RAIDELIIKENNE KOMMENTTI KSML NETTIIN

Raideliikenne kommentti

KSML nettiin

30.12.2018

Nico Iso Vihreä Mies Holmberg  kirjoittaa seuraavaa:

”Se vaan ettei maakuntavaltuston pj vissiin saa ääntään kuuluviin vallansaleissa Helsingissä”

Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimii kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

Mauri Pekkarinen, Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila sekä Jyväskylän kaupunginjohtaja  Timo Koivisto ovat raidehankkeen avainhenkilöitä.

Toivottavasti he aloittavat uuden vuoden  tiedottamalla mitä aktiviteetteja asian suhteen on tehty vuoden 2018 aikana ja miten vuonna 2019 edetään.

Jäädään odottamaan.  

Hyvää uutta vuotta 2019 kaikille.

KISKOT VIEVÄT OHI JYVÄSKYLÄN

Kiskot vievät ohi 

Jyväskylän

Sanomalehti Keskisuomalainen julkisti

kirjoitukseni 27.12.2018 mielipidepalstalla. KIITOS SIITÄ!

Jäädään odottamaan tuleeko asiaan kannanottoja.

Epäilen, että  ei tule.  Syynä on se, että Keski-Suomen

kansanedustajat eivät kuulu puolueittensä ytimeen joissa

päätökset tehdään.  He ovat vain kuuliaisia napinpainajia.

Sitten kun päätökset on tehty - niin he kirjoittelevat

jälkiviisaita kommentteja.

*******************************************************

Ensin hyviä uutisia keskisuomalaisille junankäyttäjille: 

raideverkko välillä Helsingistä Jyväskylään paranee.

Ja sitten huonoja uutisia: raideverkon paraneminen johtuu siitä, 

että Tampere saa kolmannen raiteen .

Jyväskylään körötellään edelleen yhtä raidetta pitkin. 

Näin käy, jos ennakkotiedot raideliikenteen kehityksestä toteutuvat.

Tunnin rata Turkuun, tripla-raide Tampereelle, itärata kuntoon, 

nopea yhteys Ouluun. Näitä puheenparsia viljellään 

eduskunnassa ja mediassa yleisesti. Raideverkkostrategian 

keskeiset painopisteet taidetaan näin sanoa julki ja enää 

rahoitusvaihtoehdot on selvittelyssä.

Aikanaan Juhani Ahon romaanissa Rautatie Matti ja 

Liisa ihastelivat rautatietä ”kaksi kapeata rautakaistaletta

 (..) pölkkyjä poikkitelaisin”. Se riitti heille. Mielestäni ei 

meille keskisuomalaisille enää tällä vuosituhannella.

Tässäpä työsarkaa nykyisille ja tuleville Keski-Suomen 

kansanedustajille ja muille maakunnan edunvalvojille. 

Kuka heistä avaa keskustelun miten saamme lisäraiteen?

Olemmeko mukana niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään?

JE-KONSERNI OSTI WIITASEUDUN ENERGIAN - MIKSI?

JE-KONSERNI OSTI 

WIITASEUDUN

ENERGIAN - MIKSI?

Suosittelen, että Wiitaseudun Energia Oy:n

hankintaa arvioivat päättäjät, asianharrastajat ja 

kaupunkilaiset käyvät  läpi yhtiön tilinpäätöksen 

vuodelta 2017. Sen löytää netistä.

Paljonko siitä tulee kasvua JE-konserniin jonka liikevaihto 2017

oli 191 miljoonaa euroa, liikevoitto 32 miljoonaa ja

tase 492 miljoonaa. 

WE luvut:

Liikevaihto 3,7 M€

Liikevoitto 0,4 M€

Tase          11,1 M€

Kauppa hinta 16 M€

Tulevat investoinnit ???????

Tuleeko pikkuyhtiöstä olennaista kasvua  ja kassavirtaa - 

sen voi jokainen käydä tutkimassa? Ei tule. 

Ostos maksanee 16 miljoonaa.

On vielä huomattava että yhtiö on aloittamassa 

kaukolämpöverkoston ja vesi-ja viemäriverkostojen 

systemaattisen saneerauksen, kaukolämpömittareiden

uusinnan ja etäluettavien vesimittarien asentamisen.

Mistä saisi tiedon kuinka monta miljoonaa siihen 

uppoaa ja paljonko poistot ja muut kulut lisääntyvä 

vuositasolla? Sitten voisi vasta laskea/verrata  

”kasvun” kokonaishintaa ja kassavirran 

nykyarvoa kauppahintaan.

Toivottavasti tarkastulautakunta käy tämän kaupan

huolella läpi.

ONKO JYVÄSKYLÄN ENERGIAN STRATEGIA HUKASSA?

ONKO JYVÄSKYLÄN
ENEGIAN STRATEGIA
HUKASSA?

OSALLISTUIN KESKUSTELUUN SANOMALEHTI

KESKISUOMALAISEN MIELIPIDEPALSTALLA

9.12.2018

Jyväskylän energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja Jari Blom 

avaa yhtiön keskeisiä tavoitteita (KSML 4.12.). Hän kertoo, että 

JE:n hallitus ja omistaja on hyväksynyt strategian koskien 

liiketoiminnan kasvua ja sijoitetun pääoman tuotto-odotuksia. 

Kun käy yhtiön strategian  läpi, näihin asioihin juuri kaipaa 

selvitystä.

Strategiakirjaus kertoo, että yhtiö toimii Jyvässeudulla ja 

keskittyy nykyisen toiminnan kehittämiseen. Nyt JE on 

ostanut Viitasaaren energiayhtiön ja Petäjävedellä neuvotellaan. 

Miksi yhtiö haluaa ostaa ympäri Keski-Suomea verkkoja vastoin 

strategiaa, kun omakin käyttöomaisuus kaipaa investointeja 

jatkuvasti?

Yleensä yhtiöiden strategiaan ja arvoihin kirjataan omistaja-, 

talous-, tulos- ja voitonjakonäkökulma. Tätä ei tuoda nykyisessä 

strategiassa esille. Kun kyseessä on kaupungin kokonaan 

omistama yhtiö, tätä voisi avata laajemminkin. 

Esimerkiksi se, että JE ”palauttaa” osan tuloksesta osinkona 

kaupungille, kaipaa täsmennystä. Miksi siis tehdään korkeilla 

hinnoilla tulosta osingon maksuun ja maksetaan siitä veroja 

valtiolle? Vero on kulu, joka on yhtiön aina minimoitava. 

JE-konsernin kassasta maksettiin vuonna 2017 veroja yli 

kuusi miljoonaa euroa ja samaan aikaan valtuustossa yritetään 

säästää pikkusummia.

Mielestäni konsernijaoksen ja valtuuston pitää käydä kriittinen 

keskustelu yhtiön liiketoiminnan kasvattamisesta, 

voitonjakopolitiikasta ja nykyisen hallituksen toiminnasta.

AUTTAAKO ARKADIANMÄKI VAI KUULEEKO KORVATUNTURI?

AUTTAAKO ARKADIANMÄKI 

VAI KUULEEKO KORVATUNTURI?

Hyviä uutisia keskisuomalaisille junankäyttäjille:

raideverkko välillä Helsingistä Jyväskylään paranee.   

Huonoja uutisia: se johtuu siitä, että Tampere saa 

kolmannen raiteen ja Jyväskylään körötellään 

edelleen yhtä raidetta pitkin. Näin käy, jos 

ennakkotiedot raideliikenteen kehityksestä toteutuvat.

Tunnin rata Turkuun,  tripla-raide Tampereelle, 

itärata kuntoon, nopea yhteys Ouluun. Näitä

puheenparsia viljellään eduskunnassa yleisesti.

Raideverkkostrategian keskeiset painopisteet 

taidetaan näin sanoa julki. 

Suomessa  ratahankkeet nousevat keskiöön

lähivuosina ja myös seuraavissa vaaleissa. 

Mikä mahtaa olla keskisuomalaisten kansanedustajien

 tahtotila ja kyky hoitaa asiaa?  Mitä sanovat 

eduskuntavaaliehdokkaat? Tälläkin palstalla on 

vaalipuheita jo viritelty.

Näin joulun alla voi kysyä, auttaako meitä 

keskisuomalaisia yhtä paljon lisäraidetoiveen 

lähettäminen Arkadianmäelle kuin kortti Korvatunturille?

RAKENNUSKONSERNI LEHTO JA HIPPOS 2020

RAKENNUSKONSERNI LEHTO

JA HIPPOS 2020

Nyt näyttää siltä, että epäilykset Hippos2020 hankkeen

toteutumisen suhteen alkaa realisoitumaan.

Rakennusaineiden ja tarvikkeiden hinta on noussut,
alinhankintojen hintakertoimet oli ennen 1,1 - 1,2 nyt
jopa 1,5 - 2,0.  Toimitusajat ovat pidentyneet.

Kustannuarviot pettävät.

Lisäksi Hippos-hankkeeseen liittyvä asuntorakentaminen
on iso riski.  Nyt jo Jyväskylässä nousee velkaviputaloja
joka niemeen notkoon ja saarelmaan

Hesarin uutinen, valokuva siitä.

Ks. kuva.

JYVÄSKYLÄN ENERGIAYHTIÖ MAKSAA VEROJA

JYVÄSKYLÄN ENERGIAYHTIÖ 

MAKSAA VEROJA

Energiayhtiö maksaa korkoa/kuntakonsernin 

Aku Ankka-rahaa (piiloveroa) kaupungille. 

Nämä päätökset johtavat Kunnantalon kammareihin. Se, että

yhtiön tuloksesta maksetaan veroa, on yritysjohdon ja hallituksen

osaamattomuutta. Voiko tällä osaamisella laajentaa toimintaa, kuten

on kerrottu?

Jyväskylän kaupungin energiayhtiö haluaa laajentaa toimintansa

koskemaan koko Keski-Suomea. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja

Jari Blom (SDP) voisi kertoa uudesta strategiasta meille kaupunkilaisille

tällä samalla palstalla.

Haluavatko Jyväskylän veronmaksajat edullista vettä ja energiaa

vai sitä, että energiayhtiö hoitaa muiden kuntien palveluja? Eikö

oman kaupungin hintatason saaminen siedettävälle tasolle ole riittävä

haaste yhtiön johdolle ja hallitukselle?

Sanotaan, että 70 prosenttia yritys- ja liiketoimintakaupoista epäonnistuu.

Miksi siis kaupungin tytäryhtiö aloittaa tietoisen riskinoton?

Kaupunginhallituksen alaisena toimii konsernijaos, jonka tehtävänä

on omistajaohjaus. Onko sen esityslistalla jo ollut energiayhtiön

laajentumisstrategia?

Mikä on valtuutettujen kanta?

Sitä kysyvät monet kalliita vesi- ja sähkölaskuja maksavat

kaupunkilaiset, jotka toimivat energiayhtiön takuumiehinä myös näissä

yrityskaupoissa.

Silloin, kun yhtiön poliittisesti valittu johto ja hallitus tekee

yrityskauppoja niin veronmaksajien tulee olla huolissaan.

LIIKA POIS, SANOI LAUKAALAINEN

LIIKA POIS, SANOI

LAUKAALAINEN

16.11.2018

Vanha sanonta kuuluu: ”Liika pois, sanoi laukaalainen”.

Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se 

varmaan  tiedetään ja sitä toistellaan kun

käydään talousarviolukuja läpi. 

Esittelyaineistossa kerrotaan, että Laukaan taseessa

on 5-10 miljoonan euron puskuri ilmeisesti

tappion tasaukseen. On ennustettu, että tappiota on 

tulossa melkein seitsemän miljoonaa euroa vuosina 

2018 ja 2019. Se on ilmeisesti aikomus kattaa vuonna 

2015 tehdyn kunnan sisäisen vesilaitoskaupan 

ylijäämällä.  

Tällaista tuloa kutsutaan Aku Ankka-rahaksi - 

rahoja siirrettiin taskusta toiseen. Mainostettu 

”tasepuskuri” perustuu tähän - tyhjän päälle 

kuntakonsernia ajatellen.

Lisäksi rahoituslaskelman  mukaan kunnan varsinaisen 

toiminnan ja investointien nettokassavirta on miinuksella

34 miljoonaa euroa 2017-2021.  Tämä kertoo liian suurista 

investoinneista, huonosta tuloskehityksestä.

ja lisävelan tarpeesta.

Toivottavasti laukaalainen kansanviisaus

otetaan valtuustossa käyttöön.

LAUKAAN TALOUSARVIO HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ

LAUKAAN TALOUSARVIO

HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ

Vanha sanonta kuuluu: 

”Liika pois, sanoi laukaalainen.”

Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se varmaan 

tiedetään.

Rahoituslaskelmaa silmäillessä tulee mieleen, onko

investointiohjelma suhteessa tuloksentekokykyyn

realistinen.   Kunnan varsinaisen toiminnan

ja investointien nettokassavirta on miinuksella

34 miljoonaa euroa 2017-2021. 

Eikö investointeja pysty jaksottamaan

pitemmälle aikavälille?  Mitä sanoo valtuusto?

Kunnan sisäisellä vesilaitoskaupalla (Aku Ankka-rahalla)

balansoitu taseen omavaraisuus on oma lukunsa. 

”Ei Roomaakaan päivässä rakennettu” on toinen viisaus.  

Tuskin Laukaatakaan.

Nämä olivat ajatukset, kun patikoin Leppävedellä, Majajärven

rannoilla laajoja hakkuuaukeita ihmetellen.

JYVÄSJÄRVEN VESI MATALALLA

JYVÄSJÄRVEN VESI ON 

MATALALLA

9.11.2018 kiersin Jyväsjärven aamulenkillä.

En muista, että vesi olisi koskaan ollut näin alhaalla

Katso itse kuvat!

ONKO HIPPOS 2020 YHTEYSTYÖKUMPPANI VAIKEUKSISSA?

ONKO HIPPOS2020 YHTEISTYÖ-

KUMPPANI VAIKEUKSISSA?

Rakennusyhtiö Lehto Group on Kauppalehden mukaan tiedottanut

seuraavaa: ”Olemme ihan reilusti sössineet”.

Mitähän se pitää sisällään Hippos2020 hankkeen suhteen?

Sen varmaan kaupungin johto on jo selvittänyt.

Tästä on tulossa mielenkiintoinen loppuvuosi.  Onko Hippoksesta

kiinnostuneet vain veroeuroilla rahoitettavat toimijat - se nähdään

pian.

LAAJAVUOREEN LOMAKYLÄ

LAAJAVUOREEN LOMAKYLÄ

Voi Pyhä Sylvi!

Odotellaan rauhassa ensin Hippos2020 hankkeen etenemistä.

Suhdanteet ovat muuttumassa, korot nousussa.

Rakennusyhtiö Lehto Group on Kauppalehden mukaan tiedottanut

seuraavaa: ”Olemme ihan reilusti sössineet”.

Mitähän se pitää sisällään Hippos2020 hankkeen suhteen?

Sen varmaan kaupungin johto on jo selvittänyt.

Hippos, Kangas, Eteläportti, Laajavuori jne.….taantuma häämöttää.

Tästä on tulossa mielenkiintoinen loppuvuosi.  Onko Hippoksesta

kiinnostuneet vain veroeuroilla rahoitettavat toimijat - se nähdään

pian.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN VASTAUS KOMMENTTIINI

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN 

VASTAUS KOMMENTTIINI

Lyhyestä virsi kaunis. Katso edelliset

kirjoitukseni.

Kaupunki ei vaivaudu tunnustamaan että
teki virheen 2019 talousarvioinfossa.

Kaupungin vastaus palautteeseeni:

 5.11.2018:

"Kiitos palautteesta, jäämme siis mielenkiinnolla 

odottamaan miten tämän vuoden talousarvio 

lopulta toteutuu."

KAUPUNGILLA ON SIIS MIELENKIINTOA
TULOSKEHITYKSEN SUHTEEN - AIKA
KOOMISTA.

ONKO JYVÄSKYLÄSSÄ MUSTA VALKOISTA

Onko Jyväskylässä musta 

valkoista?

Otin yhteyttä aikanaan Jyväskylän kaupungin

johtoon kuten edellisestä päivityksestä ilmenee.

Nyt Keskisuomalainen julkisti alla olevan

kirjoitukseni, joten talousarviotiedottamisen 

puutteet tulevat laajempaan tietoisuuteen.

Kiitos Siinä KSML:lle

Kirjoitus:

Jyväskylän kaupunki tiedotti 23.10. uuden talousarvion 

yhteydessä, että talous on tasapainossa jo neljättä vuotta 

peräkkäin.

Valtuuston kokouksesta 29.10. tiedotettiin: ”Valtuusto 

hyväksyi myös tämän vuoden talousarvion muutokset, 

jotka heikentävät vuosikatetta noin 12 miljoonaa euroa” 

(KSML 30.10.). 

Kaupunki tiedotti siis ensin talouden 

vuosien tasapainosta. Näinhän ei ole, jos tulosheikennys 

toteutuu. Tuossa vaiheessa oli jo tiedossa myös negatiivinen

tulosvaihtoehto. Miksi sitä ei tuotu esiin selvemmin? Se, jos 

mikä kiinnostaa veronmaksajia.

Toivon jatkossa tarkkuutta taloustiedottamiseen. Kaupunkilaiset 

ansaitsevat sen. Nyt talousarvioinfo muistuttaa George Orwellin 

maailmaa, jossa julkinen sektori kertoo että musta on valkoista.

JYVÄSKYLÄN TALOUSARVIO 2019

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN 

TALOUSARVIO 2019

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto julkisti

vuoden talousarvion 2019 ja sen viesti oli:

”Talous jo neljättä vuotta peräkkäin tasapainossa”.

https://www.jyvaskyla.fi/talous/talousarvio

KESKISUOMALAINEN 23.10.2018. Kannattaa

kaivaa ao. lehti esille. 

Mielestäni talousarvioluvut herättivät kysymyksiä sen

vuoksi, että se sisälsi vuoden 2018 osalta ristiriitaisia

lukuja verrattuna kaupunginjohtajan lausumaan.

SULUISSA JÄLKIKÄTEEN TEHDYISTA SELVENNYKSISTÄ

ALKUPERÄINEN KYSYMYS KAUPUNGIN JOHDOLLE 28.10.2018:

Nyt Jyväskylän kaupunki tiedotti talousarvion 

2019 yhteydessä, että talous on 

tasapainossa jo neljättä vuotta peräkkäin.  

Kaupunginvaltuuston  vahvistaman, taloustasapainoon

tähtäävän talousarvion vuosikate tälle vuodelle on  

52 milj. euroa ja sen ennakoitiin olevan 

100 % poistoista. 

Nyt  on selvinnyt, että  toteutuma onkin vain 41 milj.  

euroa ja poistosuhde  80 %. (LUVUT ON OTETTU JULKISTETUSTA TAULUKOSTA/KSML. ENNAKOITU TULOS ON SARAKKEESSA:

"Talousarvio sisältäen muutokset 2018)

Talousarvioon verraten tämän vuoden talous 

ei ole siis tasapainossa. Tulos alittaa

vuosikatetavoitteen ja poistosuhde on 

epätyydyttävä. 

Mihin tiedote talouden neljän vuoden 

tasapainosta perustuu? Mitkä ovat

kriteerit jos vahvistettu talousarvio sitä ole?

Tiedosta etukäteen kiittäen.

******************************************************

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JOHDON VASTAUS 29.10.2018

Vastaus palautteeseesi:

Kiitos palautteesta. Muotoilu perustuu siihen että tämän ja ensi vuoden talous on tasapainossa nimenomaan alkuperäisessä talousarviossa. Tämän tai ensi vuoden toteutumisesta emme vielä tiedä mitään varmaa. Tänä vuonna on toki olemassa ylitysuhka siten kuin muutetussa talousarviossa kerrotaan mutta lopullinen toteutuminen  tiedetään vasta tilinpäätöksen jälkeen.

**********************************************

KOMMENTTI KAUPUNGIN JOHDOLLE 29.10.2018

Kiitos nopeasta vastauksestanne.

Jos ette tiedä mitään varmaa tämän vuoden tuloksesta,

niin miten voitte kertoa kaupunkilaisille että

talous tulee olemaan tasapainossa jo neljättä vuotta

peräkkäin. Aika koomista ja uskaliasta viestintää.

Eiko tämä käsittämätön ”Talousarvio sisältäen muutokset” ole

sitten ennakkokäsitys tämän vuoden tuloksesta.  Miksi

sitä esitetään jos näin ei ole?

Tämä ”tuloksen ennakkotieto” on siis: vuosikate 41,3 miljoonaa

ja poistosuhde 80 %.  Näin sen tulkitsen.

Miksi ette sitten laita valtuuston hyväksymiä talousarviolukuja

näkyviin vaan ”Talousarvio sisältäen muutokset”-lukuja.

Vuonna 2017 oli slogan ”velkaantuminen loppuu” - ei loppunut.

Nyt on tämä ”tasapainossa” slogan.  Muuttakaa slogan

jatkossa vastaamaan sitä mahdollisuutta, että

vuosikate onkin vuonna 2018 noin 40 miljoonaa ja poistosuhde 80%.

Näin ette johda meitä veronmaksajia harhaan - jos tulos onkin

huono.

Jään mielenkiinnolla odottamaan miten muotoilette

tämän vuoden ”taloustasapainon” valtuustolle

ja medialle - kun julkistatte lopullisen

talousarvion.  Asiaa täytyy sitten käsitellä

laajemmalla foorumilla - jos on tarvetta.

Ystävällisin talousarvioterveisin

Kari Halttunen

Jyväskylä

JYVÄSKYLÄN TALOUS EI OLE TASAPAINOSSA 2018

JYVÄSKYLÄN TALOUS EI

OLE TASAPAINOSSA 2018

Jyväskylän kaupungin talousarvion kehys 

vuodelle 2019 on valmistunut. Kaupungin talous

on tasapainossa  neljättä vuotta peräkkäin, näin 

tiedotettiin. Mikä on tämän vuoden tulostilanne?

Kaupunginvaltuuston  vahvistaman

talousarvion vuosikate tälle vuodelle on  

52 milj. euroa ja sen  ennakoitiin olevan 

100 % poistoista. Nyt  on selvinnyt, 

että  toteutuma onkin vain 41 milj.  

euroa ja poistosuhde  80 %.

Talousarvioon verraten tämän vuoden talous 

ei ole siis tasapainossa. Tulos alittaa

vuosikatetavoitteen ja poistosuhde on 

epätyydyttävä. 

Mihin tiedote talouden neljän vuoden 

tasapainosta perustuu? Sitä valtuuston on hyvä 

kysyä marraskuun budjettiseminaarissa. 

Onko vuodelle 2019 povattu vuosikatetavoite 

52 miljoonaa realistinen, riittääkö 25 

miljoonan lisälaina ja miten Hippos 2020

hanke on edennyt? Nämä ovat myös aiheellisia

kysymyksiä.

HIPPOS-HANKE TALOUSTAANTUMA TULOSSA?

Hippos-hanke taloustaantuma

tulossa?

Toukokuun loppupuolella kirjoitin Hippos 2020

hankkeen yhteydessä riskeistä.

Nyt ne alkavat raelisoitua 25.10.2018

Rakennusalalta tippuu negatiivisia uutisia harva se päivä. 

YIT,SRV,Lehto Group, Consti

Yhtiö toisensa perään ilmoittaa tuloksensa heikkenevän, ja 

moni projekti on suurissa vaikeuksissa.

Alla kirjoitus toukokuussa.

Kun riskeistä puhutaan niin voi kysyä: mikä on 

suunnitelman  makrotalouden näkymä.

Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa.  

On huomattava, että seuraavan laskusuhdanteen

ennakoidaan alkavan jo vuonna 2020 ja sen neljännellä

kvartaalilla.  Yleensä rakentaminen ja tilojen kysyntä

reagoi suhdanteen laskuun jopa nopeammin.  

Miten  ennakoitu taantuma  tulee vaikuttamaan hankkeen 

rakentamiseen, vaiheistukseen ja rahoitukseen? 

Toivotaan hankkeelle menestystä ja jäädään

odottamaan mikä on investorien näkemys projektin

aikataulutukseen ja laajuuteen.  

Kaupungin tahtotila on nyt selvillä.

MIKSI JYVÄSKYLÄN ENERGIAYHTIÖ OTTAA YRITYKAUPPARISKEJÄ?

MIKSI JYVÄSKYLÄN 

ENERGIAYHTIÖ  OTTAA 

YRITYSKAUPPARISKEJÄ?

Jyväskylän kaupungin energiayhtiö haluaa 

laajentaa toimintansa koskemaan koko 

Keski-Suomea. (KSML 8.10.)

Haluavatko Jyväskylän veronmaksajat

edullista vettä ja energiaa vai sitä, että 

energiayhtiö hoitaa muiden kuntien 

palveluja?  Eikö oman kaupungin hintatason

saaminen siedettävälle tasolle ole riittävä 

haaste yhtiön johdolle ja hallitukselle?

Sanotaan, että 70 prosenttia yritys- ja

liiketoimintakaupoista epäonnistuu. Miksi siis

kaupungin tytäryhtiö aloittaa tietoisen 

riskinoton?  

Kaupunginhallituksen alaisena toimii 

konsernijaos, jonka tehtävänä on 

omistajaohjaus. Onko sen esityslistalla jo ollut 

energiayhtiön laajentumis-strategia? 

Mikä on valtuutettujen kanta?

Tätä kysyvät  monet kalliita vesi- ja sähkölaskuja 

maksavat  kaupunkilaiset, jotka toimivat

energiayhtiön takuumiehinä myös näissä 

yrityskaupoissa.