keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

JYVÄSKYLÄN TILINPÄÄTÖS IMAGOHYPETYSTÄ


JYVÄSKYLÄN TILINPÄÄTÖS 
IMAGOHYPETYSTÄ


Kuntien tilinpäätökset vuodelle 2018 ovat 
valmistuneet. Mitä kuntalainen  odottaa 
taloustiedottamiselta? Hän haluaa lyhyesti 
kiteytettynä tiedon siitä, miten kunnan 
vuosikate ja tulos kehittyi  verrattuna edelliseen 
vuoteen ja talousarvioon. Sen kunnanjohtaja tekee
katsauksessaan.

Jyväskylän kaupunginjohtaja  Timo Koiviston  
talouskatsauksessa todetaan ”Viime vuosi oli
 kolmas vuosi  peräkkäin kun  kaupungin talous 
oli keskeisillä mittareilla  mitattuna tasapainossa”.

Talousraportit kertovat kuitenkin, että vuosikate
heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 18 miljoonaa 
euroa, tulos 14 miljoonaa  ja toiminnan ja  
investointien kassavirta 35 miljoonaa. Nämä
luvut puuttuvat katsauksesta. 

Lisäksi tulosta verrataan muutettuun talousarvioon.
Miksi vertailua ei tehdä 27.11.2017 valtuuston 
vahvistamaan ja juhlallisesti mediassa julkistettuihin
lukuihin?

Kaikki puuttuvat tiedot löytynevät
200-sivuisen  tilinpäätösraportin uumenista, jos
joku veronmaksaja viitsii ja ennättää ne kaivaa.

Jesuiittajärjestön johtaja Loyola sanoi 
aikanaan, että tarkoitus pyhittää 
keinot. Mielestäni kuitenkin talouslukujen  
tarkoitushakuinen  käyttö kaupungin 
imagohypetyksen apuvälineenä ei ole  hyvän 
hallintotavan  mukaista. Tarkastuslautakunnan
pitää ottaa ohjat tässä asiassa. 

maanantai 4. maaliskuuta 2019

KESKI-SUOMI RATAMOTTIIN

KESKI-SUOMI 
RATAMOTTIIN

Jyväskylästä junalla tunnissa Tampereelle, kirjoittavat
kaupunginvaltuutetetut  (vihr.) Meri Lumela ja Tuija Mäkinen.
(Ksml 4.3.) Kirjoittajien ja keskisuomalaisten
 kannattaa  huomioida, että 1.2.  järjestetyn 
liikenneministeriön tiedotustilaisuuden aiheena 
oli juuri Suomen raideliikenteen kehittäminen. 

Tarkoitus on perustaa yhtiö, jonka työnimi on Oy 
Suomen Rata Ab. Tämän yhtiön alle olisi tarkoitus 
perustaa hankeyhtiöitä kehittämään pääosin mahtikolmio 
Helsinki -Turku -Tampere ratayhteyksiä.

Tällöin on huomattava, että em. alue saa myös radan 
synergiaedut  hyväkseen.  Mm. väestön muutto  
muualta maasta  kasvaa näille alueille elinvoiman 
lisääntymisen myötä, yritystoiminnasta puhumattakaan.

Em. tilaisuudessa esiteltiin jopa suuntaa antavia 
kassavirtalaskelmia vuosille 2020-2070.
Vastaavanlaisia laskelmia olen nähnyt viimeksi
tietotekniikkahurman aikaan, jolloin jalat olivat
tukevasti ilmassa.

Hankeyhtiöt on näppärä tapa siirtää velkoja pois
valtion taseesta, mutta jos näiden yhtiöiden 
tulorahoitus ei riitä kannattavaan liiketoimintaan, 
niin koko Suomen veronmaksajat maksavat 
nämä raideliikennejärjestelyjen velat.

Keskisuomalaisten päättäjien kannattaa
paneutua huolella liikenneministeriön suunnitelmiin
ja laskelmiin vuosille 2020-2070. On mahdollista, 
että puutteelliset liikenneyhteydet vaikeuttavat 
Jyväskylän ja koko maakunnan kehittymistä tulevina 
vuosikymmeninä.

?



keskiviikko 27. helmikuuta 2019

TALOYHTIÖT RISKIANALYYSIIN



TALOYHTIÖT 
RISKIANALYYSIIN

Vuosikymmeniä  suomalainen asunto-osakeyhtiö 
on ollut toimiva ja riskitön asumismuoto. Nyt asunto-
osakeyhtiöt vaativat jo riskienhallinnan spesialisteja 
koskien yhtiö-, korjaus- ja tonttilainoja. 

Kun tilanne on tämä niin tilintarkastajien rooli 
nousee tärkeään asemaan, kuuluuhan riskiarvio 
nykyisin ns. tilintarkastuksen ammatillisen skeptisyyden 
piiriin.  Lainariskit on siis tuotava esille 
tilintarkastuskertomuksessa.

Lisäksi tarvitaan tilinpäätöksen  toimintakertomukseen 
selvitys siitä, miten taloyhtiö  menettelee silloin kun 
jonkun osakkaan yhtiölaina ja korot jäävät muiden 
osakkaitten maksettavaksi ja paljonko taloyhtiössä 
on sijoitusasuntoja.

Myös tontin omistukseen on kehitelty uusi tuote.
Taloyhtiön alla olevan tontin voi omistaa rahasto ja 
vuokra-aika voi olla vaikka 50 vuotta. Jopa alan 
asiantuntijat ovat ymmällään, mitä tapahtuu vuokra-ajan eri 
vaiheissa. Tiedot tulee avata toimintakertomuksessa 
kansantajuisesti.

 Nyt osakkeenomistajien kannattaa mennä kevään 
yhtiökokouksiin kysymään riskien perään. Tilintarkastajilla 
on suuri vastuu siitä, että lainariskit esitetään myös 
tilinpäätöksissä  luotettavalla ja ymmärrettävällä tavalla. 

lauantai 2. helmikuuta 2019

MIKSI HIPPOS-TIETOA SALATAAN JYVÄSLYLÄSSÄ?

MIKSI HIPPOS-TIETOA SALATAAN
JYVÄSKYLÄSSÄ


PÄÄKIRJOITUS & MIELIPIDE 1.2.2019 3:00

Miksi Hippos-tietoa salataan Jyväskylässä?

Kari Halttunen


Projektipäällikkö Kari Halisen ja elinkeinojohtaja Anne Sandelinin mukaan (KSML 29.1.) Jyväskylän Hippos2020-hanke etenee kohti maalia. Kirjoitus keskittyy pääosin ns. konsessiosopimukseen. Se sisältää liikuntapalvelujen ostoon liittyviä yksityiskohtia.


Hankkeeseen kuuluu myös Hippos2020:n hallinnointiin kaavaillun kommandiittiyhtiön yhtiösopimus ja sen osakassopimus. Näistä on oltu hiirenhiljaa. 200–300 miljoonan euron hankkeissa nämä sopimukset ovat tärkeitä. Halinen ja Sandelin voisivat avata myös nämä sopimukset julkisuudessa.


Kuinka moni valtuutettu on huomannut, että osakassopimus on osittain salainen? Kun kunta ja kuntalaiset ovat sopimuskumppanina, sopimus pitää avata, vaikka normaalissa liike-elämässä salaus on mahdollista, jopa tarpeellista.


Samoin tulee avata kommandiittiyhtiön lopulliset osakkaat sekä se, mitkä tahot ovat mainitun yhtiön vastuualaisena osakkaana toimivan osakeyhtiön osakkaita.


Onko kaupunki myös osakeyhtiön osakas? On tärkeää selvittää kaupungin vastuut ja taloudelliset riskit, jotka tulevat omistusten kautta. Nämä tulee käydä läpi ennen lopullista päätöstä. Toivotaan, että Halisen esille tuoma partnerien innovointikyky ei tuo yllätyksiä.


Valtuusto on koolla 4.2. ja nyt on kysymysten aika. Kaupunki on Hippos-yhtiön äänetön yhtiömies, mutta valtuutettujen kannattaa pitää asiasta ääntä.


Kari Halttunen

Jyväskylä 3.2.2019

Kaupunki näyttäisi täsmennysesityksessä menevän 
myös kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi 
perustettavan osakeyhtiön osakkaaksi, kuten 
asiakirjoista ilmenee. Osuus on peräti 33,3 prosenttia.

Miksi muutos on tehty? Eikö yksityisiä sijoittajia kiinnostanut
tämä hanke? Mikä on osakeyhtiön osakepääoma
ja rahoitusperusta? Mitä osakassopimuksessa on sovittu?

Laajeneeko kaupungin taloudellinen ja operatiivinen 
vastuurooli Hippos2020 hankkeessa? Tarvitaanko
140.000 kaupunkilaista hankkeen takuumieheksi?

Otan asian uudelleen esille, koska mustat joutsenet lentelevät jo 
rakennusalan ja Hippoksen yllä ja mitä tahansa voi sattua.

KSML mielipidekirjoituksessa 17.6. 2018. kysyin ”Mikä on 
Hippos-riskien koko kuva”.  Mielestäni valtuutettujen
kannattaa lukea se läpi.

On hyvä, että Jyväskylää kehitetään. Toivottavasti valtuusto
vaatii riittävät tiedot päätöksenteon tueksi, jotta päätös voidaan
tehdä ilman riskejä - nyt tai vähän myöhemmin keväällä.

Keljonlahden savuava velkamonumentti kannattaa kuitenkin
pitää mielessä. Yksi tällainen riittää. 

Kari Halttunen
Jyväskylä

Asiakirjat:

Hippos 2020 -hankkeen käynnistäminen 
D/315/10.03.01.06/2016 Kaupunginhallitus 14.5.2018/87
Kaupunginvaltuuston Hippos 2020 -periaatepäätöksen täsmentäminen (28.5.2018/39) 

D/315/10.03.01.06/2016

2.2.2019

On hyvä, että Jyväskylää kehitetään. Toivottavasti valtuusto
saa riittävät tiedot päätöksenteon tueksi.  Omalta osaltani
olen tuonut pari seikkaa keskusteluun rakentavassa hengessä.
Kysyvä ei tieltä eksy.

Se, että kaupunki menisi osakkaaksi yhtiöön, joka
on Hippos2020 hankkeen kommandiittiyhtiön vastuunalainen 
yhtiömies, herättää vielä lisäkysymyksiä, joita en 
kirjoituksessani (KSML1.2.) tuonut esille yksityiskohtaisesti.
******
Alla ote kaupungin asiakirjasta. Käsittelyssä 4.2.2019:
Kaupunginvaltuuston Hippos 2020 -periaatepäätöksen täsmentäminen (28.5.2018/39) 
D/315/10.03.01.06/2016
”Kaupunki menee äänettömäksi yhtiömieheksi Hippoksen rakennuttajana toimivaan kommandiittiyhtiöön valtuuston 28.5.2018/39 päätöksellä. 
Tämän kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi perustetaan osakeyhtiö. Kaupungin osuus tästä yhtiöstä tulee olemaan 33,3 % ja muut osakkaat ovat Lehto Group Oyj ja Fennia Varainhoito Oy. ”
*******
Aikaisemmin kaupunki ei ollut osakeyhtiön osakas - näin olen
ymmärtänyt. Kysyin asiaa kunnantalolta, mutta vastausta en saanut.

Miksi muutos on tehty? Mikä on osakeyhtiön osakepääoma ja rahoitusperusta? Laajeneeko kaupungin taloudellinen ja operatiivinen vastuurooli Hippos2020 hankkeessa?
Siirtyvätkö tärkeimmät asiat näin osakeyhtiölain  antamaan salassapitosuojaan?

Valtuutetut ottanevat asian selville viikonlopun aikana ennen 
maanantain kokousta.

Kari Halttunen
Jyväskylä


maanantai 28. tammikuuta 2019

HIPPOKSEN OSAKASSOPIMUS OSITTAIN SALAINEN

HIPPOKSEN OSAKASSOPIMUS
OSITTAIN SALAINEN

Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokous pidetään 
maanantaina 4.2. ja käsittelyssä on Hippos2020 
hanke. Nyt valtuutetuilla on vielä mahdollisuus kysyä 
hankkeen yksityiskohdista. Kuinka moni valtuutettu 
on huomannut, että tietoja osittain salataan?

Salaaminen koskee Hippos-hanketta hallinnoivan 
kommandiittiyhtiön osakassopimusta. Osakassopimus 
täydentää yhtiösopimusta ja määrittelee yksityiskohtaisemmin
äänettömien yhtiömiesten ja vastuunalaisen yhtiömiehen 
suhteet, oikeudet ja velvoitteet. 

Valtuutettujen kannattaa  selvittää miksi osakassopimus 
salataan osittain? Mitkä asiat hankkeessa ovat sellaisia, että 
niitä ei voi tuoda julki. Hankkeen puuhamiehiltä täytyy 
siis saada selvitys  sisältääkö osittain salattava osakassopimus 
kaupungille vastuu- tai talousriskejä kommandiittiyhtiön 
osakkuuden kautta. 

Valtuutetut - nyt on kysymysten aika ja se koskee 
myös liikuntapalvelujen ostoa eli  ns. konsenssisopimusta. 
Lisäksi, onko kaupunki menossa myös osakkaaksi yhtiöön, 
josta tulee kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies?  
Mitä se merkitsee riskien kannalta?  Lisääntyykö riskit?

Kaupunki on Hippos-yhtiön äänetön yhtiömies, mutta 
valtuutettujen kannattaa pitää asiasta ääntä.


perjantai 25. tammikuuta 2019

HIPPOS 2020 HANKE EI TOTEUDU (ENNUSTUS)

HIPPOS 2020 HANKE-
EI TOTEUDU (ENNUSTUS)

Kirjoitin tämän jutun Keskisuomalaisen
nettipalstalle 25.1.2019


KIRJOITIN NÄIN 17.6.2018 (KSML-MIELIPITEET)

”Hippos 2020 -projektin riskeistä on puhuttu vähän.

Kun riskeistä puhutaan, voi kysyä, mikä on suunnitelman
makrotalouden näkymä?

Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa. On huomattava,
että seuraavan laskusuhdanteen ennakoidaan alkavan jo
vuonna 2020 ja sen neljännellä kvartaalilla. Yleensä
rakentaminen ja tilojen kysyntä reagoi suhdanteen laskuun
jo nopeammin.

Lisäksi velkavipuhankkeille ollaan asettamassa rajoitteita,
joka hidastanee asuntorakentamisen yleistä buumia.
Hippos-suunnitelma sisältää asuntorakentamisoikeutta
huomattavan määrän.”

TILANNE 25.1.2019

OP:ltä tyly arvio maailman taloudesta, kasvu romahtaa
vuonna 2020, Suomen kohtalo on kehno./IS

Näin siis kirjoittaa talousviisaat.

Oma kirjoitukseni 17.6.2018 sisälsi saman asian – etukäteen.

Jäädään odottamaan onko Jyväskylä ja sen Hippos
2020 hanke immuuni yleiselle talouskehitykselle.

Jyväskylän päättäjät: miten olette huomioineet
sopimuksissa projektin mahdollisen peruuntumisen.
Kuka maksaa tähän saakka kertyneet kulut?


keskiviikko 16. tammikuuta 2019

OVATKO MAAN PÄÄTTÄJÄT PANIIKISSA?

OVATKO MAAN 
PÄÄTTÄJÄT PANIIKISSA?


Viime viikkoina ministerit ja kansanedustajat
ovat pitäneet kokouksia eduskunnassa 
ja neuvonpitoa ympäri maata. Ovatko he paniikissa?
Kyse on maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista, 
jotka kaikki hyvin tunnemme.

Miten tässä näin pääsi käymään? Tasavallan 
presidentti Sauli Niinistö on ymmärrettävästi 
ja hienovaraisesti - perustuslaki huomioiden - 
kertonut huolensa tilanteen suhteen jo vuosia sitten. 
Eduskunnan olisi kannattanut lukea presidentin 
uuden vuoden puhe 1.1.2016 huolella.

Puheessa on avattu keskeiset asiat, joihin olisi 
pitänyt varautua. Kolme vuotta on kulunut ja 
nyt ollaan kuin paniikissa.  EU asiat ja talous ovat 
olleet jatkuvasti esillä, mutta maan sisäinen 
turvallisuus on ollut tuuliajolla. Siihen liittyvät
lainsäädäntöhankkeet myös etenevät liian hitaasti.

Mitä tapahtuu, jos Suomi joutuu toisen-
luonteisen invaasion kohteeksi?  Mikä on 
ministerien ja eduskunnan kyky kohdata
kriisitilanteet ja toimia nopeasti, mutta harkiten? 
Tämä koskee  kaikkia puolueita nyt ja tulevaisuudessa.  
Maan sisäinen turvallisuus on otettava omaksi
kirjaukseksi tulevaan hallitusohjelmaan.


lauantai 12. tammikuuta 2019

RAIDELIIKENNE:KSML JA YLE OTTIVAT ASIAN ESILLE

Raideliikenne: KSML
ja Yle ottivat asian
esille


Raideliikenne on nyt ollut paljon esillä.
Suomessa on syntynyt miljardien investointivelka 
koska meillä ei pystytä Ruotsin tapaan 
tekemään pitkäjänteistä kehitystä.

Ylen uutisista kuitenkin selviää, että Jyväskylä-Tampere
tuplaraide jäänee valitettavasti Turun ja Tampereen
hankkeiden jalkoihin lähivuosikymmeniksi.

Alla kirjoitukseni ja linkit Keskisuomalaisen uutiseen sekä
Ylen uutislähetyksiin. Jos linkit ei aukea klikkaamalla
niin copy peistaa ne Googleen. Uutiset löytyvät
Keskisuomalaisen arkistosta ja Yle Areenasta jos sekään ei onnistu.

Alla kirjoitukseni Keskisuomalaisessa 27.12.2018

Ensin hyviä uutisia keskisuomalaisille junankäyttäjille: 
raideverkko välillä Helsingistä Jyväskylään paranee.

Ja sitten huonoja uutisia: raideverkon paraneminen 
johtuu siitä, että Tampere saa kolmannen raiteen .
Jyväskylään körötellään edelleen yhtä raidetta pitkin. Näin 
käy, jos ennakkotiedot raideliikenteen kehityksestä toteutuvat.

Tunnin rata Turkuun, tripla-raide Tampereelle, itärata 
kuntoon, nopea yhteys Ouluun. Näitä puheenparsia 
viljellään eduskunnassa ja mediassa yleisesti. 
Raideverkkostrategian keskeiset painopisteet taidetaan 
näin sanoa julki ja enää rahoitusvaihtoehdot on selvittelyssä.

Aikanaan Juhani Ahon romaanissa Rautatie Matti ja 
Liisa ihastelivat rautatietä ”kaksi kapeata rautakaistaletta 
(..) pölkkyjä poikkitelaisin”. Se riitti heille. Mielestäni ei 
meille keskisuomalaisille enää tällä vuosituhannella.
Tässäpä työsarkaa nykyisille ja tuleville Keski-Suomen 
kansanedustajille ja muille maakunnan edunvalvojille. 

Kuka heistä avaa keskustelun miten saamme lisäraiteen?
Olemmeko mukana niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään?

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kiskot-vievät-ohi-Jyväskylän/1303570

Sanomalehti Keskisuomalainen kirjoitti tästä 9.1.2019

https://www.ksml.fi/kotimaa/Toinen-raide-Jyväskylästä-Tampereelle-maksaisi-yli-puoli-miljardia-euroa-–-ratkaiseva-summa-saattaa-tulla-EUlta/1308375

YLE AREENA

Ylen Keski-Suomen uutiset teki asiasta uutisen 12.1.2019
https://areena.yle.fi/1-2726803

Lopuksi Yle lähetti klo 18.00 ja klo 20.30 uutislähetyksissä
raideliikenne asiaa.

https://areena.yle.fi/1-4559000

maanantai 31. joulukuuta 2018

RAIDELIIKENNE KOMMENTTI KSML NETTIIN

Raideliikenne kommentti
KSML nettiin

30.12.2018


Nico Iso Vihreä Mies Holmberg  kirjoittaa seuraavaa:

”Se vaan ettei maakuntavaltuston pj vissiin saa ääntään kuuluviin vallansaleissa Helsingissä”

Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimii kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

Mauri Pekkarinen, Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila sekä Jyväskylän kaupunginjohtaja  Timo Koivisto ovat raidehankkeen avainhenkilöitä.

Toivottavasti he aloittavat uuden vuoden  tiedottamalla mitä aktiviteetteja asian suhteen on tehty vuoden 2018 aikana ja miten vuonna 2019 edetään.

Jäädään odottamaan.  

Hyvää uutta vuotta 2019 kaikille.


torstai 27. joulukuuta 2018

KISKOT VIEVÄT OHI JYVÄSKYLÄN

Kiskot vievät ohi 
Jyväskylän

Sanomalehti Keskisuomalainen julkisti
kirjoitukseni 27.12.2018 mielipidepalstalla. KIITOS SIITÄ!

Jäädään odottamaan tuleeko asiaan kannanottoja.

Epäilen, että  ei tule.  Syynä on se, että Keski-Suomen
kansanedustajat eivät kuulu puolueittensä ytimeen joissa
päätökset tehdään.  He ovat vain kuuliaisia napinpainajia.

Sitten kun päätökset on tehty - niin he kirjoittelevat
jälkiviisaita kommentteja.

*******************************************************


Ensin hyviä uutisia keskisuomalaisille junankäyttäjille: 
raideverkko välillä Helsingistä Jyväskylään paranee.

Ja sitten huonoja uutisia: raideverkon paraneminen johtuu siitä, 
että Tampere saa kolmannen raiteen .

Jyväskylään körötellään edelleen yhtä raidetta pitkin. 
Näin käy, jos ennakkotiedot raideliikenteen kehityksestä toteutuvat.

Tunnin rata Turkuun, tripla-raide Tampereelle, itärata kuntoon, 
nopea yhteys Ouluun. Näitä puheenparsia viljellään 
eduskunnassa ja mediassa yleisesti. Raideverkkostrategian 
keskeiset painopisteet taidetaan näin sanoa julki ja enää 
rahoitusvaihtoehdot on selvittelyssä.

Aikanaan Juhani Ahon romaanissa Rautatie Matti ja 
Liisa ihastelivat rautatietä ”kaksi kapeata rautakaistaletta
 (..) pölkkyjä poikkitelaisin”. Se riitti heille. Mielestäni ei 
meille keskisuomalaisille enää tällä vuosituhannella.

Tässäpä työsarkaa nykyisille ja tuleville Keski-Suomen 
kansanedustajille ja muille maakunnan edunvalvojille. 
Kuka heistä avaa keskustelun miten saamme lisäraiteen?


Olemmeko mukana niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään?

tiistai 11. joulukuuta 2018

JE-KONSERNI OSTI WIITASEUDUN ENERGIAN - MIKSI?

JE-KONSERNI OSTI 
WIITASEUDUN
ENERGIAN - MIKSI?


Suosittelen, että Wiitaseudun Energia Oy:n
hankintaa arvioivat päättäjät, asianharrastajat ja 
kaupunkilaiset käyvät  läpi yhtiön tilinpäätöksen 
vuodelta 2017. Sen löytää netistä.

Paljonko siitä tulee kasvua JE-konserniin jonka liikevaihto 2017
oli 191 miljoonaa euroa, liikevoitto 32 miljoonaa ja
tase 492 miljoonaa. 

WE luvut:
Liikevaihto 3,7 M€
Liikevoitto 0,4 M€
Tase          11,1 M€
Kauppa hinta 16 M€
Tulevat investoinnit ???????

Tuleeko pikkuyhtiöstä olennaista kasvua  ja kassavirtaa - 
sen voi jokainen käydä tutkimassa? Ei tule. 
Ostos maksanee 16 miljoonaa.

On vielä huomattava että yhtiö on aloittamassa 
kaukolämpöverkoston ja vesi-ja viemäriverkostojen 
systemaattisen saneerauksen, kaukolämpömittareiden
uusinnan ja etäluettavien vesimittarien asentamisen.

Mistä saisi tiedon kuinka monta miljoonaa siihen 
uppoaa ja paljonko poistot ja muut kulut lisääntyvä 
vuositasolla? Sitten voisi vasta laskea/verrata  
”kasvun” kokonaishintaa ja kassavirran 
nykyarvoa kauppahintaan.

Toivottavasti tarkastulautakunta käy tämän kaupan
huolella läpi.


sunnuntai 9. joulukuuta 2018

ONKO JYVÄSKYLÄN ENERGIAN STRATEGIA HUKASSA?

ONKO JYVÄSKYLÄN
ENEGIAN STRATEGIA
HUKASSA?



OSALLISTUIN KESKUSTELUUN SANOMALEHTI
KESKISUOMALAISEN MIELIPIDEPALSTALLA
9.12.2018

Jyväskylän energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja Jari Blom 
avaa yhtiön keskeisiä tavoitteita (KSML 4.12.). Hän kertoo, että 
JE:n hallitus ja omistaja on hyväksynyt strategian koskien 
liiketoiminnan kasvua ja sijoitetun pääoman tuotto-odotuksia. 
Kun käy yhtiön strategian  läpi, näihin asioihin juuri kaipaa 
selvitystä.

Strategiakirjaus kertoo, että yhtiö toimii Jyvässeudulla ja 
keskittyy nykyisen toiminnan kehittämiseen. Nyt JE on 
ostanut Viitasaaren energiayhtiön ja Petäjävedellä neuvotellaan. 
Miksi yhtiö haluaa ostaa ympäri Keski-Suomea verkkoja vastoin 
strategiaa, kun omakin käyttöomaisuus kaipaa investointeja 
jatkuvasti?

Yleensä yhtiöiden strategiaan ja arvoihin kirjataan omistaja-, 
talous-, tulos- ja voitonjakonäkökulma. Tätä ei tuoda nykyisessä 
strategiassa esille. Kun kyseessä on kaupungin kokonaan 
omistama yhtiö, tätä voisi avata laajemminkin. 

Esimerkiksi se, että JE ”palauttaa” osan tuloksesta osinkona 
kaupungille, kaipaa täsmennystä. Miksi siis tehdään korkeilla 
hinnoilla tulosta osingon maksuun ja maksetaan siitä veroja 
valtiolle? Vero on kulu, joka on yhtiön aina minimoitava. 
JE-konsernin kassasta maksettiin vuonna 2017 veroja yli 
kuusi miljoonaa euroa ja samaan aikaan valtuustossa yritetään 
säästää pikkusummia.

Mielestäni konsernijaoksen ja valtuuston pitää käydä kriittinen 
keskustelu yhtiön liiketoiminnan kasvattamisesta, 
voitonjakopolitiikasta ja nykyisen hallituksen toiminnasta.

maanantai 3. joulukuuta 2018

AUTTAAKO ARKADIANMÄKI VAI KUULEEKO KORVATUNTURI?

AUTTAAKO ARKADIANMÄKI 
VAI KUULEEKO KORVATUNTURI?


Hyviä uutisia keskisuomalaisille junankäyttäjille:
raideverkko välillä Helsingistä Jyväskylään paranee.   
Huonoja uutisia: se johtuu siitä, että Tampere saa 
kolmannen raiteen ja Jyväskylään körötellään 
edelleen yhtä raidetta pitkin. Näin käy, jos 
ennakkotiedot raideliikenteen kehityksestä toteutuvat.

Tunnin rata Turkuun,  tripla-raide Tampereelle, 
itärata kuntoon, nopea yhteys Ouluun. Näitä
puheenparsia viljellään eduskunnassa yleisesti.
Raideverkkostrategian keskeiset painopisteet 
taidetaan näin sanoa julki. 

Suomessa  ratahankkeet nousevat keskiöön
lähivuosina ja myös seuraavissa vaaleissa. 
Mikä mahtaa olla keskisuomalaisten kansanedustajien
 tahtotila ja kyky hoitaa asiaa?  Mitä sanovat 
eduskuntavaaliehdokkaat? Tälläkin palstalla on 
vaalipuheita jo viritelty.

Näin joulun alla voi kysyä, auttaako meitä 
keskisuomalaisia yhtä paljon lisäraidetoiveen 
lähettäminen Arkadianmäelle kuin kortti Korvatunturille?