lauantai 27. heinäkuuta 2019

KERJÄÄMINEN POIS KÄVELYKADULTA

KERJÄÄMINEN JA KAUPUSTELU 
POIS KÄVELYKADULTA

Ennen Jyväskylässä oli kylttejä
”kerjääminen ja kaupustelu kielletty”.
Julkisilla paikoillakaan toimintaa ei 
pidetty suotavana. Se oli silloin se.
Jatkuuko kävelykadulla tällainen toiminta
ensi kesänä?  

Nyt mm. suomalainen pörssiyhtiö Fortum Oyj, 
Greenpeace, Amnesty ja romanialaiset kerjäläiset
ovat  muuttaneet Jyväskylän hienoksi mainitun
kävelykadun rauhattomaksi kauppapaikaksi.
Rinta rinnan kysellään kuulumisia. Romanialaiset
eivät tosin tuppaudu aivan iholle.

Jyväskylä on tunnetusti tarkka esimerkiksi 
ravintoloiden terassien luvista, valvoohan niitä 
mm. katupäällikkö, rakennusvalvonta ja 
kaupunkirakennelautakunta. Samalla kaupungin 
päättäjien  hellimällä  kävelykadulla on meno 
kuin marokkolaisella torilla. Toivottavasti ensi 
kesänä kaikilla myyjillä on esimerkiksi 
kiinteät myyntipaikat, joihin asiakkaat itse 
hakeutuvat omasta tahdostaan.

Toivotaan siis, että järki voittaa myyjien piirissä
ja ansaintalogiikkaa tarkennetaan suhteessa imagoon.
Kansansanonta ”kohtuus kaikessa” ohjaa 
suomalaisten toimintaa ja asenteita. Joku sanoi

myös ”mene Seppään - voit kulkea rauhassa”.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

KESKUSTA HIIPUU JYVÄSKYLÄSSÄ

KESKUSTA HIIPUU
JYVÄSKYLÄSSÄ

KOMMENTTI  KARI JUSSILAN 

MIELIPIDEKIRJOITUKSEEN
7.7.2019

Keskustan elinvoimaa tai sen hiipumista
on ihmetelty jo vuosia, samoin parkkitaloinnostusta.

Ostovoima ja lapsiperheet ovat jo siirtyneet lähiöihin
ja tilalle uusiin pieniin, rakennusyhtiöiden
suosimiin asuntoihin, muuttaa mm. opiskelijoita.
Heidän tulonmuodostuksensa on hyvin tiedossa.
Jokainen tajuaa, mitä tämä merkitsee
kaupan kannalta. Ilman ostovoimaa
ei ole elinvoimaa.

Mitä tulee parkkihalleihin, niin jos vähänkin
ymmärtää autoistumisen kehitystä niin
tajuaa, että ajokortittomat, autottomat, vihreitä arvoja
kannattavat kansalaiset eivät jatkossa
niitä tarvitse – nykyisessäkään mittakaavassa.

Parkkiyhtiössä eletään kuin eilistä päivää, kun
pitäisi varautua siihen, miten näistä
tiloista pääsee järkevästi eroon ennen kuin
ne pitää tulevaisuudessa kirjata kirjanpidossa tappioksi.
Muodikkaasti sanoen – pitäisi olla exit-suunnitelma.

Matkakeskus myytiin, menisivätkö parkkihallit
myös kaupaksi? Tuskin – saksalaiset ja norjalaiset
investorit osaavat suunnitella asioita pitkällä
aikavälillä.

Lainaukset kirjoituksesta:
***********************
”MUTTA NYT TÄHÄN kaavoitukseen. Kirjastolla oli keväällä tilaisuus, jossa käsiteltiin keskustan kaupunkikuvaa. Alueen täydennysrakentamiseen liittyen kysyttiin, minkä kokoisia asuntoja uudisrakennuksiin on tulossa. Kaupunginarkkitehdin vastaus oli: ”yksiöitä ja kaksioita, koska rakentajat eivät suostu rakentamaan isompia asuntoja”.

Eräällä osallistujalla oli kokemusta siitä, että rakennuttajat pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan niiden taloyhtiöiden hallintoon, joilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta tai joille kaupunki on ”luvannut” sitä antaa.”
*******************************

Jos keskustan pihojen täyttämisestä yksiöillä
määrää rakentajat ja sijoittajat niin miten
on Hippos 2020 hankkeen osalta?

Hankkeeseen liittyy valtava määrä 
rakennusoikeutta.  

Siinä, jos missä rakennusyhtiö
ja sijoittajat pystyvät sanelemaan ehdot 
rakentamisen rakenteen, laadun ja aikataulun 
osalta. Voi olla, että tämä vedätys on
nyt meneillään ja ratkaisee jatkon.

Näihin soppareihin ei emokaupungin päättäjillä
ole pääsyä.

lauantai 6. heinäkuuta 2019

KONSERNIJAOKSEN VALTA PURETTAVA JYVÄSKYLÄSSÄ

Konsernijaoksen valta purettava Jyväskylässä

NÄIN KIRJOITIN KESKISUOMALAISESSA 5.7.2019


Konsernijaosto 2017-2021

pj Meri Lumela (Vihr.)
vpj Mervi Hovikoski (SDP)
j Jari Colliander (Kesk.)
j Juha Suonperä (Kok.)
j Eila Tiainen (Vas.)



Kenen käsissä on Jyväskylän kaavoitus? Näin on otsikoitu Ahti Vielman mielipidekirjoitus (KSML 27.6).

Tätä voi jatkaa ja kysyä: Kenen käsissä ovat suurien hankkeiden toteuttamiseen perustettavat yhtiöt? Moni kaupunkilainen ei tiedä, että valtuusto on luovuttanut päätösvallan asiassa konsernijaostolle.

Kaupungin hallintosäännössä todetaan ”Konsernijaosto päättää muun kuin strategisesti tai taloudellisesti merkittävän tytär- tai muun yhtiön perustamisesta”. Onko viimeaikaisten hankkeiden osalta noudatettu hallintosäännön alkuperäistä henkeä ja tavoitetta? Eikö osa hankkeista ole strategisesti ja taloudellisesti merkittäviä? Asia voi tulla joskus tutkittavaksi mahdollisten taloudellisten riskien realisoiduttua.



Mitä siis tulee kunnallisen päätöksenteon avoimuuteen, on muistettava, että konsernijaostolle on siirretty merkittävä päätösvalta kymmenien tytäryhteisöjen ja uusien yhtiöhankkeiden osalta. Mielestäni jaoston rooli tulisi selvittää avoimesti, ja valtuusto olisi oikea paikka tälle keskustelulle. Valtuustohan aikanaan luovutti valtaansa pois – ilmeisesti asiaa ei silloin ymmärretty.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

TAKSIA EI SAA - MENE BUSSILLA

TAKSIA EI SAA - 
MENE BUSSILLA

Tarvitsen muutaman kerran vuodessa 
päiväsaikaan taksia Jyväskylän 
keskustassa.  

Ennen  Kepun ”Pernerin” aikaa pystyi 
luottamaan siihen että taksin saa 
tarvittaessa.  Aina oli  auto paikalla - jos 
ei heti tolpalla, niin  puhelun jälkeen kyydin 
sai nopeasti.

Nyt on toisin. Kännykkäohjelmisto yrittää 
turhaan löytää vapaata taksia ja
lisäksi puhelinpalvelussa työlääntynyt 
asiakaspalvelu kertoo, että 
autoja ei ole riittävästi ajossa.

Kun kerran lopulta sain taksin niin kysyin, 
miksi Jyväskylän keskustasta ei saa kyytiä 
päiväsaikaan.  Kuski totesi ” ei täällä 
päiväsaikaan kannata päivystää”.

Liberalisoinnin airueet eivät ole 
tajunneet, että  taksipalveluja tarvitaan
ympäri vuorokauden. Oma lukunsa on, paljonko 
harmaata taloutta ”Pernerin” uudistus lisäsi
Suomessa. Voi vain kuvitella mikä tilanne
on maaseudulla.


torstai 27. kesäkuuta 2019

PÄÄTÖKSETEON AVOIMMUUS JYVÄSKYLÄSSÄ

PÄÄTÖKSENTEON 
AVOIMMUUS
JYVÄSKYLÄSSÄ

Kommentti Ahti Vielman mielipidekirjoitukseen
KSML 27.6.2019

Mitä tulee kunnallisen päätöksenteon avoimuuteen
on muistettava, että Jyväskylän hallintosäännön 11§ mukaan 
konsernijaostolle on siirretty merkittävä päätösvalta.  

Kun tähän lisätään hallintosäännön 68 §:än miljoonan 
euron limiitti, niin se antaa mm. osakeyhtiöiden 
perustamiseen avoimen valtuutuksen.   

Kun osakeyhtiön tiedot ja osakassopimukset on 
salattavissa, niin valtuusto ja veronmaksajat 
ovat täysin näiden hankkeiden ulkopuolella.

Lisäksi on huomattava, että hallintosäännössä § 11
todetaan ”Konsernijaosto päättää MUUN kuin strategisesti
tai taloudellisesti merkittävän tytär- tai muun yhtiön
perustamisesta”. Onko suurien viimeaikaisten
hankkeiden osalta noudatettu hallintosäännön
alkuperäistä henkeä ja tavoitetta.  

Se voi tulla joskus tutkittavaksi, vaikka pykälä 
onkin laadittu varsin kaiken kattavaksi. 


keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ

HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ-
MIKSI???

Miksi Antti Lindtman ei lähtenyt työministeriksi?

Koska Antti L. tajusi, että Antti Rinne yritti saada
hänet tehtävään, jossa helposti menettää poliittista
meriittiä - jos ei onnistu.


Rinne siis halusi eliminoida Lindtmannin jatkosta.

Lindtman voi olla SAK-porukalle liian kova
vastus tulevina vuosina.

torstai 30. toukokuuta 2019

ILMIÖT POIS JA REALISMI TILALLE

ILMIÖT POIS JA REALISMI 
TILALLE

On sanottu, että ilmiö edustaa tuntematonta
ja tavoittamatonta. Puhutaan esimerkiksi 
luonnonilmiöistä. Tyypillistä ilmiöille
on se, että ne ovat huonosti hallittavia.
Termi sopii hyvin rinnasteisena tällä 
hetkellä meneillä oleviin hallitusneuvotteluihin.  

Koska hallitusneuvottelujen tavoitteena 
on luoda valtiolle talousarvio, niin miksi 
se ei noudata valtion hallinnonalojen jakoa. 
Silloin jokaisella selvitysryhmällä olisi 
vuosikymmenien numeerinen aineisto
ja toiminnallinen kehys tukenaan työn
pohjaksi.  Tämä olisi sitä  politiikkojen 
peräänkuuluuttamaa yli  vaalikausien 
tapahtuvaa systemaattista toimintaa.

Mielestäni hallitusneuvotteluiden 
karnevalisointi  ja turha hypetys tulisi lopettaa. 
Miksi yleensä järkevät suomalaiset villiintyvä 
aina kun on kyse poliittisesta päätöksenteosta?  

Kun ilmiösuunnittelun pääkoordinaattori 
Antti Rinne käy päivittäin selvittämässä 
epäselvin lausein neuvottelutilannetta, niin 
silloin ymmärtää hyvin ilmiön määritelmän.


lauantai 18. toukokuuta 2019

RATASUUNNITELMAT TAAS ESILLÄ

RATASUUNNITELMAT
TAAS ESILLÄ

Ratasuunnitelmat (Suomen Rata Oy + hankeyhtiöt)
ovat siis ministeriössä odottamassa  seuraavaa hallitusta. 
Jatkuuko yhtiöitysten valmistelu -  vai puututaanko 
nykyisen verkon akuutteihin  ongelmiin - sen aika 
näyttää.

Aika  näyttää myös sen, että ottavatko  pormestarit 
Vapaavuori ja Lyly hankkeen uudelleen komentoonsa
- oli hallitus mikä hyvänsä.

Keski-Suomen kansanedustajien ja kaikkien asiasta
kiinnostuneiden kannattaa käydä läpi liikenneministeriön 
1.2 julkistetut  kepulaisen ministerin ”Bernerin paperit”.

Ovatko ne jatkon pohjana ja jos ovat, niin
Keski-Suomen ratahankkeet eivät ole silloin
keskiössä; Helsinki-Tampere-Turku ovat.

Voi olla että Oulukin saa oman osansa jos
hallitusneuvottelujen iltalypsy ja lehmänkaupat 

onnistuvat.

tiistai 14. toukokuuta 2019

ONKO HIPPOKSELLA HUTILYÖNNIN JÄLKEEN AIKALISÄ

ONKO HIPPOKSELLA FENNIAN 
HUTILYÖNNIN JÄLKEEN 
AIKALISÄ

Hippos  2020 hanke on jälleen uudessa 
vaiheessa. Pesäpallotermein hankkeessa 
on jo yksi palo - Fennia kärähti hutilyönnin 
jälkeen. 

Nyt Hippoksen kentällä soi pilli - jos nyt ei
pelin lopettamiseksi - mutta aikalisä näyttäisi
olevan käytössä. Jyväskylän kaupunki
ja Lehto Group etsivät hankkeelle rahoittajaa.
Uuden pelin hutunkeitto on meneillään.
Tämä selvisi 13.5. tiedonantotilaisuudessa.

Konsernijaoksen huhtikuisen päätöksen mukaan 
kaupunki  perustaa Lehdon kanssa osakeyhtiön 
jatkamaan projektia. Kaupungista tulee  
nyt  siis vastuuyhtiön  osakkeenomistaja   
toisin kuin alkuperäisessä  suunnitelmassa oli.  

Koska yksityiskohdat eivät ole tiedossa,
täytyy veronmaksajien arvailla:
Kuinka kauan osakasopimusluonnos on 
voimassa ja kauanko rahoittajaosapuolta
etsitään?  Onko Hippos Gp Oy ja koko 
200-300 miljoonan  euron hanke kohta osa 
kaupunkikonsernia  tuloksen/tappioiden, 
velkojen ja  vastuiden osalta? 

Valtuusto on myös katsomossa ja arvailee
jännityksellä mitä konsernisaos on

hankkeesta sopinut ja miten peli etenee.

tiistai 7. toukokuuta 2019

UUSI SAIRAALA NOVA 500 MILJOONAA

UUSI SAIRAALA NOVA
500 MILJOONAA


Nyt on keskustelussa nousseet esille kustannukset sekä
satojen miljoonien velka.

Jyväskylän osuus on 260 miljoonaa (1.872 euroa per asukas). 
Jyväskylän  konsernivelka nousee 1,3 miljardiin euroon.
Valtava summa.

Ydinkysymys on  myös se, että  uudessa 
sairaalassa toimintaprosessit  ovat 
kunnossa ja tietojärjestelmät  toimivat.  
Ovatko uudet testatut tietojärjestelmät
valmiit vuonna 2021?.

Suomessa terveysalan ict-projekteissa
toteutuu vain kolme asiaa: budjetti
ylittyy, aikataulu pettää ja järjestelmät eivät
toimi.

On riski, että nykyiset toiminnot
siirrettään sellaisenaan uuteen
rakennukseen.

Nyt on päättäjien varmistettava, että
toiminnalliset asiat ovat kunnossa.  
Uusi rakennus on  on vain rakennus ilman
sitä.  


keskiviikko 1. toukokuuta 2019

HIPPOS-NORSU KANNATTAA PALASTELLA ENNEN SYÖNTIÄ - JOS SE TOTEUTETAAN

HIPPOS-NORSU KANNATTAA 
PALASTELLA ENNEN SYÖNTIÄ
- JOS SE TOTEUTETAAN

Miksi kirjoitan taas em. hankkeesta?

Siksi, että Jyväskylän talous on huonossa
kunnossa ja pelkään, että 200-300 miljoonan euron
hanke ujutetaan veronmaksajien piikkiin.

***********************************************

Norsua ei kannata yrittää syödä kerralla.
Se on todettu valtion suurien  hankkeiden yhteydessä. 
Onko Hippos-2020 myös  norsu, joka kannattaisin 
palastella pienempiin osiin siten,  että siinä huomioidaan 
priorisoitu tilantarve ja vaiheistus,  rakentamisen  ja 
rahoituksen resurssit riskeineen sekä  yleinen 
talouskehitys.

Kukaan kaupunkilainen tuskin vastustaa
kaupungin kehittämistä  sinällään, mutta kaupunkikonsernin 
vastuiden  ja lainamäärän kasvattaminen nykyisestä 
hirvittää, onhan Jyväskylän kaupunkikonsernin vieras 
pääoma 1.400 miljoonaa euroa, josta emokaupungin 
osuus lähes 500 miljoonaa. 

Osoittaisi melko huonoa  itsesuojeluvaistoa, jos  näiden 
velkamäärien ja vastuiden mahdollinen  lisääminen  
Hippos-2020 hankkeen takia  ei aiheuttaisi keskustelua.  
Mielestäni hankkeen talousriskejä on vähätelty ja se on kuntien 
hankkeissa enemmän sääntö kuin poikkeus.

Toukokuussa valtuustolle tulee mahdollisuus tehdä
lisäkysymyksiä hankkeesta. Projektin edetessä
kaupungin rooli ja riskit ovat muuttuneet. 
Nyt kaupunki onkin yksi osakas yhtiössä joka 
hallinnoi hanketta.  Näin ei ollut vuosi sitten.
Lisäksi he voivat kysyä, olisiko järkevää Hippos-norsu 

syödä kerralla vai palasina.  

lauantai 20. huhtikuuta 2019

JYVÄSKYLÄN TARKASTUSLAUTAKUNTA:HERÄTYS

JYVÄSKYLÄN TARKASTUS-
LAUTAKUNTA: HERÄTYS!

LÄHETIN TÄMÄN VIESTIN TARKASTUSLAUTAKUNNAN
PUHEENJOHTAJALLE JA SIHTEERILLE 20.4.2019

Lautakunnan sihteeri
Raija Laitila
hallintosihteeri
Vapaudenkatu 32, 40100 Jyväskylä
p. 014 266 1542, 040 801 3716
etunimi.sukunimi[at]jkl.fi

pj Jaakko Selin (Kok.)

SAA NÄHDÄ OTTAAKO LAUTAKUNTA ASIAN ESILLE KESÄKUUN
TARKASTUSKERTOMUKSESSA.


LISÄKSI KESKISUOMALAINEN JULKISTI KIRJOITUKSEN
ASIASTA 20.4.2019.

KIRJOITUS ALIMMAISENA.

Monet kaupunkilaiset minun lisäkseni ihmettelevät
Jyväskylän kaupungin taloustiedottamisen tasoa.
Jotkut puhuvat jo kaupunkilaisten ja veromaksajien
harhauttamisesta.

Esimerkkinä voinee pitää vuodan 2018 tilinpäätöstä.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston 
talouskatsauksessa todetaan: ”Viime vuosi 
oli kolmas vuosi peräkkäin kun kaupungin talous 
oli keskeisillä mittareilla mitattuna tasapainossa”.

Talousraportit kertovat kuitenkin, että vuosikate 
heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 
18 miljoonaa euroa, tulos 14 miljoonaa ja 
toiminnan ja investointien kassavirta 35 
miljoonaa. Nämä luvut puuttuvat katsauksesta.

Lisäksi tulosta verrataan muutettuun talousarvioon. 
Miksi vertailua ei tehdä 27.11.2017 valtuuston 
vahvistamaan ja juhlallisesti mediassa julkistettuihin 
lukuihin? Kaikki puuttuvat tiedot löytynevät 200-sivuisen 
tilinpäätösraportin uumenista, jos joku veronmaksaja 
viitsii ja ennättää ne kaivaa.

Mielestäni tarkastuslautakunnan tulee puuttua
asiaan kertomuksessaan vuodelle 2018.
Vaikuttaa siltä, että valtaosa valtuutetuista ei ymmärrä
talousasioista mitään, joten lautakunnan tulee
kertoa heille talouden todellinen tilanne.

Kari Halttunen
Jyväskylä
*******************************
Talouslukuja luettava oikein
KSML 20.4.2019



Kuntien tilinpäätökset vuodelle 2018 ovat valmistuneet. 
Mitä kuntalainen odottaa taloustiedottamiselta? 
Hän haluaa lyhyesti kiteytettynä tiedon siitä, miten 
kunnan vuosikate ja tulos kehittyi verrattuna edelliseen 
vuoteen ja talousarvioon. Sen kunnanjohtaja tekee 
katsauksessaan.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston 
talouskatsauksessa todetaan: ”Viime vuosi oli 
kolmas vuosi peräkkäin kun kaupungin talous oli 
keskeisillä mittareilla mitattuna tasapainossa”.

Talousraportit kertovat kuitenkin, että vuosikate 
heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 18 miljoonaa 
euroa, tulos 14 miljoonaa ja toiminnan ja investointien 
kassavirta 35 miljoonaa. Nämä luvut puuttuvat katsauksesta.

Lisäksi tulosta verrataan muutettuun talousarvioon. 
Miksi vertailua ei tehdä 27.11.2017 valtuuston vahvistamaan 
ja juhlallisesti mediassa julkistettuihin lukuihin? Kaikki 
’puuttuvat tiedot löytynevät 200-sivuisen tilinpäätösraportin 
uumenista, jos joku veronmaksaja viitsii ja ennättää ne kaivaa.

Jesuiittajärjestön johtaja Loyola sanoi aikanaan, että 
tarkoitus pyhittää keinot. Mielestäni kuitenkin talouslukujen 
tarkoitushakuinen käyttö kaupungin imagohypetyksen 
apuvälineenä ei ole hyvän hallintotavan mukaista. 
Tarkastuslautakunnan pitää ottaa ohjat tässä asiassa.

Kari Halttunen

Jyväskylä 

ÄÄNESTÄJÄN KULUTTAJASUOJA

ÄÄNESTÄJÄN
KULUTTAJASUOJA???

Onko äänestäjällä kuluttajasuojaa, kysytään
aina vaalien jälkeen. Nyt kun muutaman viikon
välein on sekä eduskunta- että eurovaalit
niin kysymys on entistä enemmän esille.

Esimerkiksi eduskuntavaaleissa voidaan valita
reilu parikymppinen innokas henkilö, joka
vailla kokemusta lupaa äänestäjilleen
sen seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista
Suomen asioiden parantamiseksi. Sitten
parin päivä päästä sama henkilö lupaa
eurovaaleissa parantaa Euroopan
keskeiset ongelmat.

Tämän euroopanpelastajan varamiehenä saattaa
olla kymmeniä vuosia vanhempi henkilö, 
jonka arvomaailma ja painotukset voivat erota
euroedustajan vastaavista kuin yö ja päivä.
Vaikka kysymys on samasta puolueesta niin 
tämä on mahdollista..

Äänestitkö sinä kansanedustajaa, joka
puolueen määrätessä kerää ääniä ääniä kokonaispottiin
ja mahdollisesti livahtaa Brysselin 
osteritarjottimien ääreen,  jos tuuri käy.


sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

TALOUS VAALITEEMAKSI

TALOUS VAALITEEMAKSI


Kun seuraa poliitikkojen vaalikeskustelua
niin ilmasto, maahanmuutto ja sosiaali- ja terveyshuolto
ovat esillä. Taloudesta puhutaan hyvin vähän.
Työllisyysasteen nosto tuntuu olevan ainoa 
mantra jota nyt hoetaan. 

Konkreettiset keinot työllisyysasteen nostoon 
puuttuvat keskustelusta, samoin riskit.
Tuntuu siltä, että Suomi on onnela, johon
maailman talousmyrskyt eivät vaikuta. 

Onko ehdokkailta jäänyt huomaamatta, että
Suomen talouden korkeasuhdanne on ohi, Saksan 
talous on hiipumassa, mahdollinen Britannian brexit
hidastaa jo nyt Euroopan talouskehitystä.  Kiina ja
Yhdysvallat käyvät kauppasotaa. Lisäksi EKP:n 
rahapolitiikan keinot uuden taantuman
tullessa ovat vähäiset ja löyhä rahapolitiikka
on kasannut riskejä osakemarkkinoille. 

Miljardi sinne ja miljardi tänne - luvataan nyt
äänestäjille.  Jos ja kun yleinen taloustilanne
maailmassa heikkenee, niin kysymys kuuluu
miten yritysten kilpailukykyä edistetään, otetaanko 
lisää velkaa, nostetaanko veroja vai 
aloitetaanko julkisen sektorin kulujen leikkaaminen.  

Näistä asioista poliitikot eivät uskalla 
puhua käytännön tasolla ennen vaaleja. Helpoin 
tapa on ottaa lisää velkaa ja näin tulee käymään.
Vaalien loppukiri on alkamassa - alkaako
keskustelu taloudesta - toivottavasti.


sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

HIPPOS YHTEENVETO TÄHÄN SAAKKA

HIPPOS 2020 HANKE
YHTEENVETO



TÄHÄN SAAKKA KERTYNEET KIRJOITUKSET


sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

HIPPOS 2020 HANKE
KAATUI 29.3.2019

HIPPOS 2020 HANKE-
EI TOTEUDU (ENNUSTUS 25.1.2019) JA
NIINHÄN SIINÄ KÄVI

Kirjoitin tämän jutun Keskisuomalaisen
nettipalstalle 25.1.2019


KIRJOITIN NÄIN 17.6.2018 (KSML-MIELIPITEET)

”Hippos 2020 -projektin riskeistä on puhuttu vähän.

Kun riskeistä puhutaan, voi kysyä, mikä on suunnitelman
makrotalouden näkymä?

Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa. On huomattava,
että seuraavan laskusuhdanteen ennakoidaan alkavan jo
vuonna 2020 ja sen neljännellä kvartaalilla. Yleensä
rakentaminen ja tilojen kysyntä reagoi suhdanteen laskuun
jo nopeammin.

Lisäksi velkavipuhankkeille ollaan asettamassa rajoitteita,
joka hidastanee asuntorakentamisen yleistä buumia.
Hippos-suunnitelma sisältää asuntorakentamisoikeutta
huomattavan määrän.”

TILANNE 25.1.2019

OP:ltä tyly arvio maailman taloudesta, kasvu romahtaa
vuonna 2020, Suomen kohtalo on kehno./IS

Näin siis kirjoittaa talousviisaat.

Oma kirjoitukseni 17.6.2018 sisälsi saman asian – etukäteen.

Jäädään odottamaan onko Jyväskylä ja sen Hippos
2020 hanke immuuni yleiselle talouskehitykselle.

Jyväskylän päättäjät: miten olette huomioineet
sopimuksissa projektin mahdollisen peruuntumisen.
Kuka maksaa tähän saakka kertyneet kulut?



lauantai 2. helmikuuta 2019

HIPPOS MIELIPIDE
KSML-NETISSÄ

3.2.2019

Kaupunki näyttäisi täsmennysesityksessä menevän 
myös kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi 
perustettavan osakeyhtiön osakkaaksi, kuten 
asiakirjoista ilmenee. Osuus on peräti 33,3 prosenttia.

Miksi muutos on tehty? Eikö yksityisiä sijoittajia kiinnostanut
tämä hanke? Mikä on osakeyhtiön osakepääoma
ja rahoitusperusta? Mitä osakassopimuksessa on sovittu?

Laajeneeko kaupungin taloudellinen ja operatiivinen 
vastuurooli Hippos2020 hankkeessa? Tarvitaanko
140.000 kaupunkilaista hankkeen takuumieheksi?

Otan asian uudelleen esille, koska mustat joutsenet lentelevät jo 
rakennusalan ja Hippoksen yllä ja mitä tahansa voi sattua.

KSML mielipidekirjoituksessa 17.6. 2018. kysyin ”Mikä on 
Hippos-riskien koko kuva”.  Mielestäni valtuutettujen
kannattaa lukea se läpi.

On hyvä, että Jyväskylää kehitetään. Toivottavasti valtuusto
vaatii riittävät tiedot päätöksenteon tueksi, jotta päätös voidaan
tehdä ilman riskejä - nyt tai vähän myöhemmin keväällä.

Keljonlahden savuava velkamonumentti kannattaa kuitenkin
pitää mielessä. Yksi tällainen riittää. 

Kari Halttunen
Jyväskylä

Asiakirjat:

Hippos 2020 -hankkeen käynnistäminen 
D/315/10.03.01.06/2016 Kaupunginhallitus 14.5.2018/87
Kaupunginvaltuuston Hippos 2020 -periaatepäätöksen täsmentäminen (28.5.2018/39) 

D/315/10.03.01.06/2016

2.2.2019

On hyvä, että Jyväskylää kehitetään. Toivottavasti valtuusto
saa riittävät tiedot päätöksenteon tueksi.  Omalta osaltani
olen tuonut pari seikkaa keskusteluun rakentavassa hengessä.
Kysyvä ei tieltä eksy.

Se, että kaupunki menisi osakkaaksi yhtiöön, joka
on Hippos2020 hankkeen kommandiittiyhtiön vastuunalainen 
yhtiömies, herättää vielä lisäkysymyksiä, joita en 
kirjoituksessani (KSML1.2.) tuonut esille yksityiskohtaisesti.
******
Alla ote kaupungin asiakirjasta. Käsittelyssä 4.2.2019:
Kaupunginvaltuuston Hippos 2020 -periaatepäätöksen täsmentäminen (28.5.2018/39) 
D/315/10.03.01.06/2016
”Kaupunki menee äänettömäksi yhtiömieheksi Hippoksen rakennuttajana toimivaan kommandiittiyhtiöön valtuuston 28.5.2018/39 päätöksellä. 
Tämän kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi perustetaan osakeyhtiö. Kaupungin osuus tästä yhtiöstä tulee olemaan 33,3 % ja muut osakkaat ovat Lehto Group Oyj ja Fennia Varainhoito Oy. ”
*******
Aikaisemmin kaupunki ei ollut osakeyhtiön osakas - näin olen
ymmärtänyt. Kysyin asiaa kunnantalolta, mutta vastausta en saanut.

Miksi muutos on tehty? Mikä on osakeyhtiön osakepääoma ja rahoitusperusta? Laajeneeko kaupungin taloudellinen ja operatiivinen vastuurooli Hippos2020 hankkeessa?
Siirtyvätkö tärkeimmät asiat näin osakeyhtiölain  antamaan salassapitosuojaan?

Valtuutetut ottanevat asian selville viikonlopun aikana ennen 
maanantain kokousta.

maanantai 28. tammikuuta 2019

HIPPOKSEN OSAKASSOPIMUS
OSITTAIN SALAINEN

Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokous pidetään 
maanantaina 4.2. ja käsittelyssä on Hippos2020 
hanke. Nyt valtuutetuilla on vielä mahdollisuus kysyä 
hankkeen yksityiskohdista. Kuinka moni valtuutettu 
on huomannut, että tietoja osittain salataan?

Salaaminen koskee Hippos-hanketta hallinnoivan 
kommandiittiyhtiön osakassopimusta. Osakassopimus 
täydentää yhtiösopimusta ja määrittelee yksityiskohtaisemmin
äänettömien yhtiömiesten ja vastuunalaisen yhtiömiehen 
suhteet, oikeudet ja velvoitteet. 

Valtuutettujen kannattaa  selvittää miksi osakassopimus 
salataan osittain? Mitkä asiat hankkeessa ovat sellaisia, että 
niitä ei voi tuoda julki. Hankkeen puuhamiehiltä täytyy 
siis saada selvitys  sisältääkö osittain salattava osakassopimus 
kaupungille vastuu- tai talousriskejä kommandiittiyhtiön 
osakkuuden kautta. 

Valtuutetut - nyt on kysymysten aika ja se koskee 
myös liikuntapalvelujen ostoa eli  ns. konsenssisopimusta. 
Lisäksi, onko kaupunki menossa myös osakkaaksi yhtiöön, 
josta tulee kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies?  
Mitä se merkitsee riskien kannalta?  Lisääntyykö riskit?

Kaupunki on Hippos-yhtiön äänetön yhtiömies, mutta 
valtuutettujen kannattaa pitää asiasta ääntä.




perjantai 25. tammikuuta 2019

HIPPOS 2020 HANKE-
EI TOTEUDU (ENNUSTUS)

Kirjoitin tämän jutun Keskisuomalaisen
nettipalstalle 25.1.2019


KIRJOITIN NÄIN 17.6.2018 (KSML-MIELIPITEET)

”Hippos 2020 -projektin riskeistä on puhuttu vähän.

Kun riskeistä puhutaan, voi kysyä, mikä on suunnitelman
makrotalouden näkymä?

Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa. On huomattava,
että seuraavan laskusuhdanteen ennakoidaan alkavan jo
vuonna 2020 ja sen neljännellä kvartaalilla. Yleensä
rakentaminen ja tilojen kysyntä reagoi suhdanteen laskuun
jo nopeammin.

Lisäksi velkavipuhankkeille ollaan asettamassa rajoitteita,
joka hidastanee asuntorakentamisen yleistä buumia.
Hippos-suunnitelma sisältää asuntorakentamisoikeutta
huomattavan määrän.”

TILANNE 25.1.2019

OP:ltä tyly arvio maailman taloudesta, kasvu romahtaa
vuonna 2020, Suomen kohtalo on kehno./IS

Näin siis kirjoittaa talousviisaat.

Oma kirjoitukseni 17.6.2018 sisälsi saman asian – etukäteen.

Jäädään odottamaan onko Jyväskylä ja sen Hippos
2020 hanke immuuni yleiselle talouskehitykselle.

Jyväskylän päättäjät: miten olette huomioineet
sopimuksissa projektin mahdollisen peruuntumisen.
Kuka maksaa tähän saakka kertyneet kulut?


tiistai 20. marraskuuta 2018

RAKENNUSKONSERNI LEHTO
JA HIPPOS 2020


Nyt näyttää siltä, että epäilykset Hippos2020 hankkeen
toteutumisen suhteen alkaa realisoitumaan.

Rakennusaineiden ja tarvikkeiden hinta on noussut,
alinhankintojen hintakertoimet oli ennen 1,1 - 1,2 nyt
jopa 1,5 - 2,0.  Toimitusajat ovat pidentyneet.

Kustannuarviot pettävät.

Lisäksi Hippos-hankkeeseen liittyvä asuntorakentaminen
on iso riski.  Nyt jo Jyväskylässä nousee velkaviputaloja
joka niemeen notkoon ja saarelmaan

Hesarin uutinen, valokuva siitä.

Ks. kuva.

IMG_1296.HEIC.jpg




maanantai 18. kesäkuuta 2018

Mikä on Hippos-riskien 
koko kuva?

Keskisuomalainen-lehti julkisti jutun Hippos-2020
hankkeen makrotason riskeistä. Teksti alla.
Lisäksi lehti julkisti kaksi muuta kirjoitusta
aiheesta - kiitos siitä lehden toimitukselle.

Toivottavasti kaupungivaltuuston jäsenet ja
kaupunkilaiset ymmärtävät, että hanke voi
vaikka peruuntua tai jäädä vaikka kesken.

Se on huolestuttavaa, että yksikään kaupungin-
valtuutettu ei  kokouksessa 28.5.2018 ottanut
kriittistä näkemystä hankkeen suhteen.

Ryhmien puheenjohtaja olivat sopineet asian
ja pitivät 3 minuutin puheenvuorot.

Ja sitten nuija kopsahti pöytään
- ja päätös syntyi yksimielisesti.

Syksyllä on mielenkiintoista miten asia etenee -
vai tyssääkö hanke alkuunsa?

****************************
Mielipidekirjoitus 17.06.2018 

Tämän lehden pääkirjoituksessa (KSML 30.5.) todetaan aivan
 oikein, että Hippos 2020 -projektin  riskeistä on puhuttu vähän.

Kun riskeistä puhutaan, voi kysyä, mikä on suunnitelman 
makrotalouden näkymä? 

Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa. On huomattava, 
että seuraavan  laskusuhdanteen ennakoidaan alkavan jo 
vuonna 2020 ja sen neljännellä kvartaalilla.  Yleensä 
rakentaminen ja tilojen kysyntä reagoi suhdanteen laskuun
 jo nopeammin.

Lisäksi velkavipuhankkeille ollaan asettamassa rajoitteita, 
joka hidastanee  asuntorakentamisen yleistä buumia. 
Hippos-suunnitelma sisältää  asuntorakentamisoikeutta
 huomattavan määrän.

Miten ennakoitu taantuma tulee vaikuttamaan hankkeen 
rakentamiseen,  projektin vaiheistukseen ja rahoitukseen?

Jäädään odottamaan, mikä on investorien näkemys projektin
 aikataulutukseen ja laajuuteen. Se selvinnee syksyllä.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston tahtotila on nyt selvillä.
****
Mielipide 28.05.2018

Hippos2020-hankkeen valtuustokäsittely on alkamassa. Kuntalaisen 
järjen mukaan on hyvä, että valtuusto teetättää hankkeen sopimusten 
ja toimintasuunnitelman tarkastuksen ulkopuolisella tilintarkastajalla. 
Onko näin tarkoitus menetellä? 

Se ei ole tiedossa.

Hanke kannattaa valtuuston kokouksessa tänään maanantaina 
äänestää pöydälle ja odottaa tarkastuksen tulosta.
Ulkoisen tarkastuksen muodostavat tarkastuslautakunta, 
kaupunginreviisori ja tilintarkastaja. Kaupunginreviisorilla on 
hallintosäännön mukaan valtuus hankkia lisäpalveluja talousarvion 
puitteissa. 

Nyt niitä tarvitaan, koska Hippos 2020 projektin aineisto on hyvin laaja.

Tarkastuselin antaisi sitten riippumattoman lausunnon hankkeesta jo 
valmisteluvaiheessa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että lausunto 
annettaisiin vasta tilikauden päätyttyä – silloin se on jo myöhäistä. 
Nykyinen hallintosääntö ei saa rajoittaa hankekohtaisen lausunnon 
antamista kesken tilikauden näin tärkeässä asiassa.

Valtuuston tulee siis selvittää tarkastuksen mahdollisuus, aikataulu 
ja tarkastajien kyky vastata nopeasti kyseiseen toimeksiantoon. 

Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan, joten toivottavasti se 
voi myös käyttää sitä apunaan Hippos2020-hanketta arvioitaessa.
*******
Mielipide 14.05.2018

Jyväskylässä keskustellaan Hippos 2020 -hankkeesta. 
Kaupungilla kerrotaan, että veronmaksajien osuus on 
30 miljoonaa euroa. Luku vaikuttaa pieneltä.

Kuka kuntaveron maksaja ja kaupunkilainen siihen uskoo? 

Mitkä ovat mahdolliset ylläpitokustannukset? Paljonko 
kaupungin tytäryhtiöt rakentavat alueelle infraa?Tämä 
kustannustason varmistaminen koskee myös 
Sihvonen–Suomi–Viitanen-mallia (KSML 4.5.), jos 
sen tyyppinen ratkaisu tulee kysymykseen. Usein Tilapalvelun 
laskelmat ovat olleet suuntaa antavia.

Onko tämänkin hankkeen suhteen odotettavissa 
uudelleenbudjetointia jossakin vaiheessa – ehkä 
vuosien päästä? Ensin pitää saada veronmaksajien 
piikki auki.Uudelleenbudjetointi on termi, jota Jyväskylässä
 käytetään, kun valtuuston siunaamat talousarvion luvut pettävät 
ja tarvitaan esimerkiksi uutta investointirahaa epäonnistuneen 
hankkeen paikkaamiseen.

Valtuuston tulee nyt etukäteen selvittää, 
miten mahdollisen Hippos-hankkeen talousarvioylitys aikanaan 
käsitellään – on toteutusmalli mikä hyvänsä. 
Historiasta täytyy ottaa opiksi. 

Jos muisti on huono, niin  kannattaa vierailla Keljonlahdella 
ja samalla silmäillä  energiayhtiön velkaista tasetta.