HIPPOKSEN OSAKASSOPIMUS OSITTAIN SALAINEN

HIPPOKSEN OSAKASSOPIMUS

OSITTAIN SALAINEN

Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokous pidetään 

maanantaina 4.2. ja käsittelyssä on Hippos2020 

hanke. Nyt valtuutetuilla on vielä mahdollisuus kysyä 

hankkeen yksityiskohdista. Kuinka moni valtuutettu 

on huomannut, että tietoja osittain salataan?

Salaaminen koskee Hippos-hanketta hallinnoivan 

kommandiittiyhtiön osakassopimusta. Osakassopimus 

täydentää yhtiösopimusta ja määrittelee yksityiskohtaisemmin

äänettömien yhtiömiesten ja vastuunalaisen yhtiömiehen 

suhteet, oikeudet ja velvoitteet. 

Valtuutettujen kannattaa  selvittää miksi osakassopimus 

salataan osittain? Mitkä asiat hankkeessa ovat sellaisia, että 

niitä ei voi tuoda julki. Hankkeen puuhamiehiltä täytyy 

siis saada selvitys  sisältääkö osittain salattava osakassopimus 

kaupungille vastuu- tai talousriskejä kommandiittiyhtiön 

osakkuuden kautta. 

Valtuutetut - nyt on kysymysten aika ja se koskee 

myös liikuntapalvelujen ostoa eli  ns. konsenssisopimusta. 

Lisäksi, onko kaupunki menossa myös osakkaaksi yhtiöön, 

josta tulee kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies?  

Mitä se merkitsee riskien kannalta?  Lisääntyykö riskit?

Kaupunki on Hippos-yhtiön äänetön yhtiömies, mutta 

valtuutettujen kannattaa pitää asiasta ääntä.

HIPPOS 2020 HANKE EI TOTEUDU (ENNUSTUS)

HIPPOS 2020 HANKE-

EI TOTEUDU (ENNUSTUS)

Kirjoitin tämän jutun Keskisuomalaisen

nettipalstalle 25.1.2019

KIRJOITIN NÄIN 17.6.2018 (KSML-MIELIPITEET)

”Hippos 2020 -projektin riskeistä on puhuttu vähän.

Kun riskeistä puhutaan, voi kysyä, mikä on suunnitelman

makrotalouden näkymä?

Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa. On huomattava,

että seuraavan laskusuhdanteen ennakoidaan alkavan jo

vuonna 2020 ja sen neljännellä kvartaalilla. Yleensä

rakentaminen ja tilojen kysyntä reagoi suhdanteen laskuun

jo nopeammin.

Lisäksi velkavipuhankkeille ollaan asettamassa rajoitteita,

joka hidastanee asuntorakentamisen yleistä buumia.

Hippos-suunnitelma sisältää asuntorakentamisoikeutta

huomattavan määrän.”

TILANNE 25.1.2019

OP:ltä tyly arvio maailman taloudesta, kasvu romahtaa

vuonna 2020, Suomen kohtalo on kehno./IS

Näin siis kirjoittaa talousviisaat.

Oma kirjoitukseni 17.6.2018 sisälsi saman asian – etukäteen.

Jäädään odottamaan onko Jyväskylä ja sen Hippos

2020 hanke immuuni yleiselle talouskehitykselle.

Jyväskylän päättäjät: miten olette huomioineet

sopimuksissa projektin mahdollisen peruuntumisen.

Kuka maksaa tähän saakka kertyneet kulut?

OVATKO MAAN PÄÄTTÄJÄT PANIIKISSA?

OVATKO MAAN 

PÄÄTTÄJÄT PANIIKISSA?

Viime viikkoina ministerit ja kansanedustajat

ovat pitäneet kokouksia eduskunnassa 

ja neuvonpitoa ympäri maata. Ovatko he paniikissa?

Kyse on maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista, 

jotka kaikki hyvin tunnemme.

Miten tässä näin pääsi käymään? Tasavallan 

presidentti Sauli Niinistö on ymmärrettävästi 

ja hienovaraisesti - perustuslaki huomioiden - 

kertonut huolensa tilanteen suhteen jo vuosia sitten. 

Eduskunnan olisi kannattanut lukea presidentin 

uuden vuoden puhe 1.1.2016 huolella.

Puheessa on avattu keskeiset asiat, joihin olisi 

pitänyt varautua. Kolme vuotta on kulunut ja 

nyt ollaan kuin paniikissa.  EU asiat ja talous ovat 

olleet jatkuvasti esillä, mutta maan sisäinen 

turvallisuus on ollut tuuliajolla. Siihen liittyvät

lainsäädäntöhankkeet myös etenevät liian hitaasti.

Mitä tapahtuu, jos Suomi joutuu toisen-

luonteisen invaasion kohteeksi?  Mikä on 

ministerien ja eduskunnan kyky kohdata

kriisitilanteet ja toimia nopeasti, mutta harkiten? 

Tämä koskee  kaikkia puolueita nyt ja tulevaisuudessa.  

Maan sisäinen turvallisuus on otettava omaksi

kirjaukseksi tulevaan hallitusohjelmaan.

RAIDELIIKENNE:KSML JA YLE OTTIVAT ASIAN ESILLE

Raideliikenne: KSML

ja Yle ottivat asian

esille

Raideliikenne on nyt ollut paljon esillä.

Suomessa on syntynyt miljardien investointivelka 

koska meillä ei pystytä Ruotsin tapaan 

tekemään pitkäjänteistä kehitystä.

Ylen uutisista kuitenkin selviää, että Jyväskylä-Tampere

tuplaraide jäänee valitettavasti Turun ja Tampereen

hankkeiden jalkoihin lähivuosikymmeniksi.

Alla kirjoitukseni ja linkit Keskisuomalaisen uutiseen sekä

Ylen uutislähetyksiin. Jos linkit ei aukea klikkaamalla

niin copy peistaa ne Googleen. Uutiset löytyvät
Keskisuomalaisen arkistosta ja Yle Areenasta jos sekään ei onnistu.

Alla kirjoitukseni Keskisuomalaisessa 27.12.2018

Ensin hyviä uutisia keskisuomalaisille junankäyttäjille: 

raideverkko välillä Helsingistä Jyväskylään paranee.

Ja sitten huonoja uutisia: raideverkon paraneminen 

johtuu siitä, että Tampere saa kolmannen raiteen .

Jyväskylään körötellään edelleen yhtä raidetta pitkin. Näin 

käy, jos ennakkotiedot raideliikenteen kehityksestä toteutuvat.

Tunnin rata Turkuun, tripla-raide Tampereelle, itärata 

kuntoon, nopea yhteys Ouluun. Näitä puheenparsia 

viljellään eduskunnassa ja mediassa yleisesti. 

Raideverkkostrategian keskeiset painopisteet taidetaan 

näin sanoa julki ja enää rahoitusvaihtoehdot on selvittelyssä.

Aikanaan Juhani Ahon romaanissa Rautatie Matti ja 

Liisa ihastelivat rautatietä ”kaksi kapeata rautakaistaletta 

(..) pölkkyjä poikkitelaisin”. Se riitti heille. Mielestäni ei 

meille keskisuomalaisille enää tällä vuosituhannella.

Tässäpä työsarkaa nykyisille ja tuleville Keski-Suomen 

kansanedustajille ja muille maakunnan edunvalvojille. 

Kuka heistä avaa keskustelun miten saamme lisäraiteen?

Olemmeko mukana niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään?

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kiskot-vievät-ohi-Jyväskylän/1303570

Sanomalehti Keskisuomalainen kirjoitti tästä 9.1.2019

https://www.ksml.fi/kotimaa/Toinen-raide-Jyväskylästä-Tampereelle-maksaisi-yli-puoli-miljardia-euroa-–-ratkaiseva-summa-saattaa-tulla-EUlta/1308375

YLE AREENA

Ylen Keski-Suomen uutiset teki asiasta uutisen 12.1.2019

https://areena.yle.fi/1-2726803

Lopuksi Yle lähetti klo 18.00 ja klo 20.30 uutislähetyksissä

raideliikenne asiaa.

https://areena.yle.fi/1-4559000

RAIDELIIKENNE KOMMENTTI KSML NETTIIN

Raideliikenne kommentti

KSML nettiin

30.12.2018

Nico Iso Vihreä Mies Holmberg  kirjoittaa seuraavaa:

”Se vaan ettei maakuntavaltuston pj vissiin saa ääntään kuuluviin vallansaleissa Helsingissä”

Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimii kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

Mauri Pekkarinen, Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila sekä Jyväskylän kaupunginjohtaja  Timo Koivisto ovat raidehankkeen avainhenkilöitä.

Toivottavasti he aloittavat uuden vuoden  tiedottamalla mitä aktiviteetteja asian suhteen on tehty vuoden 2018 aikana ja miten vuonna 2019 edetään.

Jäädään odottamaan.  

Hyvää uutta vuotta 2019 kaikille.

KISKOT VIEVÄT OHI JYVÄSKYLÄN

Kiskot vievät ohi 

Jyväskylän

Sanomalehti Keskisuomalainen julkisti

kirjoitukseni 27.12.2018 mielipidepalstalla. KIITOS SIITÄ!

Jäädään odottamaan tuleeko asiaan kannanottoja.

Epäilen, että  ei tule.  Syynä on se, että Keski-Suomen

kansanedustajat eivät kuulu puolueittensä ytimeen joissa

päätökset tehdään.  He ovat vain kuuliaisia napinpainajia.

Sitten kun päätökset on tehty - niin he kirjoittelevat

jälkiviisaita kommentteja.

*******************************************************

Ensin hyviä uutisia keskisuomalaisille junankäyttäjille: 

raideverkko välillä Helsingistä Jyväskylään paranee.

Ja sitten huonoja uutisia: raideverkon paraneminen johtuu siitä, 

että Tampere saa kolmannen raiteen .

Jyväskylään körötellään edelleen yhtä raidetta pitkin. 

Näin käy, jos ennakkotiedot raideliikenteen kehityksestä toteutuvat.

Tunnin rata Turkuun, tripla-raide Tampereelle, itärata kuntoon, 

nopea yhteys Ouluun. Näitä puheenparsia viljellään 

eduskunnassa ja mediassa yleisesti. Raideverkkostrategian 

keskeiset painopisteet taidetaan näin sanoa julki ja enää 

rahoitusvaihtoehdot on selvittelyssä.

Aikanaan Juhani Ahon romaanissa Rautatie Matti ja 

Liisa ihastelivat rautatietä ”kaksi kapeata rautakaistaletta

 (..) pölkkyjä poikkitelaisin”. Se riitti heille. Mielestäni ei 

meille keskisuomalaisille enää tällä vuosituhannella.

Tässäpä työsarkaa nykyisille ja tuleville Keski-Suomen 

kansanedustajille ja muille maakunnan edunvalvojille. 

Kuka heistä avaa keskustelun miten saamme lisäraiteen?

Olemmeko mukana niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään?

JE-KONSERNI OSTI WIITASEUDUN ENERGIAN - MIKSI?

JE-KONSERNI OSTI 

WIITASEUDUN

ENERGIAN - MIKSI?

Suosittelen, että Wiitaseudun Energia Oy:n

hankintaa arvioivat päättäjät, asianharrastajat ja 

kaupunkilaiset käyvät  läpi yhtiön tilinpäätöksen 

vuodelta 2017. Sen löytää netistä.

Paljonko siitä tulee kasvua JE-konserniin jonka liikevaihto 2017

oli 191 miljoonaa euroa, liikevoitto 32 miljoonaa ja

tase 492 miljoonaa. 

WE luvut:

Liikevaihto 3,7 M€

Liikevoitto 0,4 M€

Tase          11,1 M€

Kauppa hinta 16 M€

Tulevat investoinnit ???????

Tuleeko pikkuyhtiöstä olennaista kasvua  ja kassavirtaa - 

sen voi jokainen käydä tutkimassa? Ei tule. 

Ostos maksanee 16 miljoonaa.

On vielä huomattava että yhtiö on aloittamassa 

kaukolämpöverkoston ja vesi-ja viemäriverkostojen 

systemaattisen saneerauksen, kaukolämpömittareiden

uusinnan ja etäluettavien vesimittarien asentamisen.

Mistä saisi tiedon kuinka monta miljoonaa siihen 

uppoaa ja paljonko poistot ja muut kulut lisääntyvä 

vuositasolla? Sitten voisi vasta laskea/verrata  

”kasvun” kokonaishintaa ja kassavirran 

nykyarvoa kauppahintaan.

Toivottavasti tarkastulautakunta käy tämän kaupan

huolella läpi.

ONKO JYVÄSKYLÄN ENERGIAN STRATEGIA HUKASSA?

ONKO JYVÄSKYLÄN
ENEGIAN STRATEGIA
HUKASSA?

OSALLISTUIN KESKUSTELUUN SANOMALEHTI

KESKISUOMALAISEN MIELIPIDEPALSTALLA

9.12.2018

Jyväskylän energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja Jari Blom 

avaa yhtiön keskeisiä tavoitteita (KSML 4.12.). Hän kertoo, että 

JE:n hallitus ja omistaja on hyväksynyt strategian koskien 

liiketoiminnan kasvua ja sijoitetun pääoman tuotto-odotuksia. 

Kun käy yhtiön strategian  läpi, näihin asioihin juuri kaipaa 

selvitystä.

Strategiakirjaus kertoo, että yhtiö toimii Jyvässeudulla ja 

keskittyy nykyisen toiminnan kehittämiseen. Nyt JE on 

ostanut Viitasaaren energiayhtiön ja Petäjävedellä neuvotellaan. 

Miksi yhtiö haluaa ostaa ympäri Keski-Suomea verkkoja vastoin 

strategiaa, kun omakin käyttöomaisuus kaipaa investointeja 

jatkuvasti?

Yleensä yhtiöiden strategiaan ja arvoihin kirjataan omistaja-, 

talous-, tulos- ja voitonjakonäkökulma. Tätä ei tuoda nykyisessä 

strategiassa esille. Kun kyseessä on kaupungin kokonaan 

omistama yhtiö, tätä voisi avata laajemminkin. 

Esimerkiksi se, että JE ”palauttaa” osan tuloksesta osinkona 

kaupungille, kaipaa täsmennystä. Miksi siis tehdään korkeilla 

hinnoilla tulosta osingon maksuun ja maksetaan siitä veroja 

valtiolle? Vero on kulu, joka on yhtiön aina minimoitava. 

JE-konsernin kassasta maksettiin vuonna 2017 veroja yli 

kuusi miljoonaa euroa ja samaan aikaan valtuustossa yritetään 

säästää pikkusummia.

Mielestäni konsernijaoksen ja valtuuston pitää käydä kriittinen 

keskustelu yhtiön liiketoiminnan kasvattamisesta, 

voitonjakopolitiikasta ja nykyisen hallituksen toiminnasta.

AUTTAAKO ARKADIANMÄKI VAI KUULEEKO KORVATUNTURI?

AUTTAAKO ARKADIANMÄKI 

VAI KUULEEKO KORVATUNTURI?

Hyviä uutisia keskisuomalaisille junankäyttäjille:

raideverkko välillä Helsingistä Jyväskylään paranee.   

Huonoja uutisia: se johtuu siitä, että Tampere saa 

kolmannen raiteen ja Jyväskylään körötellään 

edelleen yhtä raidetta pitkin. Näin käy, jos 

ennakkotiedot raideliikenteen kehityksestä toteutuvat.

Tunnin rata Turkuun,  tripla-raide Tampereelle, 

itärata kuntoon, nopea yhteys Ouluun. Näitä

puheenparsia viljellään eduskunnassa yleisesti.

Raideverkkostrategian keskeiset painopisteet 

taidetaan näin sanoa julki. 

Suomessa  ratahankkeet nousevat keskiöön

lähivuosina ja myös seuraavissa vaaleissa. 

Mikä mahtaa olla keskisuomalaisten kansanedustajien

 tahtotila ja kyky hoitaa asiaa?  Mitä sanovat 

eduskuntavaaliehdokkaat? Tälläkin palstalla on 

vaalipuheita jo viritelty.

Näin joulun alla voi kysyä, auttaako meitä 

keskisuomalaisia yhtä paljon lisäraidetoiveen 

lähettäminen Arkadianmäelle kuin kortti Korvatunturille?

RAKENNUSKONSERNI LEHTO JA HIPPOS 2020

RAKENNUSKONSERNI LEHTO

JA HIPPOS 2020

Nyt näyttää siltä, että epäilykset Hippos2020 hankkeen

toteutumisen suhteen alkaa realisoitumaan.

Rakennusaineiden ja tarvikkeiden hinta on noussut,
alinhankintojen hintakertoimet oli ennen 1,1 - 1,2 nyt
jopa 1,5 - 2,0.  Toimitusajat ovat pidentyneet.

Kustannuarviot pettävät.

Lisäksi Hippos-hankkeeseen liittyvä asuntorakentaminen
on iso riski.  Nyt jo Jyväskylässä nousee velkaviputaloja
joka niemeen notkoon ja saarelmaan

Hesarin uutinen, valokuva siitä.

Ks. kuva.

JYVÄSKYLÄN ENERGIAYHTIÖ MAKSAA VEROJA

JYVÄSKYLÄN ENERGIAYHTIÖ 

MAKSAA VEROJA

Energiayhtiö maksaa korkoa/kuntakonsernin 

Aku Ankka-rahaa (piiloveroa) kaupungille. 

Nämä päätökset johtavat Kunnantalon kammareihin. Se, että

yhtiön tuloksesta maksetaan veroa, on yritysjohdon ja hallituksen

osaamattomuutta. Voiko tällä osaamisella laajentaa toimintaa, kuten

on kerrottu?

Jyväskylän kaupungin energiayhtiö haluaa laajentaa toimintansa

koskemaan koko Keski-Suomea. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja

Jari Blom (SDP) voisi kertoa uudesta strategiasta meille kaupunkilaisille

tällä samalla palstalla.

Haluavatko Jyväskylän veronmaksajat edullista vettä ja energiaa

vai sitä, että energiayhtiö hoitaa muiden kuntien palveluja? Eikö

oman kaupungin hintatason saaminen siedettävälle tasolle ole riittävä

haaste yhtiön johdolle ja hallitukselle?

Sanotaan, että 70 prosenttia yritys- ja liiketoimintakaupoista epäonnistuu.

Miksi siis kaupungin tytäryhtiö aloittaa tietoisen riskinoton?

Kaupunginhallituksen alaisena toimii konsernijaos, jonka tehtävänä

on omistajaohjaus. Onko sen esityslistalla jo ollut energiayhtiön

laajentumisstrategia?

Mikä on valtuutettujen kanta?

Sitä kysyvät monet kalliita vesi- ja sähkölaskuja maksavat

kaupunkilaiset, jotka toimivat energiayhtiön takuumiehinä myös näissä

yrityskaupoissa.

Silloin, kun yhtiön poliittisesti valittu johto ja hallitus tekee

yrityskauppoja niin veronmaksajien tulee olla huolissaan.

LIIKA POIS, SANOI LAUKAALAINEN

LIIKA POIS, SANOI

LAUKAALAINEN

16.11.2018

Vanha sanonta kuuluu: ”Liika pois, sanoi laukaalainen”.

Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se 

varmaan  tiedetään ja sitä toistellaan kun

käydään talousarviolukuja läpi. 

Esittelyaineistossa kerrotaan, että Laukaan taseessa

on 5-10 miljoonan euron puskuri ilmeisesti

tappion tasaukseen. On ennustettu, että tappiota on 

tulossa melkein seitsemän miljoonaa euroa vuosina 

2018 ja 2019. Se on ilmeisesti aikomus kattaa vuonna 

2015 tehdyn kunnan sisäisen vesilaitoskaupan 

ylijäämällä.  

Tällaista tuloa kutsutaan Aku Ankka-rahaksi - 

rahoja siirrettiin taskusta toiseen. Mainostettu 

”tasepuskuri” perustuu tähän - tyhjän päälle 

kuntakonsernia ajatellen.

Lisäksi rahoituslaskelman  mukaan kunnan varsinaisen 

toiminnan ja investointien nettokassavirta on miinuksella

34 miljoonaa euroa 2017-2021.  Tämä kertoo liian suurista 

investoinneista, huonosta tuloskehityksestä.

ja lisävelan tarpeesta.

Toivottavasti laukaalainen kansanviisaus

otetaan valtuustossa käyttöön.

LAUKAAN TALOUSARVIO HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ

LAUKAAN TALOUSARVIO

HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ

Vanha sanonta kuuluu: 

”Liika pois, sanoi laukaalainen.”

Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se varmaan 

tiedetään.

Rahoituslaskelmaa silmäillessä tulee mieleen, onko

investointiohjelma suhteessa tuloksentekokykyyn

realistinen.   Kunnan varsinaisen toiminnan

ja investointien nettokassavirta on miinuksella

34 miljoonaa euroa 2017-2021. 

Eikö investointeja pysty jaksottamaan

pitemmälle aikavälille?  Mitä sanoo valtuusto?

Kunnan sisäisellä vesilaitoskaupalla (Aku Ankka-rahalla)

balansoitu taseen omavaraisuus on oma lukunsa. 

”Ei Roomaakaan päivässä rakennettu” on toinen viisaus.  

Tuskin Laukaatakaan.

Nämä olivat ajatukset, kun patikoin Leppävedellä, Majajärven

rannoilla laajoja hakkuuaukeita ihmetellen.

JYVÄSJÄRVEN VESI MATALALLA

JYVÄSJÄRVEN VESI ON 

MATALALLA

9.11.2018 kiersin Jyväsjärven aamulenkillä.

En muista, että vesi olisi koskaan ollut näin alhaalla

Katso itse kuvat!

ONKO HIPPOS 2020 YHTEYSTYÖKUMPPANI VAIKEUKSISSA?

ONKO HIPPOS2020 YHTEISTYÖ-

KUMPPANI VAIKEUKSISSA?

Rakennusyhtiö Lehto Group on Kauppalehden mukaan tiedottanut

seuraavaa: ”Olemme ihan reilusti sössineet”.

Mitähän se pitää sisällään Hippos2020 hankkeen suhteen?

Sen varmaan kaupungin johto on jo selvittänyt.

Tästä on tulossa mielenkiintoinen loppuvuosi.  Onko Hippoksesta

kiinnostuneet vain veroeuroilla rahoitettavat toimijat - se nähdään

pian.

LAAJAVUOREEN LOMAKYLÄ

LAAJAVUOREEN LOMAKYLÄ

Voi Pyhä Sylvi!

Odotellaan rauhassa ensin Hippos2020 hankkeen etenemistä.

Suhdanteet ovat muuttumassa, korot nousussa.

Rakennusyhtiö Lehto Group on Kauppalehden mukaan tiedottanut

seuraavaa: ”Olemme ihan reilusti sössineet”.

Mitähän se pitää sisällään Hippos2020 hankkeen suhteen?

Sen varmaan kaupungin johto on jo selvittänyt.

Hippos, Kangas, Eteläportti, Laajavuori jne.….taantuma häämöttää.

Tästä on tulossa mielenkiintoinen loppuvuosi.  Onko Hippoksesta

kiinnostuneet vain veroeuroilla rahoitettavat toimijat - se nähdään

pian.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN VASTAUS KOMMENTTIINI

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN 

VASTAUS KOMMENTTIINI

Lyhyestä virsi kaunis. Katso edelliset

kirjoitukseni.

Kaupunki ei vaivaudu tunnustamaan että
teki virheen 2019 talousarvioinfossa.

Kaupungin vastaus palautteeseeni:

 5.11.2018:

"Kiitos palautteesta, jäämme siis mielenkiinnolla 

odottamaan miten tämän vuoden talousarvio 

lopulta toteutuu."

KAUPUNGILLA ON SIIS MIELENKIINTOA
TULOSKEHITYKSEN SUHTEEN - AIKA
KOOMISTA.

ONKO JYVÄSKYLÄSSÄ MUSTA VALKOISTA

Onko Jyväskylässä musta 

valkoista?

Otin yhteyttä aikanaan Jyväskylän kaupungin

johtoon kuten edellisestä päivityksestä ilmenee.

Nyt Keskisuomalainen julkisti alla olevan

kirjoitukseni, joten talousarviotiedottamisen 

puutteet tulevat laajempaan tietoisuuteen.

Kiitos Siinä KSML:lle

Kirjoitus:

Jyväskylän kaupunki tiedotti 23.10. uuden talousarvion 

yhteydessä, että talous on tasapainossa jo neljättä vuotta 

peräkkäin.

Valtuuston kokouksesta 29.10. tiedotettiin: ”Valtuusto 

hyväksyi myös tämän vuoden talousarvion muutokset, 

jotka heikentävät vuosikatetta noin 12 miljoonaa euroa” 

(KSML 30.10.). 

Kaupunki tiedotti siis ensin talouden 

vuosien tasapainosta. Näinhän ei ole, jos tulosheikennys 

toteutuu. Tuossa vaiheessa oli jo tiedossa myös negatiivinen

tulosvaihtoehto. Miksi sitä ei tuotu esiin selvemmin? Se, jos 

mikä kiinnostaa veronmaksajia.

Toivon jatkossa tarkkuutta taloustiedottamiseen. Kaupunkilaiset 

ansaitsevat sen. Nyt talousarvioinfo muistuttaa George Orwellin 

maailmaa, jossa julkinen sektori kertoo että musta on valkoista.