keskiviikko 31. tammikuuta 2018

KIINA ON VENÄJÄN RAJANAAPURI

Kiina on Venäjän 
rajanaapuri


……..JATKOA JA LISÄYSTA EDELLISEEN KIRJOITUKSEEN

Suomen ja Venäjän raja on 1.300 kilometriä ja
suomalaisia on 5,5 miljoonaa. 

Harvemmin  kerrotaan sitä, että Venäjän ja Kiinan
välinen raja on 3.600 kilometriä ja kiinalaisia 1,4 miljardia.
Kiina on talousmahti ja ydinasevaltio, jolla on hyvin 
koulutettuja sotilaita lähes yhtä paljon kuin Suomessa 
on asukkaita. Kumpi raja on suurempi riski Venäjälle?

Tämä on vain yksi esimerkki. Nyt siis tosiaan kaikkien 
kannattaa ottaa maailman karttakirja 
tutkittavaksi. Siitä selviää, että Venäjän rajan 
yhteispituus on noin 20.000  kilometriä ja
maa on pinta-alaltaan suurin, harvaan asuttu ja
osin alikehittynyt.  Sitä on vaikeata puolustaa.

Jos tilanne kriisiytyy sodaksi Venäjän toimesta
vaikka Euroopassa, niin sen epävakaalla etelärajalla
ja idässä voi avautua  useita rintamia välittömästi.
Tyhjä Siperia ikäänkuin odottaa maahanlaskujoukkoja. 
Yhdysvallatkin on Beringin salmen takana.

Tämä on syy siihen miksi Venäjä on kaikessa
hiljaisuudessa kehitellyt lisää mm. taktisia ydinaseita.
Uusin Venäjän ase on ns. tuomiopäivän torpedo.  Se on
veden alla kulkeva torpedo, joka on varustettu ydinpommilla.
Kun se lähetetään veden alla  vaikka NewYorkin rantaan niin
seuraukset voi arvata.

Venäjän aktiivisuus länsirajallaan on vienyt huomion pois
tästä - ainakin suomalaisilta poliitikoilta. Se lennetäänkö 
Itämerellä transponderit päällä ei ole tulevaisuuden 
ison kuvan kannalta merkitystä.

Myös se, onko pikkuinen Suomi Natossa tai ei sillä ei ole
Venäjälle merkitystä, jokainen ymmärtää sen.
Ei ole.

lauantai 27. tammikuuta 2018

VENÄJÄN KULISSIT LÄNSIRAJALLA

Venäjän kulissit länsirajalla



Viime kuukausien aikana ja etenkin presidentin 
vaalin yhteydessä on pohdiskeltu ja ihmetelty
Venäjän nykyistä politiikkaa.  Maa on järjestänyt
länsirajallaan näyttäviä sotaharjoituksia ja kiristänyt 
tilannetta Itämeren alueella.   Ovatko länsirajan
maat uhka Venäjälle?

Nyt kaikkien kannattaa ottaa maailman karttakirja 
tutkittavaksi. Siitä selviää, että Venäjän rajan 
yhteispituus on noin 20.000  kilometriä ja
maa on pinta-alaltaan suurin.  Sitä on vaikeata 
puolustaa koko rajan pituudelta.

Jos tilanne kriisiytyy sodaksi Venäjän toimesta
Euroopassa niin venäläisten on täytynyt
tajuta, että  sen epävakaalla etelärajalla
avautuu  useita rintamia välittömästi.
Lisäksi Kiina ja Yhdysvallat ovat idässä
rajanaapureita.

Ilmastonmuutos, aliravitsemus ja hallitsematon 
väestönkasvu kääntää etelän ja idän 
valtioiden katseet Venäjän alueelle joka tapauksessa
lähivuosikymmeninä samalla kun Venäjän talous
ja väestöpohja rapautuu.  Suuri osa maata elää 1900-luvun
alun infran varassa.

Tämän vuoksi Venäjä varustautuu tällä hetkellä
kiivasta vauhtia ja harjoittelee länsirajalla, jotta
maan puolustuksen heikot kohdat etelässä ja 
idässä eivät paljastu.  


keskiviikko 17. tammikuuta 2018

YLE KEHITTÄÄ DIGIPALVELUJA 

Yle kehittää digipalveluja ja Areenaa-
miljoona suomalaista katsoo syrjästä


Yle uutisoi 2.1. ”kansakunta hyppää digiloikkaa - miljoona 
katsoo syrjästä".  Uutisen mukaan tietoyhteiskunnan ulkolaidalle 
on syrjäytynyt valtava määrä ihmisiä - lähes viidennes
väestöstä.

Eilen julkistettiin tieto, jonka mukaan Areena on Suomen
arvostetuin verkkobrändi. Lähes yhdeksän kymmenestä
internetin viikkokäyttäjästä tuntee brändin.  

Kun yhdistää nämä kaksi asiaa, niin voi sanoa
Ylen uutista mukaillen: Yle kehittää nettipalveluja ja 
Areenaa - miljoona suomalaista katsoo syrjästä.

On muistettava, että Yle rahoitetaan verovaroilla ja myös
netittömät osallistuvat digipalvelujen rahoitukseen.
Milloin tv-uutisten lukija sanoo ”laaja artikkeli aiheesta on 
netissä ja teksti-tv:ssä”.  

Miksi esimerkiksi digi-uutistuotantoa ja teksti-tv:tä ei ole
integroitu soveltuvin osin. Tekstimuotoisen datan siirto
ei ole vaikeaa. Onko kuitenkin tärkeämpää ohjata 
asiakasvirtaa suurella verorahalla kehitettyyn 
digipalveluun ja Areenaan?


perjantai 12. tammikuuta 2018

SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHANALAISENA ?

Suomen sisäinen turvallisuus
uhanalaisena ???

Enontekiö jää ilman poliiseja - tästä on ollut
uutisia.  Voiko näin olla?

Siitä ei ole pitkä aika kun Suomen sisäistä
turvallisuutta vielä arvostettiin. Jokaisessa taajamassa
oli poliisilla tarvittava määrä henkilöstöä
ja kalustoa.Voitiin luottaa, että viranomaisten 
apua saatiin tarvittaessa nopeasti  ja tämä toimi 
myös ennalta ehkäisevästi.
  
Joku tiesi lisäksi kertoa, että perustuslaissakin on 
maininta kansalaisen oikeudesta turvallisuuteen.
Lain luultiin koskevan myös ydintaajamien ulkopuolella
asuvia kansalaisia.  

Sitten Suomi aloitti säästämisen. Suomi säästää 
nyt kansalaisten turvallisuudesta - ei
julkisen sektorin turhasta paperin pyörityksestä
ja hallintohimmeleistä.  

Maan armeijaa ajettiin kovaa vauhtia alas, mutta 
maailman turvallisuustilanteen muutoksen
tajunneet henkilöt estivät sen.  Maan sisäisen 
turvallisuuden suhteen on sama asia.  Nyt on tehtävä
nopea korjausliike armeijan tapaan. 



sunnuntai 31. joulukuuta 2017

HESARIN TIETOVUOTO - KUKA ON "MYYRÄ"

Hesarin tietovuoto - kuka on
”Myyrä”?

Helsingin Sanomien Tikkakosken Viestikoelaitoksen toimintaa koskeva
juttu herättää kysymyksen kuka tai ketkä ovat vuotaneet
lehdelle salaiset tiedot. Tiedot ovat ajalta 2002-2008.

Mitkä ovat mahdollisuudet:
1. Valtioneuvosto
2. Sotilastiedustelu ja suojelupoliisi
3. Presidentin kanslia

1. Valtioneuvosto
Tänä aikana toimi seuraavat hallitukset:
Lipponen II 1999-2003
Jäätteenmäki 2003
Vanhanen I 2003-2007
Vanhanen II 2007-2010

Tuliko tieto hallituspiireistä? Ei, sanovat asiantuntijat.

2. Sotilastiedustelu ja suojelupoliisi
Tuliko tieto täältä? Ei, sanovat asiantuntijat.

3. Presidentin kanslia
Kyseisenä aikana Suomen presidenttinä toimi Tarja Halonen 2000-2012.

Julkisuudessa olevien tietojen mukaan jäljet johtavat
presidentin kansliaan.  Tämä selittäisi Sauli Niinistön nopean
pyynnön rikostutkinnan aloittamiseksi - vaikka tapaus
ei ajoitu hänen aikaansa.

Onko/oliko myyrä presidentin kansliassa?

Miten asia etenee?

Vuodettujen asiakirjojen jakelulistat ovat viranomaisten 
tiedossa, samoin kuin se, keille asiakirjoja on vain näytetty 
ja ketkä ovat saattaneet pitää kopion. 

Nyt on siis rikostutkinta meneillään.  Aika näyttää pystytäänkö
vuotaja selvittämään.

Samalla testaantuu se, voiko lähdesuoja olla niin
voimakas, että se estää totuuden selville saamisen.
Saako rikoksella hankittu tieto - lähdesuojan.

Onko yli viiden miljoonan Suomen kansalaisen
turvallisuus tärkeämpi kuin Hesarin/lehdistön lähdesuoja?

MIELESTÄNI ON.

Kokosin pari lakipykälää, joiden pohjalta tutkimus etenee.

Mitä sanoo rikoslaki?

RIKOSLAIN LUKU 12 
7 § (21.4.1995/578)
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen

Joka oikeudettomasti julkistaa tai toiselle välittää, luovuttaa tai 
ilmaisee taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii 
tiedon seikasta, joka Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi 
on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka tekijän 
tieten on sen laatuinen, että sen paljastuminen on omiaan 
aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, 
turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle, on 
tuomittava turvallisuussalaisuuden paljastamisesta vankeuteen 
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

RIKOSLAIN LUKU 40
5 § (12.7.2002/604)
Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen 
virkasalaisuuden rikkominen

Jos virkamies tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen 
päätyttyä oikeudettomasti

1) paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten 
toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun 
lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan 
saa ilmaista, taikka

2) käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi 
1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai tietoa,
hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa 
rangaistusta, virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen 
enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta 
pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi 
tehtäväänsä.

Jos virkamies huolimattomuudesta syyllistyy 1 momentissa 
tarkoitettuun tekoon, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus 
ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ole 
kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava, 
jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, 
tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon 
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


torstai 28. joulukuuta 2017

SÄILYYKÖ HESARIN TIETOSUOJA?

Säilyykö Helsingin Sanomien tietosuoja?


Mielipidekirjoitus 28.12.2017 

Lehdistöä sanotaan vallan vahtikoiraksi. Kun vahtikoiran 
edustaja tuhoaa tietokoneensa kovalevyn kellarissaan 
lähdesuojan nimissä, voi kysyä, ovatko Helsingin Sanomien
prosessit, tietohallinto ja tietoturva kunnossa. 

Lehden hallitus vaati päätoimittajalta selvityksen 
journalistisesta prosessista. Entä tietosuoja?

Voi kärjistäen kysyä, miksi vieraiden maiden vakoilijat 
vaivautuisivat murtautumaan valtion tietoverkkoihin, 
kun nyt on tiedossa, että Hesarin toimittajilla on 
kotonaan läppärit täynnä salaista tietoa esimerkiksi 
Tikkakosken Viestikoelaitoksesta. 

Näin pilvipalvelujen datavarastojen aikana tämä 
tuntuu oudolta. 

Voisi siis ajatella, että Hesarin toimittaja selailee 
kotona ensin julkisen verkon ruokaohjeita ja sitten 
palaa salaisten tietojen pariin. 

Toivottavasti valtiosalaisuudet eivät pyöri keittiön pöydillä.

Kari Halttunen
Jyväskylä


perjantai 22. joulukuuta 2017

RAUHALLISTA JOULUA 2018

Rauhallista Joulua ja 
Onnellista

Uutta Vuotta 2018


Joulumusiikiksi suosittelen A.B.C Haltman-yhtyeen
joululaulua. Sen löydät YouTubesta
osoitteessa:


https://youtu.be/FExUa6Sb-Z4





keskiviikko 20. joulukuuta 2017

NELJÄS VALTIOMAHTI JA MAAN TURVALLISUUS

Neljäs valtiomahti ja
maan turvallisuus


Lehdistöstä sanotaan, että se on neljäs valtiomahti.
Se rinnastetaan vallan kolmijakoon jotka ovat lainsäädäntövalta,
toimeenpanovalta ja tuomiovalta.  

Nyt tämä neljäs valtiomahti on joutunut
outoon valoon, kun medialle on vuodettu
erittäin salaista tietoa koskien Tikkakosken
Viestikoelaitoksen toimintaa. Helsingin
Sanomat julkaisi uutisen.

Oudoksi asian tekee se, että ilmeisesti tietolähteen rikollisen
menettelyn lisäksi tämä ”valtiomahti” yrittää
salata tämän henkilöllisyyden.  Näin lakia, jonka eduskunta on säätänyt ja
hallitus on laittanut toimeen rikotaan. Kolmas valtiomahti
eli tuomiovalta ei pääse asiaa tutkimaan - ei ainakaan helposti.

Sanotaan, että media on vallan vahtikoira, mutta
valtio turvallisuutta koskevien asioiden suhteen
täytyy terveen maalaisjärjen voittaa.

Kun vallan vahtikoira/toimittaja tuhoaa tietokoneensa kovalevyn
kellarissaan lähdesuojan nimissä, täytyy kysyä
onko Hesarin prosessit kunnossa? Miksi tälläistä tietoa
on yksittäisillä läppäreillä?  Miksi Hesari ei käytä
pilvipalveluja - nyt lehtikään ei tiedä mitä toimittaja
huseeraa omalla koneella






maanantai 18. joulukuuta 2017

KESKI-SUOMI USKOO TULEVAISUUTEEN

Keski-Suomi uskoo 
tulevaisuuteen


Suomessa on meneillään suuri sosiaali- ja
terveysalan uudistus.  Lisänä rokassa
maakuntauudistus.

Meni muutos sitten soteen tai saveen - Keski-Suomessa
rakennetaan uutta keskussairaalaa Jyväskylään.

Kuvat puhuvat puolestaan.  Keskisuomalaiset päättäjät
eivät jääneet odottamaan sote-päätöksiä vaan
uusi sairaala on jo valmistumassa.  Kuvat otettu
18.12.2017

Koko alue näkyy panorointikuvassa ja
osa mahtavasta rakennuksesta on toisessa

kuvassa.  Zoomaa kuvaa...



sunnuntai 17. joulukuuta 2017

SOTE KIINTEISTÖISSÄ ISO RISKI

Sote-kiinteistöissä
iso riski

Helsingin Sanomien
pääkirjoitus-sivun otsikko 16.12.2017.
Katso kuva alla.

Kirjoitin blogissani 9.12.2017.  Katso kuva alla ja blogikirjoitus.

Tyhjät kiinteistöt sekä kuntaveron leikkaus ovat merkittävä
taloudellinen riski monelle kunnalle.


Jos kirjanpidossa joudutaan tekemään alaskirjauksia niin
kriisikuntakriteerit on monen kunnan riskinä. Luottokelpoisuus
heikkenee ja korot nousevat.  Mahdollisesti uusien lainojen saatavuus
heikkenee.

Oli mukava, että ennätin ennen mahtimediaa ottamaan
asian esille Keskisuomalaisessa.

Helsingin Sanomat
Mitä tehdä Pylkömäen kaupalle?

Kauppa on laitettava heti kiinni.

Samoin kaikkien itsenäisten osuuskauppojen on tehtävä
sama juttu omille tappiollisille myymälöille.

Jos osuukauppa alkaa ylläpitää tappiollisia kauppoja
ympäri Suomea niin Keskon pääkonttorilla Lidlissä
ollaan enemmän kuin tyytyväisiä.

Kertaan vielä ison kuvan:

Suomessa on tapahtumassa suuri rakennemuutos.
Voi olla, että Helsinki, Tampere ja Turku
muodostavat ytimen ja maaseutu taantuu
edelleen.

Jos näin käy, niin kylät tyhjenevät  ja palvelut  
heikkenevät - myös kauppojen osalta.
Pylkönmäki-ilmiötä on jo nyt joka puolella Suomea.

Tuntuisi oudolta jos joku kaupparyhmittymä
kantaisi vastuun tästä muutoksesta.  Osuuskaupan 
asiakkaat siis maksaisivat Suomen rakennemuutoksen 
vaikutuksia tuotteiden hinnoissa.

Kuten tiedetään, niin usein osuuskaupan lämmin 
puolestapuhujakin kävelee halvempaan kauppaan
ja idealismi osuustoiminnan yhteisvastuusta unohtuu.


lauantai 16. joulukuuta 2017

HERÄTTIKÖ PÖRRSIÄISTEN PISTOT ARKADIAN KARHUN

Herättikö Pörriäisten
pistot Arkadian karhun

Näin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna toinen pääväri
on sininen. Onko hallitus juhlistanut vuotta olemalla
sinisilmäinen?

Jokaiselle mm.  pörssiyhtiöiden toimintaa seuraavalle
ei ole yllätys, että kun hallitus avaa soten miljardimarkkinat, 
niin ketterät yhtiöt pyrkivät hyödyntämään sen.  
Se on yhtiöiden johdon tehtävä ja yhtiöt ovat vielä 
viisaasti rekrytoineet päteviä toimialan lainsäädännön
tuntevia henkilöitä tähän projektiin. Kuka ei tekisi 
näin jos olisi mahdollisuus - jos rehellisiä ollaan?  

Yhtiöillä on jo hyvin toimivat tietojärjestelmät ja trimmattu
liiketoimintaorganisaatio. Koska julkisella sektorilla ei ole
vastaavia valmiuksia, niin sen pärjääminen jatkossa 
lienee heikko - ilman lainsäädännöllistä selkänojaa.  
Pienemmän luokan epäonnistumisia on jo pitkä lista:
VR, Posti, Tele, Fortum jne. 

Se, onko nyt aktiivisesti toimineet yhtiöt olleet
viisaita ”pörriäisiä” - sen aika näyttää olihan
laki vasta lausuntokierroksella.Olisi ehkä ollut
viisasta odottaa ja antaa hallituksen ajaa
laki läpi ja sitten hyödyntää markkinat.
Nyt pörriäisten pistot herätti Arkadian karhun
talviunilta ja se voi olla äkäinen.



lauantai 9. joulukuuta 2017

KUNNAT MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAKSUMIEHINÄ?


Kunnat maakuntauudistuksen
maksumiehinä?

Mielipidekirjoitus 9.12.2017

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyshuollon
käytössä olevan omaisuuden jako kuntien ja 
maakuntien kesken on suunnitteilla. 
Tämä tapahtuisi sote-uudistuksen yhteydessä.  

Kuntalaisen järjen mukaan sote-siirron jälkeen 
kunnan taseessa pitää olla vain sen 
ydintoimintaan liittyvä omaisuus ja velat 
sekä tuloslaskelmassa sen menot. 

Muodostuuko nyt kuitenkin tilanne, jossa
maakunnat pakkovuokraavat kuntien omaisuutta
soveltuvin osin ja jättävät kunnat pulaan
lainojen ja tyhjiksi jäävien kiinteistöjen
ja käyttämättömien laitteiden kanssa?
Pörräävätkö kiinteistökimalaiset jo kunnantalojen
käytävillä?

Hallituksen esityksessä on arvioitu että Suomen 
kuntien taseissa rakennuksista 20-30 % on 
sote-käytössä. Esimerkiksi Jyväskylässä tasearvo voisi 
näin olla jopa 100 miljoonaa euroa. Tämän päälle vielä 
muu omaisuus. Millä ehdoin se siirtyy Keski-Suomen 
maakunnan käyttöön - kysyy moni.

Mielestäni kuntien on saatava omaisuudestaan  
korvaus, jolla katetaan kaikki järjestelyn 
vaikutukset. Suomessa on vuosikymmeniä 
korostettu kuntien itsenäistä asemaa - unohtuuko
nämä puheet nyt näissä maakuntatalkoissa.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

SOTE TIETOJÄRJESTELMÄT VOIDAAN "SÖSSIÄKKIN"

Sote-tietojärjestelmät 
voidaan "sössiäkkin" 
sanoo SoteDigi Oy:n 
hallituksen puheenjohtaja 

Olen kirjoittanut tällä palstalla sote-ict/tietojärjestelmien
epärealistisesta aikataulutuksesta - jo kaksi vuotta sitten. 
Silloin olisi pitänyt projektin olla jo käynnissä. 
Alla kirjoitukset.

Soten aikataulutuksessa on totuttu kertomaan että valmista on kun
 ”koivut vihertävät”, ”ollaan juhannustulilla”, ”sataa ensilumi” 
tai vaikka ”joulupukin saapuessa”.

Nyt uusin hauska sanonta on ”toki tämä voidaan sössiäkkin”.
Näin nasakasti lausui SoteDigi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu
Leskinen Ylen haastattelussa 24.11.  kuvatessaan 
sote-tietojärjestelmäprojektia.

Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n perustamalle SoteDigi Oy:lle
valittiin hallitus vasta lokakuussa ja toimitusjohtajaa sillä ei
yritystiedoissa ole. On selvä että yhtiö ei pysty toimittamaan luotettavia 
integroituja järjestelmiä kahdessa vuodessa. 
Hannu Leskiselle  voin sanoa, että projekti on jo ”sössitty”
pari vuotta sitten. Tämän ovat tienneet kaikki ict-alaa tuntevat.

Sitä minä ihmettelen, että alan asiantuntijat ovat olleet hiljaa.
Ilmeisesti se johtuu siitä, että kaikilla on oma intressi asiassa;
oma työpaikka on kyseessä.

Lisäksi kirjoitin Hesarissa  HUSin tietojärjestelmistä ja 
sairaanhoitopiirien järjestelmähankinnoista 24.9.2015, siitä on valokuva
alimpana.


49. 
Sote-ict:ssä monta riskiä
Mielipidekirjoitus 31.12.2016 03:00

Ministeriöissä väännetään nyt kättä sote- ja maakuntauudistuksen ict-keskuksen sijainnista ja palvelun tuottajista.

Ydinkysymys on, miten ja millä tietojärjestelmillä 5,5 miljoonaa asiakasta palvellaan 1.1.2019. Miten määräpäivään mennessä saadaan käyttöön testatut, toimivat ja kaikkien toimijoiden kanssa integroidut tietojärjestelmät maakuntien sosiaali- ja terveyshuoltoon sekä muuhun toimintaan?

Paljonko hanke maksaa? Yksi asia projektin suhteen on varmaa: aikaa on vähän.

Sote-projektin kestäessä on totuttu aikataulutavoitteisiin. Valmista pitää olla kun ”koivut vihertää”, ”ollaan juhannustulilla”, ”sataa ensilumi” tai vaikka ”joulupukin saapuessa”.

Jos ict-ratkaisut jatkavat samaa linjaa, luvassa on ennennäkemätön hässäkkä. Sen tietävät kaikki alan toimijat ja järjestelmien käyttäjät. Ja mikä pahinta, tehottomuus ja kulut voivat lisääntyä.

Kari Halttunen
Jyväskylä
39.
Soten tieto- järjestelmät vielä auki 
Mielipidekirjoitus 17.05.2016 03:00

Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden toimintamallin pitäisi käynnistyä jo 1.1. 2019 ja maakunnastamme tulisi näin sote-palvelujen järjestäjä. Näin on julkisuudessa kerrottu. Samalla vastuu tietojärjestelmistä siirtynee sille. 

270 000 asukkaan tiedot ja itse toiminta pitäisi saada tietojärjestelmään niin terveydenhuollon kuin sosiaalitoimenkin osalta. Myös hallinnon tietojärjestelmät tarvitaan maakunnan tarpeisiin. Aikataulu on tiukka.
Mikä on maakuntamme tietojärjestelmätilanne? Onko yhtenäinen hallinnon järjestelmä tiedossa – asiakastietojärjestelmistä puhumattakaan?

Onko nykyaikaista potilastietojärjestelmää edes olemassa vai vieläkö sairaanhoitajat muistelevat kaiholla vanhaa potilaskansiota nopeana käyttöliittymänä ja lääkärit tuijottavat näyttöruudun pyörivää tiimalasia?
Asiakkaan tietoja on mm. kunnissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, työterveyshuollossa, Puolustusvoimissa, hammaslääkäriasemilla, sosiaaliasemilla, erva-alueilla, muilla palveluntarjoajilla. Miten integraatio on ajateltu toteutettavan?

Olisi mielenkiintoista kuulla maakunnan tietojärjestelmäpäättäjien käsitys siitä miten projektissa käytännössä edetään. 

Me alueen asukkaat maksamme järjestelyn kulut, joten tilannetiedotus olisi nyt paikallaan. Mikä on siirron budjetti ja tietojärjestelmien hinta? Sivistynyt arvauskin riittää.

Lisäksi sote-järjestäjän hallintoon pyrkivien politiikkojen ja virkamiesten olisi hyvä selvittää asia; poliittisia palopuheita on ollut jo riittämiin, paneutuminen käytännön toimiin on nyt tarpeen. 

Sote-työntekijät tarvitsevat uudet toimivat tietojärjestelmät 1.1. 2019, onhan ne nykyaikaisten palvelujen perusedellytys ja mahdollisuus myös säästöihin. Onko siihen kuitenkaan valmiuksia? Taasko tekohengitetään ja elvytellään vanhoja järjestelmiä, joista voi tulla korttitalon ja himmelin yhdistelmä.
Kari Halttunen
Jyväskylä
27.
Iterointia, vatulointia vai hutilointia?
Mielipide 14.09.2015
Hallitus nimesi kesällä ministeriryhmät hallitusohjelman strategisille tavoitteille sekä reformikokonaisuudelle. Ohjelman viidestä tavoitteesta yksi koskee toimintatapojen uudistamista ja digitalisaatiota. Lisäksi reformeihin kuuluu sote-uudistus.

Nyt sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiosta kuuluu mielenkiintoisia uutisia. Hus ja Helsingin seudun kunnat valitsivat uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän. Valinta tehtiin samaan aikaan, kun koko sote-paketti ja -hallinto on aivan auki. Päätös koskee 1,6 miljoonaa ihmistä.


Talvella 15 sairaanhoitopiiriä ja niihin kuuluvat kunnat käynnistävät yhteisen tietojärjestelmien määritysprojektin. Projektin ulkopuolelle ovat jäämässä Itä-Savo, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso ja Satakunta sekä Helsinki ja Uusimaa (Hus).

Miten tämä kentän hajoaminen tukee yhtenäistä sote-digitalisointia?
Onko tämä sitä iterointia, vatulointia tai peräti hutilointia? Kuka kokonaistilannetta koordinoi?

Hallituksen tiedostustilaisuuksia on tiheästi. Olisiko nyt yhden infotilaisuuden paikka koskien digitalisaatiota sote-alueilla – onhan siinä kyse miljardihankkeesta.

Kari Halttunen

Jyväskylä