÄSSÄ SYKSYVIDEO ...
https://www.youtube.com/watch?v=rKDpwhzzWb4
KESKUSTAN
UUSI
PUHEENJOHTAJA
563.
15.10.2022
Kun katsoin puolustusministeri Antti Kaikkosen
haastattelua Ylen Ykkösaamussa niin mieleeni
Tuli:
TÄSSÄKÖ UUSI KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA?
Veikkasin tätä jo vuosi sitten.
SUOMEN VELKAKESKUSTELUSTA
562.
15.10.2022
Hauska piirre keskustelussa on se, että velkaantumisen puolustajat vertaavat Suomen velkataakkaa muihin maihin ja kertovat, että tässä tilastossa Suomi pärjää hienosti.
Tätä tietyt politiikot jankuttavat jatkuvasti.
(Sixten Korkman tuntuu olevat nyt näiden tahojen
ihailun kohden. Milloin Korkman on etukäteen ollut ennustamassa talouden kriisejä? En muista…)
Kun sitten kysytään miten rahoitetaan korot -
jotka nyt jo nousee 1,5 miljardiin euroon - niin
puhe loppuu siihen.
(Huomattava, että esimerkiksi koko sisäministeriön budjetti on pari miljardia.)
Kannattaa muistaa, että Suomen velkasalkun sisältö korvautuu melko nopeasti kalliimmilla lainoilla,
joten koron nousu alkaa vaikuttaa vielä enemmän.
Yksi prosentti on yli miljardi euroa kasvua vuodessa.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2021—2023
|
|
|
v. 2021 tilinpäätös 1000 € |
v. 2022 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2023 esitys 1000 € |
Muutos 2022—2023 |
|
|
|
|
1000 € |
% |
|||
|
|
||||||
|
01. |
Valtionvelan korko |
775 824 |
507 000 |
1 513 000 |
1 006 000 |
198 |
|
90. |
Valtionvelan korko (arviomääräraha) |
775 824 |
507 000 |
1 513 000 |
1 006 000 |
198 |
|
09. |
Muut menot valtionvelasta |
11 692 |
21 010 |
17 760 |
−3 250 |
−15 |
|
20. |
Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) |
11 692 |
21 010 |
17 760 |
−3 250 |
−15 |
|
|
Yhteensä |
787 516 |
528 010 |
1 530 760 |
1 002 750 |
190 |
Suomi on velkaantunut viime vuosina kovaa vauhtia. Valtiolla oli elokuun lopussa velkaa noin 135,7 miljardia euroa. Vielä vuoden 2019 lopussa velkaa oli noin 106,0 miljardia. Vuonna 2023 on ennustettu 146,0 miljardia.
SÄHKÖN HINTA
MUUTTUU... TÄHÄN ON KAI
TOTUTTAVA
KATSO KUVA
561.
13.10.2022
Näin sähkön hinta muuttuu.
SUOMEN VALTIONLAINOJEN
KORKO NOUSEE RAJUA
VAUHTIA
560.
11.10.2022
Suomen eduskunnassa on kansanedustajia, jotka
ovat kertoneet, että maailmassa on ”uusi talousjärjestys”. Modern Monetary Theory or Modern Money Theory (MMT) voivat ottaa velkaa rajattomasti - nollakorolla tai velanotosta ”jopa maksetaan”.
Näin sanoi eräs ”vesseli”, joka siirtyi Helsingin
apulaiskaupunginjohtajaksi.
Ajatus on täysin järjetön - etten sanoisi järjenvastainen.
Koska olen puolueista riippumaton, niin en lähde tätä viemään henkilö- ja puoluetasolle sen enempää.
Asioita seuraavat tietävät mistä on kysymys.
NYT ON KOROT NOUSSEET:
Suomen kymmenen vuoden valtionlainan korko nousi tiistaina yli 3:n prosentin. ”Velkaantuminen pitää pysäyttää tai seuraava meitä kohtaava kriisi on valtion velkakriisi”, sanoi OP:n Timo Ritakallio.
Suomi on velkaantunut viime vuosina kovaa vauhtia. Valtiolla oli elokuun lopussa velkaa noin 135,7 miljardia euroa. Vielä vuoden 2019 lopussa velkaa oli noin 106,0 miljardia. Vuonna 2023 on ennustettu 146,0 miljardia.
Yhden prosentin nousu merkitsee reilusti yli miljardin veronlisäystä tai kulujen leikkausta. MISTÄ LEIKATAAN?
VELKA ON VELI OTETTAESSA, VELJENPOIKA MAKSETTAESSA.
SEURAAVAT VAALIT ON OVELLA -
ELÄMME MIELENKIINTOISIA AIKOJA
SUOMEN TALOUDESSA.
SÄHKÖN HINTA
LASKEE
KATSO KUVA
558.
11.10.2022
Sähkön hinta on ollut useina viikkoina yli 200 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten. Nyt sähkön kulutus on vähentynyt, vaikka sää on ollut hiukan tavallista viileämpää.Viime viikon keskihinta sähköpörssissä oli hiukan alle 8 senttiä kilowattitunnilta, kun se viikkoa aiemmin oli runsaan 24 senttiä.
Viime viikon hinta oli runsaan kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Se on pieni nousu ainakin siihen verrattuna, että tänä syksynä hinnat ovat olleet monina viikkoina yli kolminkertaiset edellisvuoteen verrattuna. Elokuun lopussa hinta ponkaisi lähes kuusinkertaiseksi viime vuoden vastaavaan viikkoon verrattuna.
Useina viikkoina hinta on ollut yli 200 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna.
HYVINVOINTIALUEEN
HAASTEET 1.1.2023
-PELKÄSTÄÄN HALLINNOSSA
SUURET
557.
8.10.2022
MIKSI OLEN KIINNOSTUNUT OTSIKON
AIHEESTA, NO SIKSI, ETTÄ SUOMESSA
HVA-BUDJETTI ON YLI 20 MILJARDIA EUROA - KUINKA PALJON - SITÄ EI TIEDÄ KUKAAN.
KESKI-SUOMESSA 1,1 MILJARDIA.
REALISTINA JA KOKEMUKSESTA VOIN
SANOA, ETTÄ HALLINNOLLISESTI KYSEESSÄ
ON ISOT RISKIT - TOIMINNASTA PUHUMATTAKAAN.
ONKO ERI ALUEIDEN OHJELMISTOT
KUNNOSSA???
On selvä, että operatiiviset järjestelmät ovat
avainasemassa ja vanhat järjestelmät on ilmeisesti käytössä, mutta jos palkkoja ei saada maksuun ja raha ei liiku niin………….?
RISKIT HETI TAMMIKUUSSA OPERATIIVISEN TOIMINNAN LISÄKSI:
HALLINTO
HUOMATTAVA, ETTÄ KYSESSÄ ON 22 KUNNAN TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN.
HENKILÖSTÖHALLINTO: PERUSTIEDOT
PALKKAHARMONISAATIO
PALKKOJEN MAKSU
PALKKAHISTORIA
OSTOLASKUJEN WORKFLOW
MYYNTILASKUTUS
MAKSUT JA SUORITUKSET
KASSANHALLINTA
PANKKIYHTEYDET
22 KUNNAN INTEGROITU SÄHKÖPOSTI JA TELE
JNE…JNE … JNE
RISKIT, ESIMERKKI PALKKAHALLINNOSTA
Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä sekä Keski-Suomen pelastuslaitokselta noin 11 500 työntekijää. Uudistuksen jälkeen Keski-Suomen hyvinvointialue on koko maakunnan suurin työnantaja.
Kaikkien henkilöiden (22 kunnan työntekijät) perustiedot työehtosopimukset huomioiden täytyy syöttää järjestelmään.
Palkkaharmonisaatio on ilmeisesti täysin kesken!
Kysymys: onko palkkahallinnon perustiedot edes
kunnossa????? Aikaa on vähän.
KONVERSIOT KUNTIEN JÄRJESTEMISTÄ YHTEEN JÄRJESTELMÄÄ ON SUURI TYÖ.
TÄSSÄ VAIN YKSI ESIMERKKI.
JOS 11.500 TYÖNTEKIJÄN PALKAT VIIVÄSTYY, NIIN SE ON HETI UUTINEN MEDIASSA.
KIRJOITUKSENI
KESKISUOMALAISESSA
5.10.2022
556.
https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/5384515
Keskisuomalainen on julkistanut nyt 113 kirjoitustani!
Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa 1.1.2023. Siihen on aikaa alle kolme kuukautta.
Hyvinvointialueen verkkosivuilla ei ole taloutta omana kokonaisuutena, vaan asioita pitää etsiä pöytäkirjojen liitteistä- Joskus mediasta tihkuu tietoja.
Valtuuston kokouksen pöytäkirjoissa mm. strategian yhteydessä käsitellään taloutta, kustannustehokkuutta ja rahoitusta monessa kohdassa. Toivon, että verkkosivulle lisätään kohta ”Talous”. Näin me hyvinvointialueen asukkaat saamme helposti tiedon strategian suhteesta talouteen. Meitä kiinnostaa, miten yli miljardi veroeuroa käytetään.
Kiinnostaisi myös tieto siitä, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tietojärjestelmien tilanne ja kehitysnäkymät. Oma lukunsa on toiminnanohjausjärjestelmä, hallinnon järjestelmät ja ict-verkon hallinta ja sen tilanne.
Milloin me asukkaat siis saamme lukea verkkosivujen ”Talous”-kohdasta ajankohtaisen tilanteen?
Hyvinvointialueen arvoihin on kirjattu: ”Toimintamme on läpinäkyvää ja vuorovaikutteista”.
Toivotaan näin.
Jyväskylä
HYVINTOINTIALUEEN
TALOUSRAPORTOINTI
KYSYMYS JA VASTAUS:
555.
5.10.2022
Tervehdys
Olen käynyt läpi verkkosivunne ja toiminta näyttänee käynnistyneen hyvin.
Yksi asia, joka verorahoitteisessa hallinnossa kiinnostaa minua, on talous.
Milloin talous tulee omaksi kokonaisuudeksi
verkkosivullenne?
Mukavaa syksyä toivottaen
Kari Halttunen
Jyväskylä
25.9.2022
JÄÄDÄÄN ODOTTAMAAN
ONKO RAPORTOINTI VALMIS LOPPUVUODESTA.
Keski-Suomen hyvinvointialue
Hyvinvointi. Terveys. Turvallisuus.
Seuraa meitä somessa:
Facebook: @hyvinvointialueks
Twitter: @hyvaks
Instagram: @hyvinvointialueks
#hyvaks #hyvinvointialueks #hyväarkikaikille
UNIPER JA
FORTUMIN TAPPIOT
553.
1.10.2022
FORTUM ja Saksan valtio pääsivät 21.9.2022 sopimukseen Uniperin pelastamiseksi. Saksan valtio ostaa Fortumin noin 80 prosentin omistusosuuden Uniperissa 500 miljoonalla eurolla. Lisäksi Uniper aikoo palauttaa Fortumille sen myöntämän kahdeksan miljardin euron rahoituksen.
Fortum osti osakkeita viiden vuoden aikana kaikkiaan noin seitsemällä miljardilla eurolla. Nyt Fortum myy nuo osakkeet Saksalle noin 500 miljoonalla eurolla, eli suoraa tappiota kertyi noin 6,5 miljardia euroa.
Uniper maksoi Fortumille vuosien varrella yhteensä vajaat miljardi euroa osinkoja. Nuo osingot huomioiden Fortumin Uniper-tappiot painuvat noin 5,5 miljardiin euroon.
NYT PITÄÄ MIELESTÄNI KYSYÄ:
MITEN HUOMIOITIIN UNIPERIN KURANTTIEN
LIIKETOIMINTOJEN TULEVAT KASSAVIRRAT JOITA FORTUM OLI YMMÄRTÄÄKSENI OSTANUT?
SISÄLSIKÖ 0,5 MILJARDIA NIIDEN ARVOA DISKONTATTUNA NYKYARVOON?
MIKÄ ON 20 % ARVO? KETKÄ KAIKKI OVAT OSAKKEENOMISTAJIA?
KORKOTASO:
ENNUSTE
LÄHDE:HS 29.9.2022
552.
Yleisesti rahamarkkinat odottavat korkojohdannaisten perusteella, että 12 kuukauden euribor nousee yli kolmen prosentin ensi vuoden puolella. Korko kävisi 3,5 prosentin huipussa ensi vuoden heinä–syyskuussa.
ASUNTOLAINOJEN viitekorkoina yleisesti käytetyt euribor-korot ovat nousseet syksyn alussa poikkeuksellisen nopeasti. Kotitalouksien on syytä varautua yli kolmen prosentin tasoon asuntolainoissa suositussa 12 kuukauden euriborissa, sanoo ekonomisti.
Kahdentoista kuukauden euribor-korko noteerattiin keskiviikkona 2,6 prosenttiin, kun vielä syyskuun alussa se oli 1,8 prosentissa. Korko näyttää nyt nousevan 0,1 prosenttiyksikköä kahdessa päivässä.
KORKOTASO
NOUSUSSA:
NYT 2,5 %
551.
27.9.2022
KLIKKAA ALLA OLEVA KUVA:
Vuoden euribor-korko on noussut kuluvan vuoden aikana reippaasti.
ASUNTOLAINOJEN viitekorkona yleisesti käytetty vuoden euribor-korko on nyt 2.5 prosenttia.
KEISARI SUNZI
SODANKÄYNNIN TAITO
550.
26.9.2022
Syntyi 544 EAA
Kuoli 470 EAA
Syntymästä 2.566 vuotta.
Seuraavassa muutama lainaus sodankäynnistä
Lähde: SUNZI SODANKÄYNNIN TAITO Matti Nojonen Gaudeamus.
Kun luet tätä niin mieti samalla tapahtumia
Ukrainassa. ”Ennustaako” Sunzi Putinin sodankäynnin tulevaisuutta?
”Käytä armeijaa voittaaksesi. Jos taistelu pitkittyy, aseet tylsyvät ja joukkojen moraalia laskee.”
”Hyökkäykset linnoitettuja kaupunkeja vastaan kuluttavat voimavarojasi. Valtion voimavarat eivät riitä pitkitettyihin sotaponnisteluihin.”
”Kun aseet ovat tylsyneet, joukkojen moraali on laskenut, voimat on kulutettu loppuun ja varat ovat huvenneet, naapurihallitsijat ja vasallit käyttävät vaikea tilannettasi hyväkseen noustakseen sinua vastaan. Tällöin edes viisaat neuvonantajat eivät voi korjata tästä aiheutuvia seurauksia.”
”Vaikka sodankäynnin mielettömästä nopeudesta on kuultu, ei vielä ole nähty älykkäästi pitkitettyä ja sotaa.”
”Mikään valtio ei koskaan ole hyötynyt pitkitetystä sodankäynnistä.”
NYT PUHUTAAN
FORTUMISTA
JA UNIPERISTA
18.3.2016 KIRJOITIN
FORTUMIN VOITONJAOSTA.
ARVOSTELIN INVESTOINTEJA VENÄJÄLLE.
NYT SIELTÄ TULEE TAPPIOITA 5 MILJARDIA.
37.
Kelpaisiko yli pari miljardia?
18.3.2016
Valtion omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä. Hän on julkisuudessa kertonut, että Valtionkonttorin ja Solidium Oy:n hallinnoimissa omistuksissa on, häntä siteeraten, ”paljon laiskaa rahaa”. Alko Oyj, Fortum Oyj, Neste Oyj jne. ovat kaikille tuttuja yhtiöitä.
Mielestäni laiskaa rahaa valtion kannalta on esimerkiksi Fortum Oyj:ssä, josta valtio omistaa 50,8%. Konsernin omavaraisuus 31.12.2015 on 61%, kassassa on 8,2 miljardia euroa ja emoyhtiössä on 5,4 miljardia voitonjakokelpoisia varoja, josta hallituksen osinkoesitys on vain miljardi euroa.
Fortumin kassavarat kasvoivat vuonna 2015 ennätyssuuriksi ja se johtui pääosin Ruotsissa tehdystä sähkösiirtoliiketoiminnan myynnistä. Usein omistajat vaativat tällaisissa tapauksissa lisäosinkoa yhtiökokouksessa, mutta sitä tuskin valtio tai edes eläkeyhtiöt tulevat vaatimaan. Miksi Valtionkonttorille ei lisäosinko kelpaa, kun sitä olisi saatavilla miljardikaupalla?
Ennättävätkö suomalaiset sijoittajat, valtio mukaan lukien, saamaan lisäosinkoja yhtiöstä ennen kuin eurot kuluvat vaikka Intian tuulimyllypuistoihin
tai
Venäjän riskisijoituksen tukemiseen?
KOMMENTTI 22.9.2022: RAHAA POLTETTIIN VENÄJÄLLE - 5 MILJARDIA JA SAKSAAN/UNIPER!!!!!- 6 MILJARDIA=
11 MILJARDIA!!!
VM:N TALOUSENNUSTE
548.
20.9.2022
Kiihtyvä inflaatio hidastaa talouden kasvua. Suomen bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia, arvioi valtiovarainministeriö 19. syyskuuta julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.
”Valtiovarainministeriön ennuste ei povaa kriisiä eikä romahdusta. Silti talouden kasvu uhkaa hidastua merkittävästi ensi vuotta kohti kuljettaessa ja julkisen talouden epätasapaino syvetä. Lisäksi yllätyksiä voi tulla yksittäin tai useita samaan aikaan. Niihin pitää varautua”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet nopean inflaation, Euroopan energiakriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen takia.
Euroalueen näkymät ovat niin ikään synkentyneet Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen ja energiapulan takia. Inflaatio on kiihtynyt edelleen, ja kuluttajien luottamus on alamaissa. Erityisesti Saksan talouden näkymät ovat heikot.
Vuonna 2022 bkt kasvaa Suomessa 1,7 prosenttia, vaikka kasvu hidastuu selvästi vuoden loppua kohden. Kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt jo lähes 8 prosenttiin ja nousevat keskimäärin 6,5 prosenttiin tänä vuonna.
Vuonna 2023 bkt:n kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin. Alkuvuonna kasvu on pysähdyksissä, mutta vuoden loppupuolella kotimainen kysyntä alkaa elpyä, kun hintojen nousu hidastuu selvästi ja reaalipalkat kääntyvät hienoiseen nousuun.
Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla
Nopea työllisyyden ja kulutuksen kasvu ovat kasvattaneet verotuloja ja vahvistaneet julkista taloutta vuosina 2021 ja 2022. Kun talouden kasvu hidastuu, julkisen talouden alijäämät ja velkasuhde alkavat kasvaa uudelleen.
Budjettiriihessä ja jo aiemmin päätetyt mittavat tukitoimet sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvat jatkuvasti kasvavat menot heikentävät myös julkista taloutta. Lisäksi alati kasvavat velanhoitokulut ovat pois muusta julkisesta rahankäytöstä ja kaventavat julkisen talouden ennestäänkin niukkoja puskureita.
Inflaation hidastamiseksi tehtävät toimet ja mahdollinen energiapula saattavat heikentää talouskasvua jopa ennustettua enemmän Euroopassa sekä muualla kansainvälisessä taloudessa. Ennusteessa kotimaisen kulutuksen kasvun taittuminen hidastaa myös inflaatiota ensi vuoden loppua kohden. Jos inflaatio osoittautuu ennustettua nopeammaksi tai pitkäkestoisemmaksi, korkotaso tulee olemaan oletettua korkeampi
